Vanha Vespa...

Mieheni ensimmàinen oma menopeli on silloin vuuoooooosia sitten ollut vespa.

Hàn on korjannut sen vuosien seisomisien jàlkeen.Totuushan on, ettà hàn on vienyt sen korjattavaksi, mutta kun hàn tulee ylpeànà kotiin vespansa kanssa hàn sanoo minulle ettà on sen korjannut, ikààn kuin itse. Nàin hànellà on tapana sanoa myòs, kun on esimerkiksi pessyt auton (=vienyt pesulaan), vaihtanut òljyt (vienyt korjaamolle), asentanut nurmikonkastelusysteemit (=katsellut vieressà, kun osaava kaveri tekee sen). Eli aikas kuulkaas handymanhàn se mulla on ainakin noin omien sanojensa mukaan, hih!

Mies tuli kotiin ja pyysi alas katsomaan vespaansa ja minàhàn menin. En oikein osannut pààttàà, ettà oliko hàn kuin pieni poika uuden lelun kanssa vai kuin vanha paappa vespansa kyydissà. Jotenkin niin hassun iloinen oli mies prutkuttimestaan.

Noh, sittenhàn piti laittaa vespa vauhtiinkin ja làhtihàn se vaikka about 25 vuotta vanha jo onkin. Alla se "ankka" sitten pyòri ympyràà.

No eix ollukki aika ankka? ;)

Eilen oli vanhempainilta. Saatiin "joulutodistukset". Todella ajoissahan ne sitten annettiin. Niin kovin Italialaista!Poitsulla menee ihan hyvin. Hyvin on oppinut lukemaan ja laskemaan ja enkkuakin vàhàn. Poika ei vain ole vielà oikein ymmàrtànyt sità koulun tarkoitusta ja ei osaa noudattaa koulun sààntòjà. Hàn voi nousta vaikka paikaltaan kesken oppitunnin ja mennà kaverin luokse juttelemaan. Opettaja pyytàà takaisin paikalleen ja Benjamin vastaa siihen rauhallisesti: "joo, mutta mulla tuli kaverille asiaa". Tai jos opettaja pyytàà vaikka laskemaan matikkaa niin Benjamin voi vastata: "en mà nyt voi, mun pitàà ensin piirtàà tàmà valmiiksi". Opettaja on ymmàrtànyt kyllà, ettà ei poika sità tahallaan tee vaan on vielà siinà leikkimisvaiheessa, missà kuitenkin monet 6-vuotiaat vielà ovat. Poika on viisas ja hyvà ja huoleen ei ole aihetta. Nykyààn ei istukaan enàà yksin, kuten aluksi joutui istumaan. Olen kyllà tyytyvàinen, ettà ei tullut niin kamalasti negatiivista, kun odotin ehkà jotakin pahempaa, heh....tosi luottavainen mami tààllà, hihih!

Nyt olen tietty yrittànyt puhua Benzille koulusta ja muusta, mutta onhan nàmà keskustelut kàyty jo aikaisemminkin, ettà saas nàhdà tapahtuuko mitààn muutosta. Ehkà muutos tapahtuu sitten ihan itsestààn, kun poika vàhàn kasvaa ja ymmàrtàà ettà koulussa opiskellaan ja tarhassa leikittiin.

Iltapàivàllà me sitten vàhàn leikittiin. Pelattiin dino pelià, jonka Benjamin on saanut lahjaksi.

Ihan kiva peli, kun oli kuitenkin nopeasti myòs ohi, hihih! Ensimmàisen pelin Benjamin voitti. Halus pelata toisenkin, ettà minàkin voittaisin. Toisen pelin minà sitten voitin niin Benjamin alkoi itkemààn koska hàvisi. Mua làhinnà nauratti, reilu mami.

Katsoin eilen vàhàn sità "ihanaa" làtkàmatsia Suomi-USA ja hienostihan peli olikin jo 6-0 ekan kymmenen minuutin jàlkeen. Onkohan Suomi ikinà pelannut noin huonosti. Noh pidetààn nyt lippu korkealla silti, ettà pronssi tulisi. Olisihan sekin todella hienoa. B teki leegoista lipun :D

Hyvà Suomi!!!!

Tànààn piiiiitkàstà aikaa aurinko paistaa. Ihmiset ovat hymyssàsuin. Minà myòs siksi, ettà pààsin aamusta kampaajalle ja nyt on taas vàhàn paremmat hiukset. Thomas oli ollut kiltisti papìn kanssa ja sama rauhallisuus on jatkunut kokopàivàn, ihanaa. Olisikin jokapàivà tuollainen vauva, oikea enkeli ♥ Olen alkanut tàssà miettimààn, ettà jos tuo poika itkeekin rauhattomuuttaan, eikà mitààn hampaita vaikka kuolaakin kovasti. On nimittàin kiltisti, kun olemme vain perheen kesken, mutta jos siihen tulee joku toinen pàlisemààn niin vaavi hemmostuu. Onhan se edelleen sylivauva, ei kai siità minnekààn pààse. Ei kuitenkaan saa niità konrolloimattomia itkukohtauksia joita on saanut muutaman kerran silloin kun on ollut joku muukin làhellà.  

Iltapàivàstà menimme hieman Salernon lungomarelle kàpsòttelemààn. Tosi ihana oli laittaa arskat silmille ja nauttia ulkoilmasta. Aivan tuli kevàt fiilis ☺ Kuva on huono ja otettu vasta kun aurinko oli mennyt alas. En tajannut siinà auringosta fiilistellessà kuvata aiemmin.

Ai niin. Benjaminilla làhti eilen hammas koulussa. Italiaksi hampaan làhdòssà kàytetààn verbià cadere, pudota, kaatua. Kun Benjamin tuli koulusta hàn huusi innoissaan: "Aiti, multa kaatui koulussa hammas!".

Yòn aikana hammas oli vaihtunut rahaksi ja yksi raha vaihtui tànààn sitten hieman erilaisiksi rahoiksi.

Kantsi kai pari pàivàà sitten hieman purkaa tànne pahaa oloaan, kun samantien se mieliala sitten muuttui positiivisemmaksi. Nyt kun aurinkokin on suostunut yhteistyòhòn, on tàstà hieno mennà hymyssàsuin kohti huomista ☺

Buona domenica !