Palkinto :D

Pyöräilystä selvitty. Onneksi tajusin lähteä pyöräilemään toissapäivänä, koska eilen satoi räntää. Tänään aurinko paistoi kauniisti ja ajattelin lähteä taas hieman polkemaan. Ajatukset vaihtuivat kuitenkin aika nopeasti kun pääsin ulos.....

..Alkoi nimittäin sataä rakeita!!! Ei kauaa, mutta silti. Täällä taivas ei nyt osaa päättää, minkälaista ilmaa sitä milloinkin antaisi. Hyvin olen kuitenkin tyytyväinen myös näihin raekuuroihin mielummin kuin yhtäjaksoiseen sateeseen missä limitti on tullut vastaan monilla jo kuukausia sitten, eh.

Heh...Arvatkaas mitä tein kun olin saanut rakeita käteen...kehtaankohan edes sanoa....no joo kerron kuitenkin. Mä maistoin niitä!! Eh, ja kyllä täällä kirjoittelee edelleen se "tyttönen" jolla ikää 2 ja 7 :D


Hei mulla oli aivan ihana ylläri mun blogissa, kun koneen avasin. Olin saanut blogipalkinnon Susalta. Hän oli kuvaillut blogiani seuraavasti: "Kivoja kirjoituksia, kuvia ja IHANAA musiikkia :) ". Kiitos paljon tästä tunnustuksesta :D



Palkinnon säännöt:
1. Valitse viisi blogia , joita arvostat luovuuden, kuvituksen, mielenkiintoisen sisällön ja/tai blogösfääriin tehdyn panoksen johdosta millä tahansa maailman kielellä.
2. Jokainen palkinto on henkilökohtainen ja sitä annettaessa mainitaan blogin kirjoittajan nimi sekä linkitetään palkittavaan blogiin.
3. Palkinnon saaja liittää palkinnon logon blogiinsa.
4. Palkinto tulee linkittää alkuperäispalkinnon osoitteeseen.
5. Palkinnon saaja julkaisee säännöt omassa blogissaan. Kansainvälisen, Uruguaysta alkunsa saaneen palkinnon alkuperäiset säännöt ovat tässä.

Annan palkinnon seuraaville (3) blogeille:
Susadim: Turkkilaista musiikkia..se eka biisi on ihan paras!
MaaMaa: Sanavalmis nainen kirjoittelee Irlannista.
MouMou: Kyllä luen hänen sepostuksiaan, vaikka taidankin olla liian vanha siihen, mutta kun tulee aivan oma nuoruusaika mieleen hänen kirjoituksissaan. Shallow, yes!
Eh, noh...kaipa se blondius ja turhamaisuus tulee aina silloin tällöin vieläkin esille...mutta hei, onko se niin pahasta? :)



Nonni, sitten palatakseni taas musiikkiin. Susa kertoi yhdessä kommentissaan kuunnelleensa toista tuntia minun blogiani!!! Siis eikä! Eihän mulla ookaan kun muutama biisi. Tuohon tuli nyt kuitenkin muutos. Kävin lisäilemässä biisejä. Hieman on hankalaa, kun haluan laittaa sinne kuitenkin vain Italialaista musaa. Lisäksi haluan sen olevan suht rauhallista ja omasta mielestäni hyvää. Postauksen alussa oli Anna Tatangelon biisi, jota yllätys yllätys, ei löytynyt tuolta soittolistasta. Laitoin sinne kuitenkin toisen hänen biisinsä Va' Da Lei. Tämä (no 9) on mielestäni kaunis kappale niin kauan kun ei kuuntele tai ymmärrä sanoja. Sanat ovat aika surulliset. Usein olisin ollut onnellisempi jos olisin kuunnellut vain musiikkia ja kaunista lauluääntä sanoista välittämättä. Joskus nostalgiset tai surulliset sanat voivat "pilata" koko biisin.

Tässä vielä kaikille tuttu biisi joka kuuluu sarjaan L'italiano vero--> Olen Suomalainen....
Tämä biisi on minun syntymävuodelta eli 1981, jolloin se sijoittui toiseksi San Remon musiikkifestivaaleissa.

Pyörällä matkassa....

Nyt se päivä koitti. Hyppäsin uuden polkupyöräni kyytiin. Päätin, että haavani kädessä ei häiritse liikaa pyöräilyä, joten ei muuta kuin menoksi.

G neuvoi minulle turvallisen reitin, eli pikkutien missä autoja ei mennyt nimeksikään. "Sitten kun väsyt niin käännyt ja tulet takaisin", oli myös yksi neuvo. Ja S nyökkää.


Reitti alkoi loivilla nousuilla. Maisemat olivat mitä kauniimmat. Oli aivan ihana olo olla vuorien reunoilla ja nähdä sieltä alas kukkuloille ja pikkuteille. Olin yksi pienenpieni asia tuossa suuressa maailmassa. Alla kuva noin tunnin ajoreissun jälkeen. Pysähdyin miettimään, joskos pitäisi kääntyä takaisin.

Äh, matka jatkui samaan suuntaan. Saavuin pieniin uoristokyliin ja poistuin niistä nopeasti. Harmitti niin vietävästi, kun en ollut ottanut rahaa mukaan, että olisin saanut edes vesipullon ostettua. Ja kyllä, luitte oikein. Lähdin pyöräilemään ilman vesipulloa. Ajattelin yksinkertaisesti että tämä ensikerta on vain tämmöinen pieni kokeilu.

Tämä kaunis ööö...linna(ko?) löytyi myös yhdestä pienen pienestä kylästä.

Oli hetki (sellainen aika pitkä puolituntinen), kun jatkoin vain matkaa eteenpäin tietämättä voinko tehdä reitistä ympyrän vai joudunko aivan oikeasti kääntymään vain takaisin. Toivon, että jonkinlainen kiertoreitti löytyisi, sillä mikään ei ole tylsempää kuin kääntyä takaisin. Jotenkin oli kiinnostavaa nähdä aina mitä seuraavan mutkan takana löytyy ja kuinka hurjan nousun jälkeen tulikin alamäki. En vain pystynyt kääntymään ja näin se matka sitten eteni.....ja eteni....

Jossakin vaiheessa kysyin ohikulkijalta missä olin ja hän kertoi ilokseni, että voin palata kylääni myös jatkamalla matkaa samaan suuntaan minne olin menossa. Ihanaa!! Tuo antoi minulle lisäpuhtia niin, että jaksoin polkea seuraavan vuoren reunaa suht reippaasti. On kuulkaas aika haasteelliset nämä maisemat tällaiselle maijameikäläiselle. Varmasti haasteelliset jo aivan ammattilaisillekin mitä noilla teillä muuten näkyikin muutama :D

Matkan varrella mielikuvitus pääsi tekemään tepposet ja jalkoihin tuli hieman lisää vauhtia aina silloin tällöin.

Ei, ei nuo kukot minua säikyttänyt...

Eikä tuo vuohikaan...Eläin oli niin keskittynyt syömään lehtiä, että tällä kertaa en pelännyt...mutta sitten...

tuli tuo varokaa lehmiä kyltti. Kyltin alla luki, että metsät ja vuoret ovat aitaamattomia. Eikä mennyt aikaakaan, kun aloin kuulemaan lehmänkellojen kilinää, APUA! Toivoin yli kaiken, että nuo lehmät olisivat metsässä eikä kävelisi kadulla vastaan. Olin onnekas, en törmännyt lehmiin.

Ylhäällä näin neljä koiraa, jotka loikoilivat nurmella ja nauttivat auringosta. Ajattelin ottaa kuvan, kunnes näin että he nousivat ylös ja lähtivät juoksemaan minua kohti. Täytyy myöntää, että sydän ei edes ylämäissä pamppaillut niin tiheään, kun silloin, kun nuo koirat tulivat räksyttämään aivan pyöräni viereen. Molemmille puolille vielä. Eihän ne mitään tee, mutta jotenkin vain meni pala kurkkuun ja mieleeni tuli ajatuksia kuinka koirat vaistoavat jos ihminen pelkää. Nostelin käsiä sarvilta ja yritin olla katsomatta suoraan heihin....Hyvä ettei itku tullut. Noh, kuva jäi sitten sattuneesta syystä ottamatta ja matka jatkui ripeääkin ripeämmin.

Olin polkenut vajaa kaksi tuntia, kun olin taas mielestäni suht korkealla Päätin kuvata pienen videon.

Ne joilla video ei toimi, niin videossa on vain hieman maisemia ja omaa sepostusta, kuinka on kauniit maisemat ja kuinka mukavaa on pyöräillä. Olin siinä uskossa, että tuo olisi jo lähes korkein paikka, mutta olin erittäin väärässä. Seuraavat puolituntia oli vielä aikamoista ylösnousemista. Kuin tilauksesta matkan varrella oli lähde, joten pysähdyin siihen ottamaan muutaman hörppyä vettä. Oi mikä helpotus.

Koko reitti kesti 2 tuntia ja 40 minuuttia, eli ei tuo matka ihan suunnitelmien mukaisesti sitten mennytkään. Tarkoitus oli mennä puolisen tuntia yhteen suuntaan ja sitten kääntyä takaisin. Tänään oli kuitenkin ensimmäinen sateeton päivä viikkoihin, joten oli aivan mahtava fiilis nähdä maisemia taas hieman valoisamman taivaan alla :D Kotiin tultuani innostuin tietenkin kertomaan miehelleni minkälaisen reitin olin tehnyt. Mieheni tyytyi sanomaan vain "ma tu sei PAZZA!!!". No juu...eihän tuo ihan selväjärkisenkään homma ollut, hihih! Hullu tai ei, menen tuon kyllä vielä joskus uudelleenkin, niin hyvän fiiliksen se jätti :D

Tomaattinen makkarapastakeitto...siinä vasta nimi!

B:n yö nonnilla meni hyvin.

Nonna sanoi, että B ei halunnut juoda aamulla maitoa vaan FANTAa..eikä halunnut leipää tai murojakaan vaan LEIVOKSEN....eh, juu.....haluaahan se vaikka mitä.....ja nonna antaa...siinä yksi syy miksi nonnilla onkin aina niin kivaa....Varmasti tarhapäiväkin meni hyvin, kun reppu on täynnä sipsejä ja muita herrkuja :D

B:stä otetut kuvat ovat viimeaikoina olleet ihan kummallisia. Aina se vääntää suun tai silmät jotenkin oudosti, eh.....toivotaan, että asia korjaantuu :D

Nyt oli taas keittopäivä. Tälläkertaa tomaattinen makkarakeitto.

TOMAATTINEN MAKKARAPASTAKEITTO

1 Sipuli

2 valkosipulinkynttä

3 rkl öljyä

n.3 dl tomaattimurskaa

(pakaste)vihanneksia

5 dl vettä

2 dl maitoa

1 kasvisliemikuutio

1 tl suolaa

2-3 dl pastaa

1. Pilko sipulit ja kuullota ne öljyssä

2. Lisää kaikki loput aineet, paitsi maito ja pasta

3. Anna kiehua noin 15min.

4. Lisää maito ja pasta ja keitä kunnes pasta on kypsää

5. Tarjoile tuoreen leivän kanssa.

Niinkuin jo aikaisemmin mainitsin, en ole keittoja pahemmin tehnyt. Luulin että en pidä tästä keitosta tomaattipyreen takia, mutta maito vaimensi hienosti tomaattista makua. Nämä kaksi keittoa, eli tämä ja jauhelihkeitto ovat olleet erittäin helppotekoisia ja MAUKKAITA. Voin suositella ainakin tätä makkarakeittoa, jos haluaa tehdä jotakin kevyttä ja maukasta :D

ps. Miksi täällä ollaan sitä mieltä että maito (sokerilla), biscottit (keksit), pasta semplice (tomaattikastikkeella) ja lasten kinder leivokset ovat kevyitä vaihtoehtoja? Minä kun luulin, että kevyttä on ne terveelliset ruoat, eh...ihminen on erehtyväinen ei maha mitään.

Täytekakku

Tässä helppo täytekakun ohje, joka noudattaa tuota tuttua kakkossääntöä tai tässä tapauksessa kolmoissääntöä, jauhoja 3 (dl) munia 3 ja sokeria 3(dl). Tein kakun ja syötiin se yhdessä nonnien kanssa.

TÄYTEKAKKU

3 kananmunaa
3 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
vajaa 1 dl kuumaa vettä
vähän rasvaa voiteluun
keksimuruja tai korppujauhoja


1. Voitele kakkuvuoka ja "keksitä" vuoka (eli siis jauhota niillä keksinmuruilla tai vastaavalla)
2. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi
3. Lisää jauhot
4. Lisää kuuma vesi
5. Kaada taikina vuokaan
6. Laita uuniin 175 astetta noin 30min, kunnos väri on kauniin ruskea eikä tartu haarukkaan.
7. Anna jäähtyä


1 Vatkaa kermavaahto


2. Halkaise kakkupohja kahteen tai kolmeen osaan.

3. Täytä mieleisillä mauilla. Itse laitoin kermavaahtoa ja mansikkahilloa ja toiseen kerrokseen persikoita. Päällä kermavaahtoa ja kiwiä ja ananasta. Muista kostuttaa kunnolla!!! Itse kostutin persikkapurkissa olleella nesteellä. Voit kostuttaa myös mehulla, maidolla tai vaikka alkoholilla.


B on ensimmäistä yötä nonnilla yötä. Saas nähdä miten menee. Mua hieman jänskättää, vaikka kyllä siellä varmasti on kaikki hyvin. Huomenna on vain niin aikainen herätys, joten oli parempi viedä B hoitoon. Taidankin tästä painua itsekin pehkuihin. Buona notte :D

Ei täälläkään ihan aina hurjastella...

Kuka määrää tahdin? Meilläpäin ne on lampaat. Lampaat päättävät minkälaista vauhtia kaduilla ajellaan. Olin odottamassa B:tä hoidosta, mutta ohi menikin tuollainen ruuhka...Otin muutaman askeleen taaksepäin. Mietin pitäisikö myös portti sulkea vai pysyvätkö he suunnassaan. En sulkenut ovea, koska bussi oli tulossa hitaasti hitaasti lampaiden perässä. Hyvin osasivat jatkaa matkaansa minusta välittämättä. Nappasin B:n kotiin ja suljin portin. Nämä kuvat ovat siis meidän pihasta.

Poikkeuksellisesti lampaat pysähtyivät tuohon edessämme olevalle nurmikolle syömään.

Siinä oli sitten B:llä ihmettelemistä. Koko illan hän oli parvekkeella tarkkailemassa tilannetta.

Vuorillakin on vielä vähän lunta jäljellä :D

Musaa ja meemi :D

Vaikuttaa siltä, että musiikki on hyvä juttu, joten jätän sen tänne. Minä ainakin tykkään :D

Olen vaihtanut kuitenkin sen musiikkilistan paikkaa, eli se löytyy nyt sitten heti tuosta oikealta ylhäältä. Näin sen voi helpommin sulkea jos sitä ei halua kuunnella, taikka jos laitankin videonpätkiä niin sen voi näppärästi laittaa paussille :D En valitettavasti pysty/osaa laittaa soittolistaa siihen kokonaan (puuttuu se oikea reuna), mutta kyllä siinä tarpeeksi näkyy biisien vaihtamiseen.

Harmikseni mieleen tulee biisejä jotka ei sitten tuolta listalta tietenkään löydy. Tuossa alla esimerkiksi yksi aivan ihana biisi. Videoon ei kannata kiinnittää huomiota, sillä sitä alkuperäistä ei jostain syystä saa kopioitua, höh.

Kävin myös lisäämässä tuonne soittolistaan pari biisiä ja yksi niistä oli tämä allaoleva. Itse pidän kyllä tästä versiosta enemmän, kuin tuosta mikä tuolta soittolistalta löytyi, mutta löytyi silti joten ei kai tässä auta muuta kuin olla tyytyväinen.

No niin ja nyt haasteeseen. Susadim haastoi minut seuraavaan:

1. Avaa neljäs valokuvakansio koneeltasi.
2. Valitse sen kansion kuva ja julkaise se blogissasi.
3. Kerro kuvasta.
4. Haasta neljä bloggaajaa


Kuten arvata jo saatoinkin neljäs kansio oli vanhoja vanhoja kuvia...Se neljäs kuva oli oikeasti tärähtänyt kuva tästä samaisesta, joten laitoin sitten viidennen joka oli onnistuneempi. Tajusin myös kuinka paljon turhista turhimpia kuvia koneellani on. Kaipa tässä täytyy alkaa hieman puhdistamaan konetta.


Kuva on siis lähes neljän vuoden takaa. Kuvahan on ihan selvä ilman selityksiäkin...siinähän on B con la sua ragazzina

Jeps, eli siis B tyttö(ystävä)nsä kanssa. Niin hellusia olivat pienenä, kun käsikädessä piti aina kävellä. Lapsukaiset ovat samanikäisiä ja me mamit tutustuimme aikoinaan raskaana ollessamme, eli samanikäsiä ovat ihanat ipanat meidän

Tämä pitää myös laittaa neljälle eteenpäin. Nyt tuli pulma. Tuntuu että kaikki ovat sen jo tehneet, mutta ainakin Nelle ja Paperina voisi tämän tehdä jos kiireiltään kerkeävät :)

Mukavaa maanantaita :D

Pronto soccorso!!!...niin ja se maalaisleipä!

Nonni. Vihdoin sain tehtyä tämän paljon kehutun maalaisleivän. Heti kättelyssä yllätyksekseni selvisi, että taikinan täytyy antaa kohota 12-18 tuntia! Eli siis leivän teko sitten jatkui vasta seuraavana päivänä, joka oli siis eilen. Eilen tuli niin huono olo, että en saanut enää kirjoitettua, mutta siitä hetken päästä lisää...nyt siis tuohon maalaisleipään.

Tämä on siis ns. vaivaamaton leipä, jonka osaa tehdä jokainen 6-vuotiaskin...sitä mieltä olivat videossa, mutta ei se nyt ihan niin helppoa silti ollut :-o Jokatapauksessa laitan tähän hyvän videon missä selviää hyvin tämän leivän vaiheet. Klick tähän.

Tätä leipää on tehty jo monissa blogeissa esim pastanjauhantaa ja siskot kokkaa ja määrät ovatkin suoraan heiltä.

MAALAISLEIPÄ

7.2 dl jauhoja (käytän jauhoissa lähes poikkeutta aina tuota 00-tyyppiä)

n. 1/4 tl kuivahiivaa (hyvin onnistui myös puolikkaalla tuorehiivaa = 12.5g)

1/4 tl suolaa

3.9 dl vettä

1. Sekoita jauhot, suola ja hiiva keskenään.

2. Lisää vesi ja sekoita, mutta ÄLÄ vaivaa. Taikina saa jäädä tahmaiseksi.

3. Peitä kulho muovikelmuun ja anna nousta 12-18 tuntia.

18 tunnin päästä taikina oli tuonnäköistä.

4. Ota taikina kulhosta, ja ripottele sen päälle jauhoja

5. Taputtee vähän ja taittele taikina pari kertaa videon osoittamalla tavalla.

6. Laita taikinamöykky kelmun alle varttitunniksi. (mä taisinkin unohtaa tämän vaiheen, oooops!)

7. Ota kelmu pois ja muotoile taikina palloksi ja laita pyyhkeen väliin kohoamaan pariksi tunniksi.

8. Taikinan alle ja päälle ripotellaan vehnäleseitä tai muuta (itse laitoin kaurahiutaleita ja vehnäleseitä)

9. Kun taikina on seissyt puolitoistatuntia laita uuni päälle 230 asteeseen, Laita myös leivän paistamiseen käytettävä kannellinen kattila uuniin kuumenemaan.

10. Kun taikina on kohonnut tarpeeksi, käännetään se pyyhkeen avulla ylösalaisin ja pudotetaan kuumenneen kattilan pohjalle samaan tapaan kuin videossakin. (mä tein tämänkin sitten väärinpäin, mutta hyvä siitä silti tuli :D )

11. Peitetään kannella ja paistetaan puoli tuntia.

Hassua tehdä leipä kattilassa :D

12. Poista kansi ja jatka paistamista vielä n.25 min, kunnes leivässä on hyvä väri.

Siinä se nyt sitten on, maalaisleipä.......

....Otin puukon käteen leikatakseni palan. En leipäpuukkoa vaan erityisen terävän uuden puukon ja sitten SE tapahtui!!! ......Luulin ilmeisesti peukaloani (siis sitä pullukkaa osaa lähellä rannetta) leiväksi ja viiiiiiilsin kauniisti siihen piiiiitkän viillon. No ei nyt niin pitkä...ehkä joku 4 cm.....Ihoni lähestulkoon irtosi...oli parista millistä kiinni.....noh, minä painoin "lerpun kiinni ja painoin kovasti paperilla haavaan, jotta verenvuoto loppuisi. Maistoin maalaisleipää....ihan ok. Ehkä liian "italialaismainen perusleipä". G tykkäsi kovasti. Joku meitä silti häiritsi....Verenvuoto ei ottanut loppuakseen, vaikka haava ei mielestäni ollut edes erityisen syvä. G hermostui ja sanoi, että nyt loppu...me mennään Pronto soccorsoon (ensiapuun sairaalaan). Sairaalassa halusivat laittaa tikkejä....APUA!! Sanoin kauniisti, no grazie.....eh...he suostuivat liimaamaan sen kiinni, mutta olivat kyllä huolissaan, että liimaus ei tuossa kohdassa kiinni pysyisi.

Lähdimme kotiin ja söimme hieman lisää leipää. Nyt en saa sitten viikkoon uida....eikä pyöräilykään onnistu, kun sarvista on vaikea pitää kiinni. Että se tästä liikuntaputkesta.

Lisäksi käden taittaminen on kielletty, tikkien laittamisen uhalla. Jos liimaukset aukeaa niin tikit tulee samantien, eh :-s ....

Että tällaista tänään.....Pronto soccorso alkaa käymään jo tutuksi, kun vasta hetki sitten B:n pää oli tikattavana...Mutta jotta ei nyt ihan näin huonoa loppua tälle kirjoitukselle tehdä niin tässä B:stä kuva parin päivän takaa.

Jutustelee siinä mummin ja ukin kanssa Web Camin kautta ja näyttää juuri yhtä piirustuksistaan.