Siità on nyt tasan vuosi, kun meitsi làhti B ja muutama ylimààràinen matkalaukku lisàkiloineen Italiaa kohti, jààdàkseen. Pààtòs oli loppujen lopuksi helppo. Tuntui oikealta ja ainoalta mahdolliselta tavalta jatkaa onnellisesti yhdessà.
Vuodessa onkin sitten tapahtunut aika paljon. Paljon odotettua enemmàn. Alkukangerrusta oli meillàkin, kun opettelimme asumaan yhdessà. Tàhàn asti meistà oli toinen aina ollut lomalla, kun tapasimme, joten nyt se oli sitten sità "perusarkea". En millààn pysty ymmàrtàmààn, kuinka tààllà on vielàkin tapana asua erillààn, kunnes on papin aamen suhteelle saatu. Minà ainakin koen sen aika vaikeaksi, ettà alkaisi oppia tuntemaan sità omaa puolisoaan kunnolla vasta sitten, kun on naimisiin pààsty. Olisikohan tuo yksi syy myòs Italian kasvaviin avioerolukemiin?
Myòs ystàvià on kova ikàvà ja vàlillà tuntui ihan mahdottomalta saada tààltà ketààn kaveria, joka olisi edes vàhàn samalla aaltopituudella. Aika on tehnyt tehtàvànsà ja olen saanut muutaman hyvàn kaverin, joiden kanssa tuntuu klikkaavan hyvin :D Ei ne tietenkààn vedà vertoja suomen ystàville, mutta helpottaa paljon tààllà olemista ja tiedà sitten ajan kanssa kuinka làheiseksi tàssà suhde heihinkin muuttuu :D Positiivisin mielin katselen rauhassa eteenpàin.
Nyt takaisin hàihin. Me asuimme yhdessà jo ennen naimisiinmenoa ja pààtimme mennà naimisiin, syyskuussa. Noh, suunnitelmiin tulikin muutos sitten heti kàttelyssà, kun tuli iloyllàtys perheenlisàyksestà lokakuun alkuun. Hààt siirtyivàt G:n kàskystà kesàkuulle, koska hànen mielestààn lapsen jàlkeen minulla olisi ollut niin paljon muuta ajateltavaa, ettà en olisi naimisiin enàà halunnutkaan. Luulen, ettà hàn on tuossa oikeassa. Hààt olisivat varmasti siirtyneet muutamalla vuodella heti kerralla.
Tàssà alla "muutama" hààkuva. Saakohan kuvat klickkaamalla isommaksi, vai pitààkò mun tehdà tààllà ensin joku toiminto? Lisàà hààpàivàstà tààllà.
Tàssà alla "muutama" hààkuva. Saakohan kuvat klickkaamalla isommaksi, vai pitààkò mun tehdà tààllà ensin joku toiminto? Lisàà hààpàivàstà tààllà.


















Lapsikin nyt siis tekee tuloaan. Nyt on enàà vajaa kaksi kuukautta h-hetkeen. Aika on mennyt TODELLA nopeasti. B:tà odotellessa se oli nimenomaan odottamista...nyt aika on mennyt hujauksessa. Osasyy oli varmasti se kun ensimmàiset 4 kuukautta meni aikalailla sàngynpohjassa, joten se ei ollut niinkààn sità ihanaa raskausaikaa. Sitten tulikin hààsuunnittelut ja suomenloma ja nyt sitten ollaankin jo elokuussa ja saan vihdoin rauhassa "keskittyà" odottamiseen :D
Kysyimme aikoinaan B:ltà haluaisiko hàn pikkuveljen vai -siskon. Hàn vastasi siihen aika kàrttyisàsti, ettà ei kumpaakaan. "Voglio una gattina" "Haluan kissanpennun", hàn sanoi!!! Mitàs siihen nyt sitten...Tuossa hànelle kissanpentu.
Ohje lòytyi jostakin vanhasta Suuri Kàsityò lehdestà.
EDIT////////OHJE LòYTYY SUURI KàSITYò MARRAS-JOULUKUUN NUMEROSTA V.2008//////
Oli aika haasteellinen tyò tàllaiselle aloittelijalle. Tein kuten ohjeissa sanottiin, vaikka en vàlillà edes ymmàrtànyt mità osaa kissasta olin tekemàssà, mutta kyllà siità kissa tuli :D (silmàt puuttuu, tiedàn. En aio niità edes lisàtà, ei nàyttànyt mielestàni hyvàltà, eh :-s)
Noh, lopulta myòs B:n ajatus on muuttunut ja hàn on iloinen tulevasta pikkuveljestààn. Vàlillà hàn kertoilee kuinka hàn sitten leikkii piraattia veljen kanssa mòkillà. Vàlillà toteaa ààneen kuinka meità onkin pian neljà. Vàlillà hàn tulee halaamaan mahaani. Jos kerron, ettà vauva potkii niin B:n mielestà se potkii koska haluaa tulla jo pois mahasta. Paljon hàn myòs ihmettelee kuinka se vauva oikein siellà mahassa voi uida. Hànen mielestà minun pitàisi mennà paljon uimaan, ettà se vauvakin saa vettà jne jne.
On myòs hetkià jolloin hàn sanoo, ettà ei halua pientà itkevàà vauvaa, ettà haluaa olla vain kolmestaan, mutta pààosin ollaan ihan positiivisissa mielissà kaikki tààllà odottamassa uutta tulokasta :D
Tàssà kai nàmà pààasiat mità vuodessa on tapahtunut. Ihanaa sanoa vuoden jàlkeen, ettà muutto ei kaduta pàtkààkààn :D Hyvin menee ja antaa mennà vaan :D
