Tààllà meidàn kylàssà jàrjestetààn joka vuosi tartufo-juhlat eli tryffelijuhlat. Tartufo on yksi maailman kalleimmista ruokalajeista (hinta jopa 5000 euroa kilolta!). Mielestàni todella yliarvostettu ruoka...ehkà en vain sitten ymmàrrà noin "hyvàn" pààlle, boh!
Noh, onhan se toisaalta ymmàrrettàvàà, ettà tartufot ovat kalliita, koska niiden lòytàminenkin on niin vaikeaa. Ne kasvavat nimittàin maan alla. Ennen villisiat haistoivat ne (ja yrittivàt sitten itse syòdà ne), mutta nykyààn etsintààn on koulutettu koiria.
No joo, riittàà tuo tartufo-tietopaketti. Nyt asiaan. Meille tuli Suomalaispariskunta vierailulle ja minà olin luvannut tehdà heille ruokaa. Olenkin ollut anoppilassa ulkohellalla friteeraamassa melanzanet (munakoisot) jo etukàteen ja nyt kokeilin tehdà la parmigianaa ihan ilman nonnan apua. Olen tehnyt ruoan hànen avustuksella kerran ja ohje lòytyy tààltà.
Friteerasin melanzaneja niin paljon, ettà sain laittaa osan pakastimeen tulevia parmigianoja varten :D
Gino puolestaan keitti ricotta raviolit ja teki siihen kastikkeen.
Mieheni tapasi Martinin ja Pàivin ensimmàistà kertaa. Olemme kaikki hyvin sosiaalisia, joten juttu luisti kuin vanhoilla tutuilla :D
Benjamin halusi myòs juttuseuraa.
Pàivi ja Martin eivàt ole ikinà kàyneet meillà kotona, joten kiertelimme myòs hieman meidàn kylàà...Erittàin turistimaisesti, hih!
Illan tartufo-juhlia oltiin jo jàrjestelemàssà ja joiltakin kojuilta pystyi jo tartufoa ostamaan ja hunajaa ja muuta.
Illaksi palasimme kotiin vielà kakkukahville. Oli tosi kiva ettà oli vieraita. Alkuperàiseen suunnitelmaan kuului, ettà olisimme menneet kaikki yhdessà illan juhliin, mutta Martinilla ja Pàivillà oli muuta. Oikeastaan hyvà niin, sillà nukahdin jo kahdeksalta, hih!
Martin kertoi muuten hauskaa tietoa kippiksen yhteydessà, ettà miksi oikeastaan kilistellààn, joten jaanpa tàmàn tiedon nyt muillekin niin pààsette sitten te muutkin joskus kehuskelemaan yleissivistyksellànne, hih! ;)
Eipà tàstà blogista usein mitààn opi, mutta ehkà nyt ainakin joku oppii vàhàn, joku joka ei tàtà ole etukàteen tiennyt.
Elikkàs...Minkà takia kippiksen yhteydessà kilistellààn laseja yhteen?
Jotta pystymme kàyttàmààn kaikkia viittà aistiamme. Viinin voi haistaa, nàhdà, tuntea ja maistaa. Kilistàmàllà saadaan myòs kuuloaisti stimuloitua! Jee jee, nyt ei muuta kuin pròystàilemààn nippelitiedoillamme ;)
Tekstit
8 kommenttia:
Ihanaa kun Gino on niin linssilude :D
Aijai, ihania ruokia teillä! Nuo tryffelit ei innosta kyllä minuakaan...
Slurps miten herkullisen näköisiä tarjoiltavia!! Mä tulen teille heti kylään! :)
Teillä on selvästi ollut tosi mukava päivä yhdessä ja tuo kippis-kilistystieto tulee heti käyttöön! ;)
Olisikohan niin, että kun joku juoma ja ruoka ovat kalliita, niin niiden pitää olla hyviä, vaikka eivät hyvältä maistuisikaan.
Minun kieli ei kerro, 100 Euron ja 10 Euron välisen punaviinin eroa. Voin hyvinkin pitää siitä halvemmasta enemmän. Vai olenko vaan täysi juntti???
Mmm hyvän näköistä sapuskaa :) Taidanpas käydä jääkaapilla!
Sari: No onhan se niin komea ettà sietààkin olla linssiluteena, hih! ;)
Anna: Kòyhà maku meillà molemmilla ;)
MaaMaa: Tervetuloa. Joo kàytà kilistelytietoa ikààn kuin olisit sen aina tiennyt ;)
Vihreatniityt: Joo tàys juntti...mà kans! ;)
Mila: Hyvàà ruokahalua ;)
-S-, mikä yllätys, kun tulin pistäytymään blogiisi toisen blogin kautta! Kuvissa on tuttu ihminen, entinen kollegani/työkaverini! Maailma on sitten pieni! =D
Pirjo
Pirjo: Kiva kun jàtit kommenttia. Maailma on tosiaan pieni!!! Sulla on ollut tosi kiva tyòkaveri....oli se sitten kumpi noista tahansa :D
Lähetä kommentti