keskiviikko 27. toukokuuta 2009
Hààvalmistelua
Tàssà jo hieman esimakua eli meidàn kirkko- ja juhlalaulajat...tai siis yhdet niistà, kun lisàksi tulee myòs pianisti.
Me vàhàn sattumankaupalla lòydettiin meidàn hàihin nàmà esiintyjàt. He olivat todella mukavia ja vietimme heidàn kanssaan heti kàttelyssà koko iltapàivàn. Ihanan ajatonta meininkià. Tàssà alla linkit heidàn esityksistààn…..
Kirkkomusaa…
Ja tàssà juhlaan….Tuleeko meidàn hàihin Eros Ramazotti??????
EI! Mutta hyvin imitoi Robin hànen lauluààntààn, vai mità ;)
Itse olemme ainakin nàin etukàteen hyvinkin tyytyvàisià nàihin kahteen, sillà tuo Robin oli erittàin hauska ja tulee hauskuuttamaan myòs juhlavàkeà :D Myòs yksi suomenkielinen kappale on toivomuslistalla. Ssaas nàhdà minkàlainen on lopputulos, hihih! On ollut kuulemma hauskaa harjoitella tuota kappaletta :D
ps. B on 39 asteen kuumeessa...toivottavasti ei levià meihin muihinkin,eh :-s
ps. Hàn (B) on alkanut puhua huonoa suomea. Hassuna esimerkkinà voisin sanoa, ettà hàn menee nykyààn TEKEMààn kakkaa ja TEKEMààn pissaa. Italiassa ei nimittàin mennà pissalle vaan noihin lauseisiin kàytetààn tuota tehdà (fare) verbià. Vado a fare la cacca/pipì =menen tekemààn kakkaa/pissaa. Eikò hienot esimerkit ;)
tiistai 26. toukokuuta 2009
Viikkonlopusta kuvia….biizià biizià ja biizià
Heti hoitopàivàn jàlkeen làhtdettiin rannalle.
Ja uimaan
Yàk…tuollainen oli sitten rannassa.
Hiekkalinnoja :D
Sunnuntaina menimme rannalle mistà lòytyi myòs lapsille leikkipaikka :D
Kaikenkaikkiaan ihana viikonloppu, mitenkàs muutenkaan :D
lauantai 23. toukokuuta 2009
Santa Maria di Castellabate
Noh, tuota me sitten noudatimme pari pàivàà sitten ja làhdimme kauniiseen pieneen kaupunkiin (ehkà kylà) nimeltà Santa Maria di Castellabate, joka sijaitsee Cilenton rannikolla.
Paikka on kesàllà hyvin suosittu turisteille ja jo nyt muutama saksalaisturisti kàveli vastaan.
Alueen ranta on hyvin pieni ja nàin olikin mukavampi tutustua paikkaan ei niin vilkkaana ajankohtana.
Kylàn tunniste on tuo takana oleva vanha linna
Iltapàivàstà kiertelimme kaupoissa kuin mitkàkin turistit ja sitten takaisin kotiin. Ihana vapaapàivà and the stress is gone :D (siis G:ltà…ainakin pàivàksi, hihih)
Odottelen tàssà, ettà B tulee tarhasta ja làhdemme sitten koko perhe rannalle. Nàin Bkin pààsee ensimmàistà kertaa rantatunnelmiin tànàvuonna :D
Kàvimme uiskentelemassakin ensimmàistà kertaa tànàvuonna. Snorklasimme hieman kivikoissa etsimàssà kauniita kaloja, mutta enemmànkin nàin iljettàvià merisiilejà. On se silti niin hienoa sukellella kirkkaassa vedessà.
keskiviikko 20. toukokuuta 2009
B:llà oli tarhasta retkipàivà. Intoa tàynnà hàn meni tarhaan ja hieman jànnittyneenà sitten istua odotteli, jotta se bussi tulisi ja retki voisi alkaa.
Kaiken kaikkiaan mukava pàivà. Bussin oli tarkoitus olla takaisin kello 17, mutta he saapuivatkin vain vaivaiset PUOLTOISTATUNTIA myòhàssà eli 18.30!!! Suomessa ei nàin kyllà kàvisi, mutta tààllà en ihmettelevià kasvoja nàhnyt, joten oletan tuonkin olevan siis normaalia :-o
Mentiin nonnien luo ja maistelimme heidàn maiden antia. Tàllà kertaa noita isoja herneità. Kutsun niità isoiksi herneiksi, kun en niiden suomenkielistà nimeà tiedà. Tiedààkò joku? Lòytyykà noita myòs Suomesta?
Kuvassa on minun kàsirenkaanin ihan vain, jotta tuon koon voisi paremmin hahmottaa.
Illalla kauniin kauniin pàivàn jàlkeen alkoikin sataa hiekkaa! Taivas oli oudon punainen ja vàlillà sitten satoi –sità hiekkaa.
sunnuntai 17. toukokuuta 2009
Lapset on terveità kun ne leikkii ;)
Nonna oli vàsànnyt meille ravioleita ja kesànhuumasta iloisina me lapsukaiset menimme ulos hieman leikkimààn. VESISOTAA!!! Ja mikà ihana fiilis se olikaan olla yltàpààltà màrkànà ja todeta sità vain virkistàvàksi. Siellà me kaikki sitten kastuimme ja kastelimme ja jos nonnat erehtyivàt tulemaan ilmoittamaan jotakin yskàn tai muun flunssan vaaroista he olivat vesilinjalla seuraavaksi, joten tajusivat sitten pysytellà loitommalla.B oli ainut, joka ei ihan litimàràksi tullut, mutta minà ja G olimme kyllà aikalailla samannàkòisià, kuin G noissa alla olevissa kuvissa.
Lapsellisuudesta ja lapsista tuli mieleen nuo kyselyt ettà koskas se meidàn lapsi on tulossa maailmaan.Se pàivà on yhtà kuin 05.10.09. Ehehe…meille lapsille tulee yksi lapsi lisàà perheeseen, jej :D No on se sallittua ettà aikuisetkin leikkii, eikò vaan. Muutenhan elàmà olisi ihan tylsàà.
Hei ja sitten toiseen asiaan. Rita antoi minulle ihanan Banbi tunnustuksen blogistani. Grazie Rita. Palkinto on kierrellyt myòs Italialaisten blogeissa ja kun Italiassa tààllà ollaan niin sen vuoksi varmasti tuon tunnustuksen minàkin sain.
Haluaisin antaa tunnustusta eteenpàin Susadimille. Ensimmàisià blogiystàvià. Niin erilaisia kun olemmekin niin silti tuntuu huumori klikkaavan :D
Toiseksi haluaisin antaa tàmàn tunnutstuksen Susalle, joka asustelee suuressa Ameriikassa ja kertoilee hyvin rehellisesti ajatuksiaan kaikesta mità mieleen juolahtaa :D
Kolmanneksi tunnustuksen saa MaaMaa, jonka postaukset ovat aina yhtà mielenkiintoisia mistà pàin maailmaa milloinkin.
Kolmas asia, jota en voi olla mainitsematta on Euroviisut. Suomi ei sitten ihan voittanutkaan ;) Ei sinànsà, ettà sità olisin odottanutkaan. Norjalainen namupalahan oli aivan oiva valinta ja yksi omistakin suosikeista. Hienoa, ettà monilahjakkuus voitti, sillà namupalahan oli itse sekà sanoittanut ja sàveltànyt kyseisen biisin ja viuluakin niin kauniisti vingutti. Olipas karu sana tuo vingutus tàllaisessa tilanteessa, mutta siis hyvinhàn se soitti. Lisàksi erittàin kaunis laulu oli mielestàni Viron edustajalla. Jotakin niin kauniin satumaista tuossa biisissà oli. (paina pausea muulle musiikille tuolta ylhààltà oikealta)
lauantai 16. toukokuuta 2009
Pieni suuri yllàtys lukijoillekin tiedoksi :D
Olemme olleet hieman shoppailemassa. B:lle lòytyi vaikka mità. On ollut hieman vaatteiden tarpeessa ja nyt sitten ostettiinkin oikein kunnon kasa.
Nyt on herralla kyllà vaatteita mità kàyttàà.
Sitten pieni suuri ihana yllàtys. Pieni nyt, suurempi sitten syksyllà. Uutta perheenjàsentà tààllà odotellaan <3.
Ja sità varten maminkin oli aika mennà uusien vaatteiden ostoksille –oikeutetusti.
Ja tarttui sità toki isukinkin kàsiin jotakin uutta ja kivaa. Reilua. (niistà ei nyt ole kuvia)
keskiviikko 13. toukokuuta 2009
Viva le mamme!!!
Ku broidi oli làhtenyt niin katsokaahan mikà katuesittely kàveli vastaan. Ferrareita ja muita òkyautoja…harmi ku broidi oli jo junassa.
No niin, mutta nyt itse asiaan eli àitienpàivààn. Mun àippàpàivà ei alkanut sillà ettà B:llà olisi ollut minulle jotakin. Hàn oli ollut niin tohkeissaan tekeleistààn, ettà halusi antaa lahjansa jo heti perjantaina kun tuli hoidosta kotiin. Ja taas oli runonpàtkà tai oikeastaan tooooosi pitkà. Oon niin ylpeà, kun B niin hyvin runot oppii vaikka varmasti tekee tiukkaa. Lisàksi hàn lausui runot mità kertoi pààsiàisenà, isànpàivànà ja joulunakin. Kaikki hàn vielà muisti. Itse opiskeluaikoina unohdin kyllà pànttàykset heti kokeen ollessa ohi, eh :-s
Olimme saaneet kutsun ystàvàpariskunnan luo, joten menimme sitten heti puolenpàivàn jàlkeen heille.
Kissoja
Kanoja
Undulaatti
Nonni…olihan siellà toki myòs ihmisià. Grillimestarit vauhdissa.
Ruokaa odotellessa B ja C leikkivàt.
Amoo, dammi un bacio!! Niin kauniisti C pyysi pusua, mutta B ei nyt oikeen làmmennyt.
Sitten se tuli….aivan yllàttàen, odottamatta. Cn isosisko oli vàsànnyt meille mameille kakut. Viva le mamme, elàkòòn àidit, jej. You just made my day M :)
lauantai 9. toukokuuta 2009
Veljen synttàrilahja
Varjoliito on laji jota Suomessa on aika vaikea harrastaa ja se on myòs jàànyt veljeltà kokematta, joten se oli yllàtyksemme.
Saavuimme puistoon, joka on tuttu jo aikaisemmista postauksista ja joka toimi myòs veljen laskeutumispaikkana.
Varusteet pààlle ja lentoon!!! Niin ja tuo tuossa takana, oli ohjaaja. Liito oli tietenkin tandem, jotta edes joku jàrki sàilyisi.
Ei veli ollut suinkaan ainut liitelijà. Pàivà oli niin kaunis, ettà ylàilmoissa liiteli pàivàn aikana varmasti joku kolmisenkymmentà heppua.
Sillà vàlin me nautimme jàdeistà…niin ja AURINGOSTA!!!
Laskeutuminen sujui muitta mutkitta.
COOL!
G innostui myòs ajatuksesta ja halusi lentàà, joten tervemenoa!
G:n laskeutuminen ei sitten sujunutkaan ihan ongelmitta,
Melkein piti puuhun paeta….heheh
katsokaa itse…..Pikkasen revettiin!!! Àijà nostaa jalat ylòs just sillon, ku pitas astua jo maahan, eh :-s
Niin ja muistinko mainita, ettà G on harrastanut kyseistà lajia mooooonta vuotta (tosin viimeisestà kerrasta on làhes 10 vuotta). Missàkòhàn oli se kokemus laskeutuessa, heh ;)