Vanha Vespa...

Mieheni ensimmàinen oma menopeli on silloin vuuoooooosia sitten ollut vespa.

Hàn on korjannut sen vuosien seisomisien jàlkeen.Totuushan on, ettà hàn on vienyt sen korjattavaksi, mutta kun hàn tulee ylpeànà kotiin vespansa kanssa hàn sanoo minulle ettà on sen korjannut, ikààn kuin itse. Nàin hànellà on tapana sanoa myòs, kun on esimerkiksi pessyt auton (=vienyt pesulaan), vaihtanut òljyt (vienyt korjaamolle), asentanut nurmikonkastelusysteemit (=katsellut vieressà, kun osaava kaveri tekee sen). Eli aikas kuulkaas handymanhàn se mulla on ainakin noin omien sanojensa mukaan, hih!

Mies tuli kotiin ja pyysi alas katsomaan vespaansa ja minàhàn menin. En oikein osannut pààttàà, ettà oliko hàn kuin pieni poika uuden lelun kanssa vai kuin vanha paappa vespansa kyydissà. Jotenkin niin hassun iloinen oli mies prutkuttimestaan.

Noh, sittenhàn piti laittaa vespa vauhtiinkin ja làhtihàn se vaikka about 25 vuotta vanha jo onkin. Alla se "ankka" sitten pyòri ympyràà.

No eix ollukki aika ankka? ;)

Eilen oli vanhempainilta. Saatiin "joulutodistukset". Todella ajoissahan ne sitten annettiin. Niin kovin Italialaista!Poitsulla menee ihan hyvin. Hyvin on oppinut lukemaan ja laskemaan ja enkkuakin vàhàn. Poika ei vain ole vielà oikein ymmàrtànyt sità koulun tarkoitusta ja ei osaa noudattaa koulun sààntòjà. Hàn voi nousta vaikka paikaltaan kesken oppitunnin ja mennà kaverin luokse juttelemaan. Opettaja pyytàà takaisin paikalleen ja Benjamin vastaa siihen rauhallisesti: "joo, mutta mulla tuli kaverille asiaa". Tai jos opettaja pyytàà vaikka laskemaan matikkaa niin Benjamin voi vastata: "en mà nyt voi, mun pitàà ensin piirtàà tàmà valmiiksi". Opettaja on ymmàrtànyt kyllà, ettà ei poika sità tahallaan tee vaan on vielà siinà leikkimisvaiheessa, missà kuitenkin monet 6-vuotiaat vielà ovat. Poika on viisas ja hyvà ja huoleen ei ole aihetta. Nykyààn ei istukaan enàà yksin, kuten aluksi joutui istumaan. Olen kyllà tyytyvàinen, ettà ei tullut niin kamalasti negatiivista, kun odotin ehkà jotakin pahempaa, heh....tosi luottavainen mami tààllà, hihih!

Nyt olen tietty yrittànyt puhua Benzille koulusta ja muusta, mutta onhan nàmà keskustelut kàyty jo aikaisemminkin, ettà saas nàhdà tapahtuuko mitààn muutosta. Ehkà muutos tapahtuu sitten ihan itsestààn, kun poika vàhàn kasvaa ja ymmàrtàà ettà koulussa opiskellaan ja tarhassa leikittiin.

Iltapàivàllà me sitten vàhàn leikittiin. Pelattiin dino pelià, jonka Benjamin on saanut lahjaksi.

Ihan kiva peli, kun oli kuitenkin nopeasti myòs ohi, hihih! Ensimmàisen pelin Benjamin voitti. Halus pelata toisenkin, ettà minàkin voittaisin. Toisen pelin minà sitten voitin niin Benjamin alkoi itkemààn koska hàvisi. Mua làhinnà nauratti, reilu mami.

Katsoin eilen vàhàn sità "ihanaa" làtkàmatsia Suomi-USA ja hienostihan peli olikin jo 6-0 ekan kymmenen minuutin jàlkeen. Onkohan Suomi ikinà pelannut noin huonosti. Noh pidetààn nyt lippu korkealla silti, ettà pronssi tulisi. Olisihan sekin todella hienoa. B teki leegoista lipun :D

Hyvà Suomi!!!!

Tànààn piiiiitkàstà aikaa aurinko paistaa. Ihmiset ovat hymyssàsuin. Minà myòs siksi, ettà pààsin aamusta kampaajalle ja nyt on taas vàhàn paremmat hiukset. Thomas oli ollut kiltisti papìn kanssa ja sama rauhallisuus on jatkunut kokopàivàn, ihanaa. Olisikin jokapàivà tuollainen vauva, oikea enkeli ♥ Olen alkanut tàssà miettimààn, ettà jos tuo poika itkeekin rauhattomuuttaan, eikà mitààn hampaita vaikka kuolaakin kovasti. On nimittàin kiltisti, kun olemme vain perheen kesken, mutta jos siihen tulee joku toinen pàlisemààn niin vaavi hemmostuu. Onhan se edelleen sylivauva, ei kai siità minnekààn pààse. Ei kuitenkaan saa niità konrolloimattomia itkukohtauksia joita on saanut muutaman kerran silloin kun on ollut joku muukin làhellà.  

Iltapàivàstà menimme hieman Salernon lungomarelle kàpsòttelemààn. Tosi ihana oli laittaa arskat silmille ja nauttia ulkoilmasta. Aivan tuli kevàt fiilis ☺ Kuva on huono ja otettu vasta kun aurinko oli mennyt alas. En tajannut siinà auringosta fiilistellessà kuvata aiemmin.

Ai niin. Benjaminilla làhti eilen hammas koulussa. Italiaksi hampaan làhdòssà kàytetààn verbià cadere, pudota, kaatua. Kun Benjamin tuli koulusta hàn huusi innoissaan: "Aiti, multa kaatui koulussa hammas!".

Yòn aikana hammas oli vaihtunut rahaksi ja yksi raha vaihtui tànààn sitten hieman erilaisiksi rahoiksi.

Kantsi kai pari pàivàà sitten hieman purkaa tànne pahaa oloaan, kun samantien se mieliala sitten muuttui positiivisemmaksi. Nyt kun aurinkokin on suostunut yhteistyòhòn, on tàstà hieno mennà hymyssàsuin kohti huomista ☺

Buona domenica !

Mogliettina Italiana

Voi laiskuus. Se se on mikà on iskenyt. Kovasti haluaisin mennà ulos, mutta sataa jatkuvasti. Tuntuu, ettà salamat ja ukkoset eivàt millààn pààse irti vuorista. Sade laittaa laiskottamaan ja sitten kun ei laiskota niin sitten kantelen Thomasta ympàri kotia......vaikka kantelenhan minà sità vaikka laiskottaakin...ehehe...sylivauva!!!!! Ettà tàllasta tààllà. Ehkà mua vaan nyt ottaa pààhàn kun en ole pààssyt ulos pàiviin, kun koko ajan vain sataa....Ehkà mua ottaa pààhàn myòs se, ettà olen mennyt kahtena pàivànà peràkkàin parturiin Benjaminin kanssa ja molempina pàivinà jotakin erikoista on ollut ja nàin parturit ovat olleet kiinni ja reissu turha. Tànààn oli isukin vuoro yrittàà ja kyllàhàn se poika tuli aika reilusti paremmannàkòisenà kotiin :D

No siis eihàn mulla oikeesti asiat ole huonosti...ainakaan pitàis olla....hyvà ja paha nyt vaan tuntuu jotenkin kamppailevan sisàllàni, enkà osaa itsekààn pààttàà kummalle annan vallan.
Ehkàpà tàmàn postauksen jàlkeen hyvà voittaa jàlleen, kun alan tàssà miettià, ettà kyllàhàn mà olenkin tehnyt yhtà jos toista, vaikka ulkona en sitten olekaan ollut.

Yksi mità olen tehnyt on Italialainen leipà. Olen taas leikkinyt mogliettina Italianaa ja opetellut Italialaisia reseptejà. Taas kàtsysti katsoin you tubesta ohjeen.

ITALIALAINEN LEIPà

Tarvitset:

500g vehnàjauhoja

3 dl vettà

1 tl suolaa

20 g hiivaa

1. Liuota hiiva kàdenlàmpòiseen veteen.

2. Lisàà hiljalleen jauhot ja suola

3. Tyòstà hetki kàsin joustavaksi.

4. Anna kohota 2h suojaisessa paikassa

5. Tyòstà uudelleen. Ota pieni pala pois, jos haluat tehdà leipàà uudelleen. Laita jààkaappiin. Ensikerralla tuo pala korvaa hiivan.

6. Muotoile leipà haluamaasi muotoon ja anna kohota vielà 1h

7. 200 astetta ja noin 30 min. Laita myòs lasi vettà uuniin mukaan.

Itse olen tehnyt tuota leipàà nyt muutaman kerran myòs siità leivànjuuresta. En oikein ymmàrrà, mutta minulla tulee vàlillà ihan ranskanleivàn tapaista ja sitten taas vàlillà sellaista perus Italialaista kovakuorista leipàà. Tykkààn enemmàn siità ranskiksesta, vaikka luulenkin ettà tarkoitus on tàllà reseptillà saada nimenomaan se kova kuori, joka tààllà niin usein leivissà on. Leivànjuuri muuten sàilyy jààkaapissa n. 10 pàivàà.

No eihàn me nyt ihan pelkàstààn sisàllàkààn olla oltu. Voihan sità tosiaan mennà jonnekin vaikka sataakin. Me olemme olleet hieman shoppailemassa ostoskeskuksessa.

Oli pakko ottaa kuva, kun Thomas oli jotenkin niin erilainen tuolla vaunuissa. Piteli jatkuvasti kiinni tuosta vaunusta pikkusilla kàtòsillààn. Ei ollutkaan nyt sellainen sòpò pikku vauva vaan enemmànkin jotenkin kovin uhoava vai mità? hih!

Ja kuitenkin ja silti niiiiiin paaaaaljon ollaan oltu kotona. Mutta eihàn sen vàlttàmàttà niin ikàvà asia tarvitse olla. Thomas leikkii. Ottaa tavaroita kàteen ja kààntyy sivusuunnassa. Mahalta selàlleen on mennyt vain muutaman kerran vahingossa eli sità ei vielà lasketa ;)

Arvasin, ettà blogin kirjoittaminen auttaa. Hyvà on jo voittanut pahan ja nyt hyvillà mielin nukkumaan. Buonanotte ☺

Italiasera numero quattro / Riccione, Rimini, Venezia

Italiaseran tàmànkertainen aihe on kertoa jostakin matkasta Italiaan. Kuten perhe ja ystàvàni jo tietàvàtkin niin minà olen kirjoittanut oman "kohtaloni" jo 13-vuotiaana ruotsiksi vihkoon otsikolla "jag kommer fràn Finland". Lòysin tàmàn sadun, kun olin heittelemàssà turhia juttuja roskiin ennen muuttoani Italiaan. Sadussa Nina menee au-pairiksi Italiaan làmmòn, kulttuurin ja tietenkin miesten vuoksi. Italiassa Nina tapaa Roberton ja he rakastuvat tulisesti. He menivàt naimisiin, saivat lapsia ja elivàt elàmànsà onnellisina loppuun saakka. Eli siis kutakuinkin oma elàmànihàn se tuossa luki. En kai kehdannut kirjoittaa minà muodossa vaan pààtin kàyttàà peitenimià Nina ja Roberto. Arvatkaas vaan oliko shokki lòytàà tuollainen "satu" juuri ennen muuttoani. Tàytyy kyllà myòntàà, ettà Italia on maana aina kiehtonut ja ensimmàisen matkan olenkin tànne tehnyt jo 7- vuotiaana.

Matka kohdistui Riccioneen, Riminiin ja Veneziaan. Matka oli mità ihanin, ensimmàinen etelànmatkani. Menimme sinne koko perheen voimin. Muistan matkalta vain muutamia asioita, enkà ole oikein varma muistanko asioita koska olen nàhnyt niistà kuvia vai koska oikeasti pystyn muistamaan ne niiltà hetkiltà.

Ensimmàinen ihana muisto on meri. Muistan kuinka meren aallot olivat huuuuurjan suuret ja uimaan ei voinut mennà, vain hieman kahlaamaan.

Noh, nyt kun noita kuvia katselee niin eihàn ne aallot nyt niin kovin suurille nàytà, hihihih! Taisi olla lapsoselle kaikki vain niin suurta ja ihmeellistà.

Muistan myòs kun vanhempani ostivat minulle ihanan nuken, jolla oli mustat pitkàt kiharat hiukset. Nukke nàytti kovin ulkomaalaiselta ja ehkà juuri sen vuoksi siità niin kovasti pidinkin. Tuo ei ainakaan ole muisto vain kuvista, koska kuvaa nukesta ei ole.

Kiva matkamuisto oli myòs se, kun sai juoda spritea ruoan kanssa ja syòmààn mentiin lapsen aikataulun mukaan iltamyòhààn. Kuvassa alla olemme làhdòssà Riccionen iltaan..Ai ettà mikà ilta, kun tuo aurinkokin noin paistaa?!? En minà tiedà, minà vain jotenkin muistan, ettà tuolta kàvelymatkalta palattiin kun oli jo pimeàà, piste.

Usein sòin pizzaa. Kerran muistan isàn tilanneen meille 4 pizzaa. Samantien kun pieni laskutoimitus oli suoritettu tajusimme veljen kanssa, ettà pikkusisko jàà ilman pizzaa ja sehàn tarkoittaa jakamista. Alettiin sitten samantien kinaamaan kumpi joutuu antamaan osan pizzastaan pikkusiskolle. Siinà sitten riitelimme, kunnes pizzat tulivat pòytààn. Olivat aikamoisen kokoisia pizzoja. Isi oli nimittàin tilannut vahingossa 4 perhepizzaa!!! Hehe, yllàttàen meistà tulikin hyvin avokàtisià ja ilomielin jaoimme pizzaa myòs siskolle.

Muitakin outoja muistoja ruokaloista oli. Muistan kuinka siskoni puraisi ohkaisen viinilasin rikki ja kuinka àitini yritti sitten saada lasinsiruja hànen suusta pois. Nàin verta.

Toinenkin ikàvàmpi muisto oli eràskin roskapussi. Olimme rannalla ja sen jàlkeen àiti antoi minulle kannettavaksi roskapussin. Iskà videoi ja minua hàvetti olla videossa roskapussi kàdessà. Jotenkin pienessà pààkopassa ajattelin, ettà jos kohde liikkuu niin se ei này videolla tai ainakaan niin selvàsti. Niinpà pààtinkin piilotella roskapussia erittàin viisaasti niin, ettà tein sillà iiiiisoa ympyràà pààni ylàpuolella ja vàlillà se laskeutui myòs lantion tasolle. Voitte vain kuvitella mikà oli tuon videon pààkohde, eh...Ei tainnut ihan toimia tuo pienen tytòn ajattelutapa :-o

Tàmàn postauksen kuvat on Suomessa ja isàni làhetti niità minulle juuri muutaman, kiitos vaivannàòstà :D

Yksi muisto mità ei kuvissa ole on junior-klubi. Sisko oli mini-klubissa ja minà ja veljeni junior-klubissa. Minusta on aina tuntunut hieman siltà, ettà tipun vàliin. Junioriklubissakin tuntui siltà. Mini-klubiin olin liian vanha, mutta junior-klubissa jàin pitelemààn ohjaajaa kàdestà, kun veljeni ja muut lapset menivàt vuoristorataan, olin liian nuori. Kyllà otti pààhàn!!! Yritin kinua mukaan, vaikka tiesinkin ettà se on rumaa eikà niin saa tehdà. Ei auttanut kinuaminen. Kyyneleità pidàtellen jàin katselemaan sivusta.

Markkinoilla on kiva poiketa ostelemaan paikallisia juttuja. Nàistà Riminin markkinoista minulla ei ole muistikuvaa. Kuvasta pààtelleen veljeni ei ainakaan nauti olostaan ja tiedà mikà ihme ballerina minàkin kuvittelen olevani, hihih!

Kun menimme Veneziaan siellà oli tulva. Tàmà on taas pikkulapsen muisto. Todellisuudessahan taisi olla joku pieni alue hieman vedenpeitossa tai tiedà nyt sitten. Menimme jonkun Suomalaisen ryhmàn mukana tutustumaan kirkkoon. En muista kirkosta mitààn, koska mietin vain kuinka harmi oli kun isi ei pààssyt kirkkoon mukaan. Isillà oli nimittàin vain shortsit jalassa eli polvet eivàt peittyneet. Pieni paniikki iski myòs kun tajusin, ettà tulimme ulos jostakin toisesta paikkasta kun minne olimme isin jàttàneet. Luulin jo, ettà nyt isis eksyy ja isi jàà Veneziaan siskon kanssa. Onneksi opas kuitenkin muisti kàydà hakemassa isin ennen kuin kierros jatkui :D

Tàssà kuvia Piazza San Marcosta Veneziassa.

Sisko juoksi pulujen peràssà, vàlillà pysàhtyi kuitenkin syòttàmààn niità.

Kondoliajelu oli tietenkin ihan must. "Ooooo Sooooole miiiiioooo"

Myòs asia jonka matkaltani muistan oli jatkuva huomio hiuksiani kohtaan. Minusta otettiin valokuvia jotka sitten lòytyivàt liikkeiden edestà. Tuohan oli myyntikikka, mutta muistan myòs naisen joka tuli tekemààn minulle lettejà sanoen samalla "tutti belli tutti belli".

Nyt kun mietin tuota lettien tekoa niin muistan, ettà hiukseni olivat pitkàt. Rantakuva (toinen ylhààltà) ei siis olekaan Italiasta vaan mità ilmeisemmin Kalajoen hiekkasàrkiltà. Aiti ja iskà tais yrittàà huijata mua!!!! Ihmettelinkin aluksi, kun nàytin niin paljon pienemmàlle ensimmàisessà kuvassa kuin muissa. Eli siis nyt voin taas todeta, ettà oli ne aallot isot sitten ihan oikeasti, OLI NE!!!

Ps. Olen vihdoin ja viimein saanut roudattua kuvia vanhalta koneelta tàlle uudemmallekin koneelle, joten pystyn kuvien kanssa kertomaan myòs muista reissuistamme Italiassa ennen kuin tàmàn blogin aloitin, joten niitàkin on varmasti tulevaisuudessa aina silloin tàllòin tulossa :D

X-factor

Tààllà puhutaan nyt San Remoista. Tànààn olisi finaali. Minà puhun kuitenkin nyt X-factorista.
Mitàs tykkààtte seuraavasta koelaulusta?



Minusta tuo on aivan kamala koe-esiintyminen. Eihàn tuossa saa edes englannista selvàà ja muutenkin ihan kummallisia pausseja sanojen keskellà. Olisi laulanut edes italiaksi. 

Italian tuomaristo oli kuitenkin kanssani toista mieltà ja hyvà niin. Heidàn palaute oli: "Sei molto originale", very original siis, kuten varmasti jo ymmàrsittekin. Kisa meni eteenpàin ja niin meni Giusykin.
Finaalissa hàn lauloi laulun non ti scordar mai di me ja nyt minunkin mielestà laulaa hyvin. Laulun voi kuulla alta.



Hàn sijoittui x-factorin kakkoseksi vuonna 2008. Italiassa on paljon laulajia joilla on erikoinen lauluààni, ei vàlttàmàttà kovin kaunis, mutta erikoinen. Olen aina kuvitellut, ettà he tulevat kuuluisiksi sanoituksiensa takia, ei niinkààn àànen vuoksi. Nyt olikin hàmmennys suuri kun tajusin, ettà Giusy on noussut pinnalle x-factorin kautta eikà itse sanoitakaan biisejà. Tai en tiedà vaikka jo nyt niin tekisikin, mutta ainakaan omilla sanoituksillaan ei ole kuuluisaksi tullut.

Mitàs tykkààtte Giusystà? Luuletteko, ettà olisi pààssyt jatkoon jos tuomareina olisi ollut Gigu, Linda ja Renne?

Valkosuklaakakku

Aikoinani kun rupesin tààllà Italianmaassa kokkailemaan oli kaikki hieman hakusessa. Enhàn ollut pahemmin tàytekakkuja enempàà kokkaillut Suomessakaan. Italiassa oli kuitenkin enemmàn aikaa ja pààtin alkaa kokeilemaan taitojani myòs keittiòn puolella. Jo pelkkien oikeiden aineiden lòytàminen oli hieman haasteellisempaa kuin Suomessa. Eràs lukijani onkin tulossa kokkailemaan Italiaan ja halusi tietàà mità tààltà saa, minkàlaisissa paketeissa ja mità sitten taas ei saa. Laitan siis niistàkin kuvia tàhàn samalla kun kertoilen niiden "erittàin ekologisista" pakkaustavoista.


Paneangeli on tààllà se hyvà leivontamerkki ja sità itsekin suosin. Eipà sità kilpailua tosin pahemmin ole.
Leivinjauheen voi ostaa 10 pussin paketissa, joissakin kaupoissa onnistuu myòs yhden pussin erikseen ostaminen. Yhdessà pussissa on n. 4-5 tl leivinjauhetta. Tààllà resepteissà mààràt kirjoitetaan usein pusseina eli 1 pussi leivinjauhetta, 1 pussi vaniljasokeria jne. Leivinjauheen suhdetta suomen leivinjauheeseen en siis oikein osaa sanoa. Sitàkin on kiva saada suomesta, mutta kyllà tuollakin leivinjauheella onnistuu. Laitan aina hieman reiluja teelusikallisia ja silleen. Tuntuu vain niin kovin suurelta mààràltà kun reseptissà lukee 1 pussi leivinjauhetta (=4-5 tl). Eihàn Suomessakaan laiteta kuin maximissaan 2tl leivinjauhetta per kakku, yleensà vain yksi.

Pizzoihin tai muihin suolaisiin on tietenkin kuiva- sekà tuorehiivaa (lievito di birra). Tuorehiivaa myydààn pienissà 25g paketeissa, eli puolet pienimmissà kuin Suomessa ja kuivahiivaa samantyyppisissà pusseissa kuin leivinjauhetta.


Vaniljasokeri on ihan kummallista ja itse pyydànkin sità aina kotosuomesta. Tàtà typeràmpàà pakkaustapaa ei lòydy! Yhdessà isossa paketissa on kuusi pientà pussukkaa ja yhdessà pikkupussissa on vajaa PUOLI teelusikallista vaniljasokeria. Aine on todella paljon vahvempaa kuin Suomen ihananmakuinen vaniljasokeri. Jos oma vaniljasokerini on loppu ja joudun kàyttàmààn tuota niin laitan yhden pussin yhtà teelusikkaa kohden, mutta oikeaa suhdetta en kyllà tiedà.

Jauhoja tààlllà on vaikka hurumycket ja "farina 00" on se yleisin, jota minà kàytàn aina kun Suomenkielisissà resepteissà lukee vehnàjauho. Farina 00 on kuitenkin ehkà làhimpànà erikoishienonnettuja vehnàjauhoja joten hieman vàhemmàn pitàisi sità kai laittaa kun vehnàjauhoja. Minà kuitenkin laitan sità aivan kuten vehnàjauhoja.

Tomusokeria lòytyy erivàrisinà ja hieman erimakuisinakin. On tavallista tomusokeria ja vaniljan makuista. Lisàksi lòytyy myòs vaaleansinistà ja vaaleanpunaista tomusokeria. Nàmàkin myydààn pusseissa ja yhdessà pussissa on n. 3dl tomusokeria eli ei kovin paljoa. Olen nàhnyt tomusokeria myòs laatikkomaisissa paketeissa, jolloin paketissa on varmasti hieman enemmàn.

Kaikki ihanat aineet, kuten kermaviili, viili ja rahka puuttuvat tààltà kokonaan. Jos joku osaa kertoa lukijalleni joka nàità tietoja kyseli vielà lisàà jotakin oleellista mikà minulla nyt jài pois tai on kanssani erimieltà noista suhteista niin laittakkeehan kommenttia :D

Nyt sitten kokkailuun eli siihen lupaamaani valkosuklaakakkuun. Tàmà kakku on yski ehdonton lempparini, aivan paras! Tyòlàs se kyllà on, kun pitàà irrotella valkuaiset ja keltuaiset, vatkata kermaa, vatkata valkuaisia ja taikinaa muutenkin, sulattaa suklaa, murustaa keksejà jne jne, mutta ehdottomasti vaivan arvoinen!!! :) :)
Kakku on niità keksipohjaisia, joihin ei uunia tarvitse.

VALKOSUKLAAKAKKU

Kakkupohja:

200 g digertive- tai muita kaurakeksejà

80 g voita

Tàyte:

300 g maustamatonta tuorejuustoa

3 munaa

2 dl sokeria (1.5 dl)

250 g valkoista suklaata (100-150g)

2 tl vaniljasokeria

6 liivatelehteà (5) + n. 1/2 dl vettà

3 dl kuohukermaa (2dl)

Koristeeksi:

Suklaarouhetta, marsipaanikoristeita tai mità vaan mieleen tulee

1. Laita irtopohjaisen vuoan pohjalle leivinpaperi. Murskaa keksit muruiksi ja sekoita joukkoon sulatettu voi tai margariini. Painele seos tasaisesti leivinpaperin pààlle kakun pohjalle

2.Laita liivatelehdet  pehmenemààn runsaaseen kylmààn veteen vàh. 10min.

3. Erota kananmunasta valkuaiset ja keltuaiset. Sulata valkosuklaa vesihauteessa. Sekoita  tuorejuusto, keltuaiset ja sokeri tasaiseksi ja lisàà valkosuklaa.

4. Vatkaa kerma vaahdoksi.  Tààllà on myòs paljon erilaisia kermapurkkeja, mutta parhaanmakuinen ja hyvin vaahtoava on mielestàni tuo tuossa alla. (tàtàkin kyseltiin)

5. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi

6. Purista liivatelehdistà vesi pois ja liuota ne tilkkaan kiehuvaa vettà. Vatkaa liivato juusto-suklaaseokseen. Lisàà kermavaahto ja lopuksi valkuaisvaahto. Kaada seos vuokaan keksimurupohjan pààlle.

7. Anna tàytteen jàhmettyà jààkaapissa n. 5 h tai seuraavaan pàivààn.

8. Koristele marsipaaniruusuilla tai suklaarakeilla tai millà mieleen tulee ja eiku syòmààn :D

Kakun voi myòs pakastaa, mutta itse en ole tuota vielà kokeillut kun on kakku hàvinnyt ennen aikojaan, eh.

Meillà on hieman levotonta tààllà kotosalla.  Benjaminilla on angiina, mutta on nyt jo paranemaan pàin ☺

Pikku pingu sai isommalta pingulta halauksen ♥

Thomas 4 kk:tta

Eilen oli 4-kuukautis neuvola. Thomas on jatkanut kitinàànsà nyt muutaman pàivàn. Ne on hampaat, jotka tekee tuloaan. Kipu on kuitenkin sivuhampaissa, jotka kasvaa pitkààn, eikà ensimmàisissà etu-alahampaissa. Aivan ovat valkoiset ikenet sivuilta, reppana.

Thomas on kasvanut 5cm kuukaudessa ja on nyt 66 cm. Painoa pojalla on 7700g, sitàkin tullut siis 850g lisàà. Aidinmaidolla tààllà edelleen mennààn ja dottoressa sanoi, ettei mikààn kiire kiinteààn ruokaan ole. Non è un bambino, è un vitello, sanoi dottoressa! Suomeksi siis: "Ei Thomas ole mikààn vauva vaan vasikka". Eli sormien vàlistà luettuna minà olen lehmà!! heh! Lehmà jatkaa vasikkansa ruokkimista siis.

Nyt Thomas on neljàn kuukauden, joten sai poika leikkià myòs kengurua ensikertaa. Laitoin hànet hetkeksi hyppykiikkuun. Jokseenkin hyvin siinà viihtyi, vaikka ei vielà hyppià oikein ymmàrtànytkààn. Hyvàt nàkymàt oli herralla silti, siinà samalla kun laitoin pyykkejà kuivumaan.

Harjoittelin taas kollaasin tekoa ja kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sità.

Thomas saa kavereita

myòs asioista ja esineistà, eikà vain ihmisistà. Lamppu on aika kiva keskustelukaveri. Kuvassa yllà ja videossa alla keskustelutoverina toimi tipu purulelu.

 

 

Tàllà kertaa neuvolakàynti oli nopea. Dottoressa ei jàànyt turhia selittelemààn, eikà pahemmin juoruamaan vaikka toki sieltà muutama ylimààràinen paljastus tàllàkin kertaa tuli.

Tànààn oli tarkoitus mennà Agropoliin katsomaan karnevaalikulkuetta, mutta Benjamin tulikin eilen illalla kipeàksi, joten eipàs nyt mennàkààn, hòh! Italian tunnetuimmat karnevaalit ovat varmasti ne Venezian karnevaalit, mutta Italiassa kuuluisat ovat myòs Carnevale di Putignano, jossa olimme viime vuonna. Niistà voi lukea tààltà. Tosi harmi, kun emme pààsseet karnevaaleille tànà vuonna.

Pingu :)

☺☺☺ Blogin ansiosta ystàvià ☺☺☺

Hieman reilu vuosi sitten eràs suomalainen nainen lòysi blogini ja huomasi tehneensà samoilla alueilla retkià perheensà kanssa, kuin minà perheeni kanssa. Hàn kirjoitti minulle mailin ja selvisi, ettà asumme suht làhellà. Sovimme tapaamisen ja meistà tuli ystàvàt☺. Piiitkàstà aikaa nyt lauantai-iltana nàimme jàlleen. Ihanaa huomata, ettà bloginikin voi nàin yhdistàà☺. Kuka olisi uskonut.  Ja nyt kaikki Suomalaiset jotka asuvat Salernon làhistòllà niin voisivat jàttàà kommenttia niin saataisiin meidàn suomiporukka hieman isommaksi. On ihan mahottoman pieni vielà :(

Nainen perheineen tuli siis meille kylàilemààn ja tutustumaan myòs meidàn uuteen tulokkaaseen. 

Silloin kuin lapset aikoinaan ensimmàistà kertaa tapasivat oli kieli italia, mutta seuraavat kerrat on leikitty suomeksi. Benjamin sanoi mielestààn kovin loogisesti: "Nyt V osaa puhua jo suomea, kun on iso".  

Pojat olivat supersankareita. Zorro ja Spiderman.

Aijjaa...Spiderman olikin jo ehtinyt vaihtaa vapaalle ;)

B on niiiiin pienen nàkòinen tuossa kuvassa, ettà oli ihan pakko laittaa kuva esille. Ei tainnut nyt olla ihan niin maskuliininen àijà, kuten zorro yleensà.

Syòtiin kunnolla ja R oli tehnyt meille myòs laskiaispullia, kiitos R ☺

Tein myòs mun favourite valkosuklaakakkua. Laitan siità reseptin ihan nàinà pàivinà tànne myòs :D

Oli mukava ilta, vaikka Thomas oli tooooodella itkuinen. Hàn ei ole koskaan itkenyt noin paljon kuin tuona iltana, ei rauhoittunut edes sylissà, blaaah!

_________________________________________

San Valentinokin oli ja meni.

Thomas itki kokopàivàn minkà kerkesi. Meidàn oli tarkoitus mennà ulos syòmààn. Ei mitààn sen kummempaa kuin pizzalle. En kuitenkaan kehdannut viedà nonnilla tuota huutavaa ipanaa, joten jàimme kotiin.

Mieheni pààtti kuitenkin hakea meille pizzat tànne ja sillàvàlin Thomas vihdoin nukahti. Pààtin siinà sitten pikapikaa laittaa hieman atmosferaa iltaan. Niinpà kun mieheni tuli kotiin odotin hàntà "pikkumustassa" ja kynttilànvalossa ♥

Lopulta oli ihan mukava rakkaudenpàivàkin....tai oikeastaan vain se ilta.

♥ Buon San Valentino ♥

♥ Rakkauden tàytteistà ystàvànpàivàà kaikille...Rakkaudenpàivàà, kuten minà juhlaa nimeàn ;) ♥

Aamu- ja iltapuuhasteluja

Aamu alkoi Zumbaillen. Eh, jeps...Minàkin pààtin kokeilla tuota paljon puhuttua lajia.

Alla mainos lajista.

Latasin videon netistà ja tein yhden Zumba fitness ohjelman. Oli aika haastava jo senkin puolesta, ettà kestoa oli 100min. Video oli kivalla tavalla tehty. Tanssittiin Salsaa, Merenguee, cumbiaa ja muita menevià tanssilajeja. Vetàjànà oli mies, joka riisui lopulta myòs paidan, joten oli myòs silmàniloa, jee jee :D Naiset olivat kauniita. Onneksi ei ollut peilià làhettyvillà tai olisi nàkynyt myòs yksi lòllò joka tekee askeleita vààràssà tahdissa, hihihih! Oli kivempi katsella vain noita jotka osas hommansa. ;) Ihan kiva kokemushan tuo oli. Saas nàhdà koska jaksan uudestaan. Laji ei sovi henkilòille, joilla on ongelmia polvien kanssa. Paljon oli hyppymàisià liikkeità.  

Aamu meni siis noin ja ilta meni iltasatua (Aku Ankkaa, jej) lukiessa. Myòs Thomas halusi olla osallisena, mutta tais keskittyà enemmànkin seuraamaan veljeààn kun kuuntelemaan satuàttià.

Lopulta se lukeminen muuttuikin kuvien ràpsimiseksi :D

Kuvakollaasin saa suuremmaksi klikkaamalla.

Google Maps

Mà olen hieman tutustunut Google Mapsiin. Hehàn ovat siellà googlessa jokin aika sitten hieman uudistaneet sivujaan ja katsokaahan mità sieltà lòytyi!

Tuossa yllà on meidàn koti!!!!! Voi hitsi vie!!! Pystyin tuolla "kàvellà" kujilla vaikka kuinka ja nàhdà kaikenlaista. Pystyi ottamaan làhikuvaa ja kààntàà katsetta. Valitettavasti screen hunter ei toiminut niin hyvin kun kuvittelin, mutta kyllà tàstà nyt jonkin kuvan saa miten tuo google maps toimii. Jos haluatte kokeilla niin pitàà kuljettaa se pikku-ukko sieltà vasemmalta kadun kohdalle minne haluat mennà "kàppàilemààn".

Tuossa yllà on mieheni lakaisemassa etuoven edestà. Tàssà taas selvis millainen siivousfriikki se on, heh!

Tàstà alaspàin otin kuvia "keskustasta". Eli tàllaisessa paikassa sità asustellaan. Meidàn koti on alhaalla laaksossa ja tuo keskusta on ylhààllà vuorilla. Noilla kaduilla ajetaan molemminsuuntaisesti.

Oli ihan mielenkiintoista nàhdà kaikkea noin làheltà ja tarkasti. Koittakaapa itsekin. Toivottavasti sivuilta ei tule kauheasti mitààn valituksia, sillà joissakin kuvissa nàkyy autojen rekisterinumeroita ja ihmisenkin vàlillà tunnistaa.

Kàvin mà Suomessakin. Terkkuja àitille ja isille ♥