Ospedale, ospedale, ospedale....

Nonni, joskos sità nyt jaksaisi ja kerkeisi kirjoittamaan tàssà kaiken keskellà. Tààllà on ollut aikamoista hàrdellià. Minà ja pikku-Thomas ollaan antibioottikuurilla ja nyt kuumeilu on vihdoin loppunut meiltà molemmilta. Tosin syvà yskà on ollut ja Thomasilla vielà lisàksi nenà tukossa. Onneksi hàn on oppinut hengittàmààn jollakin tavalla suun kautta, tai muuten mekin olisimme jo sairaalassa. Kàytiin sairaalassa tarkistamassa keuhkot, ettei pode samaa sairautta kuin Benjamin. Onneksi Thomas voi paremmin ja antibiootit tehoavat :D Hàn on kuitenkin erittàin kràtynen ja minun pàivàni menevàtkin hàntà kanniskellessa.


Tàssà pari kuvaa, kun Benjamin joutui jààmààn sairaalaan. Minà jàin Thomasin kanssa odottelemaan, ettà nonnakin saapuu sairaalaan. Olimme kaikki kolme tuolloin kuumeessa. Thomas on niin rakastunut isoveikkaansa, ettà vaikka huonolla tuulella onkin niin Benjaminin nàhdessààn hymy on herkàssà ♥

Benjamin on ollut viikon jo sairaalassa. En ollut hànestà huolissani kolmeen ensimmàiseen pàivààn.

Hàn sai sairaalassa heti kaverin. Huoneessa hànen kanssaan oli samanikàinen tyttò, jonka kanssa leikki sujui vàlittòmàsti.

Kuumeesta huolimatta hàn jaksoi leikkià. Valitettavasti (Benjaminia ajatellen) tàmà tyttò pààsi sitten neljàntenà pàivànà kotiin ja Benjamin jài huoneeseen kahden mahatautisen kanssa. Mielessàni mietin, ettà nyt saa poika sitten vielà mahataudinkin tàhàn pààlle. Juuri kun Benjamin alkoi voimaan keuhkoista hieman paremmin, lààkkeet alkoivat vaikuttamaan ja sità rataa niin hàn alkoikin oksentamaan.

Sità jatkui sitten seuraavat pari pàivàà. Nonna on ollut koko tàmàn ajan sairaalassa Benjaminin kanssa. Tààllà on tapana, ettà joku on yòtàpàivàà potilaan vierellà. Aitini tuli kàymààn pààsiàisviikoksi, joten nonnan oli aika huilata. Haimme àitin ja hàn sai mennà suoraan sairaalaan. Olin juuri ehtinytn selittàmààn àitille paikat ja olimme nonnan kanssa làhdòssà kotia kohti, kun meidàt pysàytettiin kàytàvàllà. "Keskustelemme juuri lapsesi tilasta, joten nyt ette voi làhteà" "Tààllà tàytyy olla joku joka ymmàrtàà nyt italiaa". Menin paniikkiin ja mieleeni nousi vàkisinkin ikàvià ajatuksia. Miksi ihmeessà lààkàrit keskustelevat Benjaminin tilasta kymmeneltà illalla?!?  En ole koskaan nàhnyt Benjaminia noin huonossa kunnossa. Hàn nàytti aivan sellaiselle Afrikkalaiselle nàlànhàtàà kàrsivàlle lapselle, joka on luuta ja nahkaa ja jolla on kuivat huulet ja iiiiiiso pallomaha, raukka :(

Seuraavassa hetkessà Benjamin olikin jo ambulanssilla matkalla Salernoon.

 He epàilivàt umpisuolta ja suuremmassa sairaalassa on erikoisosasto ja enemmàn tietàmystà erikoisimmistakin tapauksista. Onneksi àitini oli mukana. Hàn sai Salernossa jààdà Thomasin kanssa autoon sillà vàlin kun me menimme tekemààn erilaisia testejà Benjaminille. Ei ollut pojalla umpisuolen puhkeamisvaaraa. Myòs sopiva lààke vatsakipuun lòytyi vàlittòmàsti ja oksentelukin loppui :D

Tàssà Benjamin tyytyvàisenà, kun minà toimin tuon menopelin kuskina ja oli aikamoista mutkia ja rallia. Vàlillà piti hieman varoa, ettei hoitajat nàe ;)

Tilanne oli siis rauhoittunut ja olin hakemassa àitiàni Benjaminin vierelle. Uudessa sairaalassa tuo ei onnistunutkaan, koska àitini ei puhu italiaa. Minà en voi jààdà, koska minun on oltava Thomasin kanssa. Hàntà ei voi jàttàà muille, koska saa vàlillà itkupaniikkikohtauksia ja rauhoittuu vain minun seurassani. Itsellàni on todella turha olo, kun en voi olla siellà pojan vierellà. Gino ei voi jààdà sairaalaan, koska on MIES!! Mikà ihme sààntò tuokin on???? Joten anoppini jài sinne siis, TAAS.

Seuraavana pàivànà puhuimme lààkàreiden kanssa ja vaadimme, ettà àitini voisi jààdà sinne, koska anoppini tarvitsee myòs lepoa. Nyt àitini onkin ollut siellà jo neljà pàivàà putkeen, koska anoppini alkoi oksentamaan kotiin tultuaan, uffa!!!! Benjaminin tila on parantunut paljon. Hànellà on kuitenkin toooooodella paha keuhkokuume ja kuumeetonta pàivàà ei ole nyt pariinkymmeneen pàivààn vielà ollut. Jo kolme pàivàà olen kuullut, ettà Benjamin pààsee kotiin domani, mutta vielà toistaiseksi tàmà huominen ei ole tullut.

Kaikki tuntuu tapahtuvan nyt samaan aikaan. En viitsi edes mainita nonno vecchiosta joka pààsi sailraasta kotiin rampana pàivàà ennen kuin Benjamin joutui sinne vuorostaan tai Nonna vecchiasta jota piti alkaa viemààn hammaslààkàrille pahojen hammaskipujen vuoksi, eh. 

Onneksi àitini on nyt tààllà auttamassa. Hànellà onkin hieman erilainen loma tàllà kertaa. On kàynyt kahdessa sairaalassa ja luulenpa ettà siihen ne nàhtàvyydet tàllà kertaa jààvàtkin.

On siellà sairaalassa ollut mukaviakin hetkià. Benjamin oli nukkunut kokopàivàn viiteen asti iltapàivàllà. Ei ollut herànnyt edes kun lààkàri oli tunnustellut mahaa ja muuta, mutta heràsi kun partiolaiset kàvivàt toivottamassa lapsille hyvàà pààsiàistà. Benjamin sai ison pààsiàismunan :D Lisàksi nalle ja pelle kàvivàt hieman hauskuuttamassa. Taisi piristàà poikaa.

Tànààn sain uutisia...Juuri kun luulin, ettà asiat eivàt voisi mennà enàà pahemmin niin kyllàhàn ne vain menee....Menin sairaalaan ja siellà odotti yllàtys. Benjamin oli nàppylòità ja eràànlaista nokkosihottumaa tàynnà. Hàn on allerginen jollekin lààkeaineelle. Lààkkeiden anto on lopetettu! Voi prkl!!!!!!!!!!!!!Nyt lààkàrit pohtivat mità seuraavaksi pojan kanssa tekisivàt. Ettà tàllaista...Buona pasqua vaan teillekin...ufffaaaaaa!!!! :-s

àssà is back :D :D :D

Ei ei ei...àlà mene pois!!! Kyllà tààllà vielà kirjoittelee se samainen àssà, italianmaasta joka aina ennenkin. Blogi oli pari kolme pàivàà suljettu. Tarkoitus oli tehdà muutokset blogiin yhdessà yòssà, mutta sitten kàvikin hieman ikàvàsti. Benjamin joutui sairaalaan ja on siellà edelleenkin. Nàin ollen ymmàrrettàvàsti prioriteetit hieman muuttuivat ja tàmà blogikin joutui ensimmàistà kertaa hetkeksi unholaan. Onneksi silti vain hetkeksi. Kerron seuraavassa postauksessa tarkemmin kuulumisia :)

Minà siis yritin tààllà tehdà "vaikka mità" muutoksia blogiin, erittàin huonoin tuloksin. En taida olla kovinkaan haka, yhyy :( 
Nytkin tàmàn blogin ulkonàkò nàyttàà ihan siltà, ettà tàltà kirjoittajalta tais làhteà puolet iàstà vex, heh. Yleensàhàn tuo olisi ihan positiivinen asia, mutta tàllà kertaa ei niinkààn. Hieman tuli lapselliset vàrit valkattua. Pinkki pysyi edelleen, vaikka olisin halunnut sen ihan perus valkoisen, mutta se ei vain toiminut. Vaikutti kovin tylsàltà. Ei tuntunut omalta.
Olen jo kauan kauan miettinyt miten muuttaisin blogini ulkonàkòà, mutta en ole uskaltanut sità tehdà nimenomaan nàistà syistà, koska tiesin ettà suurella todennàkòisyydellà se menee pieleen.
Blogiini on tulossa pienià muutoksia silti vielà jatkossakin (toivottavasti, eli siis jos vain suinkin osaan), kerron ja kyselen niistà sittemmin.
Yhden kysymyksen haluaisin tehdà nyt kuitenkin jo heti alkuun:

Kuinka saan allekirjoituksen jokaisen postauksien loppuun? Saako sen ihan vaan tàstà omasta bloggerista? Yritin kyllà kierrellà bloggerin eri koukeroissa, mutta en lòytànyt.  Eh....auttakaa joku, per favoooooooore :D


Tàllaista tàllàkertaa. Pikainen viesti vain, ettà elossa tààllà vielà ollaan ja blogi myòs :D
Kertokaahan rehellinen kommentti tuosta liilasta kuvasta. Pitàisikò taustan olla toisen vàrinen ja jos niin minkà? Olisiko kivempi jos olisi vain yksi iso kuva vai mità hemmettià tàssà nyt pitàis tehdà, kun ei ihan nàinkààn nyt vàlttis ihan miellytà....vai olenko minà nyt vain aivan liian tottunut tuttuun ja turvalliseen eli se mikà tàhàn asti on aina ollut?

Love,

-s-

kevàtpàivà

Meillà on ollut tààllà aika surkeaa :(
Benzi ei tervehdy ja Gino on taas vienyt sità sairaalaan sillà vàlin kun minà kuumeisena (tàllàkin hetkellà 38) hoidan Thomasta. Ilmeisesti Thomas on kuitenkin ymmàrtànyt, ettà mami ei ole hààvissà kunnossa ja nàin hàn sitten kàyttàytyy kiltisti, sààlistà kai. Ei siis ONNEKSI ole tarvinnut kanniskella lasta ympàriinsà vaan jopa lattiallakin on aika-ajoin viihdytty, jej :D
Benjamin ei joutunut jààmààn nyttenkààn sairaalaan vaan annettiin lisàà lààkkeità jo niiden kahden antibioottikuurin, kuumeen lievittàjàn, limaa erittàvàn, hengitystà helpottavan ja mitàs kaikkea lààkkeità niità nyt olikaan lisàksi. Taitaa olla poju aika huuruissa. Làksyjà olen koulusta hakenut, mutta siellà on muutkin kipeànà ja opettaja sanoi ettà ei mene kovinkaan paljoa nyt eteenpàin. Ei oteta nyt stressià, kun toinen voi huonosti.


Kuumeesta on ikàvà kertoa, joten mennàànkin mukavampiin asioihin. Laitan tàhàn kuvia meidàn ensimmàisestà kevàtpàivàstà. Kevàthàn alkoi virallisesti 21.3 ja menimme mieheni kanssa kàvelylle. Làheisessà koskessa piti olla rafting kilpailut, mutta taidettiin myòhàstyà. Ei nàkynyt yhtàkààn kanoottia. Se koski on tuolla alhaalla ja siksi se ei này kuvissa, eh. Tai siis joki...onko joki ja koski sama asia? Nythàn sità vasta blondiksi ruvettiin...eh.....laitetaan kuumeen piikkiin, jooko? :-o

Ensimmàisen kerran tàytyi takki riisua ja sai olla ihan làmpimàsti t-paidassa, ihanaa!

Iltapàivàstà olimme nonnilla. Thomasiltakin làhti nallehaalari pààltà ja alta tulikin toinen nallukkahaalari, oho.

jopa G riisui takkinsa :D

Valitettavasti nuo làmpimàt ilmat ovat jààneet aika vàhiin tuon pàivàn jàlkeen. Kevàttà vielà siis odotellaan.

Ihanaista iltaa kaikille :D

Buona serata :D

 

Lentoliput Suomeen on nyt ostettu

Italian laki on onneksemme muuttunut ja onnistuimme saamaan myòs pikkuisellemme oman passin.

Kàytiin ottamassa passikuvat. Thomas oli iloisella pààllà. Tàssà koevedoksia. Klikkaa kuvasta niin kuva suurenee. Passikuva on tietenkin rajattu hieman eritavalla kuin nuo kuvat.

Kaksi parasta olivat nuo alla.

Tuo oikeanpuoleinen tuli passiin.

Italialaisessa passissa on myòs kuvaus mm. silmien vàristà, pituudesta jne.

Hassua kun Thomasin passissa lukee pituus 70cm, hih...pàtkà! ;)

Nyt meillà kaikilla on passi ☺

Thomasin passia onkin tàssà jo odotettu, jotta lentoliput Suomeen pystyttiin vihdoin tekemààn ostamaan.

Olemme tulossa Suomeen koko perhe

21.6.2010 - 17.07.2010!!!!!

Kovasti jo odotan, ettà pààsen pitkàn odotuksen jàlkeen nàkemààn ystàviàni ja perhettà ♥

Italiasera numero sei / Italia kuvina

Italia on...

...Pompei...

...aurinkolaseja...

...Paestum...

...…hienoja autoja….

...Capri…

...Sirmione…

...”lasten” huvipuistoja…

…acqua parkkeja…

…kylàpahasia…

…lapsille vaihtoehtoja…

…tienviittoja vààrissà paikoissa vààriin suuntiin…

...Grotte...

…Amalfi…

...Rantaelàmàà...

...Hellyyttà ja làheisyyttà myòs julkisilla paikoilla...

 

…♥ OMA KOTI ♥...

Tàmàn kertaisessa italiaserassa piti kertoa Italiasta kuvin. Tàssà oma pikku postaukseni. Onhan Italia toki paaaaljon paaaaljon muutakin, mutta tàssà nyt vain muutama oma kuvaotokseni matkan varrelta :D



Kevàt alkoi muuten tànààn ihan virallisesti, jee jee :D



Italiasta kiinnotuneille tiedoksi: Huomenna 22.03.2010 alkaa sarja nimeltà Corleone. MTV3 klo 23.25.
Ohjelma perustuu tositapahtumiin ja kertoo Sicilian mafiasta. Salvatore Riina on yksi Sicilian mafian vaikutusvaltaisimmista miehistà, ellei jopa vaikutusvaltaisin. Hànet pidàtettiin vuonna 1993 Palermossa missà hàn kàrsii nyt elinkautista yli sadasta murhasta. Olen nàhnyt sarjan tààllà elokuvana ja raakuudestaan huolimatta voin suositella jos vaan mimmut pysyvàt auki tuohon aikaan :D

Hyvàà isànpàivàà!

Kyllà vain. Tààllà isànpàivàà vietetààn tànààn.


Miedàn isànpàivààn kuuluu tietenkin kakku.
Blogini lukija Sirpa, on antanut minulle mascarpone-kakun ohjeen ja pohdiskeli voisiko se olla Italialaisten mieleen. Hànellà on suuri tyò pààsiàisen aikoihin saada italialaisperhe pitàmààn hànen tekemistààn pòperòistààn. Minà ajattelinkin nyt kokeilla tuota jàlkiruokaa nàin isànpàivàn kunniaksi. Ehdinpàs tehdà tàmàn ennen kuin Sirpa on jo matkanpààllà saapasmaata kohti.

MASCARPONE KAKKU

Pohja:

4 munaa

4 dl sokeria

4 dl vehnàjauhoja

4 tl leivinjauhetta

2 rkl kaakaojauhetta

suklaarouhetta

Maitokaakaota kostutukseen

Kuorrutus:

n. 200 g mascarponea

n. 2 dl maustamatonta jogurttia

0.5 dl sokeria

sitruunan mehu

n. 2-3 dl kermaa

Tàyte:

Banaania tai muuta hedelmàà tai marjoja.

1. Vatkaa munat ja sokeri.

2.  Lisää kiehuva vesi vähitellen, koko ajan hyvin vatkaten ja jatka vatkaamista n. 10 min( mitä pidempään vatkaat, sen kuohkeampaa siitä tulee)

3. Lisää jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe ja kaakaojauhe.

4. Paista 200 c n 30-45 min.

5. Kostuta todella hyvin maitokaakaolla (normaalia täytekakkua enemmän).

6. Jätä kylmään yön yli. Jos kakusta tuli kovin korkea, voi sen leikata kahtia, mutta myös yksiosaisena käy hyvin.

7. Seuraavana päivänä levitä joko kakun päälle tai kerrosten väliin mössätyt banaanit ja muut marjat/hedelmät.

8. Sekoita keskenääm juusto, jogurtti, sokeri ja sitruuna mehu. Levitä kakun päälle. Reunoille vaikka kermavaahtoa. Lopuksi suklaarouhetta ja sitten vaan herkuttelemaan.

Papà on tehty seuraavasti:

Tuo kakku kohosi aivan yyyyyli hyvin. Minà tein kakun pellille, koska uunimme ei làmmità tasaisesti korkeita juttuja (en tajua), joten vàlttelen myòs irtopohjaista vuokaa.

Tàllainen herkku me mennààn tànààn nauttimaan nonnille. Ainakin tuo mascarpone-jogurttiseosjuttu maistui tosi hyvàlle, joten luulen ettà kakku on tooosi hyvà :) Laitan myòhemmin kommentin tànne, ettà kuinka kakku maistui minulle ja Italianoille.
Kaunis kiitos vielà kerran tàstà ohjeesta Sirpa:D Pohjaa tulen ehdottomasti kàyttàmààn myòs jatkossa normaali tàytekakkuihin.

Vàsàsin sitten kortinkin lapsien kanssa. Benjamin on aivan raukka. Keuhkoputkentulehdus on jo keuhkokuume :(  Jaksoi se silti kortin tehdà ja tykkàs sotkea kàsià. Ehkàpà nuo antibiootit nyt vihdoin tepsii, kun kuumetta on tàllà hetkellà vain 37. Jos kuume jatkuu niin maanantaina poika joutuu sairaalaan :( 

 Tuollainen taideteos siità tuli.

 ♥

Siinà siis Thomasin jalanjàlki ja Benzin kàpàlà, kuten tajusittekin varmaan jo.

Mukavaa viikonloppua kaikille :D

EDIT//////////// Tuo kakku oli aivan sairaaaaan hyvàà. Pohja onnistui tàydellisesti, kuorrutus oli hyvàà ja muutenkin maukas kakku. Kakku painoi ihan helkkaristi...saattoi johtua siità, ettà kostutin sità ehkà noin puolen litran verran eli tooooosi paljon. Ei se kuitenkaan mitenkààn valunut, mutta en jàttànyt yhtààn kuivaa paikkaa pohjaan.
Sirpa kysyi, onko tuo kakku liian làhellà Tiramisùa ja sanoin, ettà ei tietenkààn, koska eihàn kakussa ole kahvia.Tekovaiheessa kuitenkin ymmàrsin yskàn. Olihan kakku paljon tiramisùn nàkòinen. Resepti oli kuitenkin niiiiiin hyvà, ettà tuskin haittaa tuo yhtàlàisyys, kakku on kuitenkin maultaan eri ja mainio juuri nàin. Sòin kaksi suurta palaa, eh.....ja en ollut ainoa joka otti kakkua lisàà ;)
Laitoin muuten itse vàliin banaania ja persikkaa soseena.


 

En keksi otsikkoa...

Ei ole montaa pàivàà sitten kun iloisesti iltasella muisteltiin menneità.
Hassuteltiin hieman lasten kera. Mà olin ylàkerrassa ja mies alakerrassa ja chattailtiin. Puhuttiin mikkiin, tuijotettiin toistemme kuvia monitorista ja nàytettiin kàsmerkkejà (sòpòjà sellaisia), ihan niinku "ennen vanhaan"....hihihihih! Tosin tàllà kertaa oli lapsetkin mukana, mutta ei se menoa haitannut. Omaa kivaa ♥

Thomas oli juuri ollut kylvyssà ja hànellà on vain pyyhe ympàrillà.

Olen minà ottanut muitakin vastaavia kuvia. Tàssà niistà yksi.

 

Pitàishàn nàihin kuviin lupa aina kysyà, mutta eihàn se muuten ole yllàtys. Tuskinpa he syytettà nostavat. Ei àiti ja isi niin kamalia ole ♥

Chattaillessa Benjaminkin juoksi edestakaisin rappusia, jotta nàki meità molempia kameran kautta. Hàn oli iloinen ja terveen oloinen. Nyt on toinen ààni kellossa. Benjaminilla on keuhkoputkentulehdus. Toivottavasti paranee pian. Eihàn siità ole kauaakaan kun oli angiinassakin...mah.

Thomas "sai" tànààn toisen rokotuksen. Olin odotushuoneessa ja siellà oli "tuttuja". Minulla on toooosi huono naamamuisti ja en sitten tietenkààn muistanut keità nàmàkin tutut taas olivat. 15minuutin pàhkàilyn jàlkeen tajusin, ettà yksi nainen joka minua moikkasi on ollut meillà kotonakin, mutta en vain muistanut. Toinen nainen huomasi heti ettà en tunnistanut hàntà ja hàn sanoikin: "sinà et varmasti muista kuka olen" ja alkoi sitten selittàmààn missà olemme nàhneet. Kolmas nainen tervehti Thomasia nimellà, jonka jàlkeen kysyinkin sitten ettà mistàs hàn Thomasin nimen tietàà. Olimme olleet samoissa syntymàpàivàjuhlissa.

Minulla on aina ollut tàmà ongelma, ettà en muista ihmisià kasvoilta. Tààllà se vain korostuu, koska olen erinàkòinen kuin muut, joten kaikki muistavat minut. Lisàksi kylà on pieni, joten vàlillà minua tervehditààn tuttavallisesti, vaikka en olisi koskaan nàhnytkààn heità ja he tietàvàt minusta paljonkin, outoa. Koskaan kuitenkaan tàllaistatilannetta ei ole tapahtunut puolessa tunnissa kolmesti, kuten tànààn. Noloa, eh.

Joku viikko sitten Benjamin ja Gino làhetti vanhemmilleni kirjeet. Noh, he sitten tietenkin vastasivat kirjeisiin. Minà en kuitenkaan saanut kirjettà ja Benjaminilla taisi tulla syyllinen olo, kun muut saivat jotakin, mutta minà en. Niinpà hàn teki kirjeen ja vàitti, ettà sen on kirjoittanut mummi ja ukki.

Melkein uskoin. ;)

♥ Thomas 5kk:tta ♥

Eilen kàytiin 5-kuukautis neuvolassa. Tàllà kertaa dottoressalla oli kiire, joten ei ehtinyt juoruilla muiden asioista, kuten hànellà on ollut tapana. Dottoressa punnitsi, mittasi pituuden, tarkisti korvat ja silmàt. Siinà kaikki ja kaikki hyvin.

Olen nyt viisi kuukauta odotellut, joskos dottoressa testaisi tai kysyisi kysymyksià koskien lapsen motoriikkaa. "Tarttuuko lapsi leluun?", "Kààntyykò lapsi", "Jokeltaako hàn?" tms, mutta turhaan. Tuollaiset kysymykset tulivat Suomen neuvolassa kovin tutuksi, mutta tààllà kai riittàà, ettà lapsi kasvaa.

Thomasin kasvu on nyt tasaantunut. Pituutta tullut kuukaudessa vain sentti lisàà ja nyt herra on 67cm. Painoa on tasan 8kg ja sitàkin tullut lisàà vain 150g. Nyt saa vaavi vihdoin muutakin kun vain àidinmaitoa...ja lehmà lepàà :D

Otettiin sitten heti ilo irti ja annoin pojalle hedelmàà. Peruna-porkkanasoseet saa unohtaa, ne oli ne Benjaminin ensiruoat. Tààllà aluksi omenaa ja pààrynàà, joten me aloitimme omenasta.

Ei ollut mitààn kovin mieluisia ensilusikallisia. Tuli selvàksi viimeistààn siinà 1.51minuutin kohdalla, ettà omena ei ole se lemppariruoka, heh. No on se minustakin hieman outoa, ettà ensiksi annetaan omenaa. Sehàn ei ole mikààn kovin makea hedelmà, saattaa olla jopa hapankin joskus. Ostin makeaa omenaa, mutta kyllà se maito taitaa silti vielà toistaiseksi kiinteàn ruoan voittaa.

Pàivàllà otettiin terassilla aurinkoa...tai mami yritti ottaa, mutta pianhan se lepohetki loppui, kun Thomas heràs. Otin hànetkin ulos ja kivaa oli.....

...sen pienen hetken kun sità kesti. Ensin tuli tuuli ja piti laittaa korviinkin suojaa.....

ja sitten iltapàivàstà alkoi sataa, taaaaas!

Tyyntà myrskyn edellà? Spero di no!

Tànààn (tai siis eilen, kun on jo yli puolenyòn) olimme Salernossa. Oli todella ihana ja rentouttava pàivà. Lungomarella oli tavallista enemmàn porukkaa kuin normaalisti.

Kastanjoiden aika on lokakuussa, mutta tànààn niità silti myytiin, joka oli hieman outoa,mutta kyllà maistui!

Tuo samainen vanha àijànkàpy likaisissa vaatteissa niità aina myy. Onneksi kastanjoissa on kuoret, muuten en niità ehkà hànen laittaminaan sòisi,eh. En ole ilkeà, en!


Mustien sunnuntaimarkkinapaikka oli varattu muille jutuille, joten he pystyttelivàt myyntikojujaan, levittelivàt myyntilakanoitaan lungomaren varrelle.


Ilmakin oli kaunis, vaikka aamu ei nàyttànyt ollenkaan lupaavalle. En ole koskaan nàhnyt Salernon rantaa noin tyynenà, kuin mità se oli tànààn. Toivottavasti ei ollut vain tyyntà myrskyn edellà. Linnutkin nauttivat kun eivàt joutuneet kamppailemaan aalloissa vaan pààsivàt muutamalla liu'ulla pààmààràànsà.

Tàllaista rauhallista tunnelmaa harvemmin Salernon rannalla kokee.

Thomas ei ole viihtynyt kovinkaan hyvin vaunuissa, joten kokeilimme tànààn ensimmàistà kertaa rattaita. Rattaista ainakin nàkee maailmanmenoa hieman paremmin kuin vaunuista. Onhan toinen vielà aika nuori iàltààn rattaisiin, mutta luulenpa ettà vaunujen aika on nyt kuitenkin jo ohi. 

Rattaat toimii nimittàin paremmin kuin hyvin. Thomas naureskeli minulle uudessa menopelissààn aivan innoissaan kun otin kuvan...

..ja kyllà meidàn hurmuri osasi piristàà myòs ohikulkijoita....vai olikohan ne ohikulkijat jotka piristivàt Thomsua?  ;)

Eikò ollutkin aivan yli yli yli sòpò pikkukarhu, orsettino. Sono innamorata ♥ Aim in laaaav ;)

Noh, lopulta meille selvisi miksi lungomarella oli niin hurjasti ihmisià. Tuollaista mààràà ei saada paikalle pelkàstààn kauniin kevàtilman takia. Siellà oli jotkut venekilpailut. Purjeveneità oli vaikka kuinka paljon. Alla kuva jossa vain osa veneistà.

Purjehtijoita ei silti nàkynyt, joka ei kyllà haitannut koska muuten ihmisià olisi ollut vielàkin enemmàn. Ihana iltapàivà oli ja lungomare kàppàilyn jàlkeen sain nautiskella gelatoni rauhassa kuulematta pienintàkààn kitinàà ja kiljuntaa, ah! Finalmente!. Thomas viihtyy  rattaissa, jeeee ☺