Hieman reilu vuosi sitten eràs suomalainen nainen lòysi blogini ja huomasi tehneensà samoilla alueilla retkià perheensà kanssa, kuin minà perheeni kanssa. Hàn kirjoitti minulle mailin ja selvisi, ettà asumme suht làhellà. Sovimme tapaamisen ja meistà tuli ystàvàt☺. Piiitkàstà aikaa nyt lauantai-iltana nàimme jàlleen. Ihanaa huomata, ettà bloginikin voi nàin yhdistàà☺. Kuka olisi uskonut. Ja nyt kaikki Suomalaiset jotka asuvat Salernon làhistòllà niin voisivat jàttàà kommenttia niin saataisiin meidàn suomiporukka hieman isommaksi. On ihan mahottoman pieni vielà :(
Nainen perheineen tuli siis meille kylàilemààn ja tutustumaan myòs meidàn uuteen tulokkaaseen.
Silloin kuin lapset aikoinaan ensimmàistà kertaa tapasivat oli kieli italia, mutta seuraavat kerrat on leikitty suomeksi. Benjamin sanoi mielestààn kovin loogisesti: "Nyt V osaa puhua jo suomea, kun on iso".
Pojat olivat supersankareita. Zorro ja Spiderman.
Aijjaa...Spiderman olikin jo ehtinyt vaihtaa vapaalle ;)
B on niiiiin pienen nàkòinen tuossa kuvassa, ettà oli ihan pakko laittaa kuva esille. Ei tainnut nyt olla ihan niin maskuliininen àijà, kuten zorro yleensà.
Syòtiin kunnolla ja R oli tehnyt meille myòs laskiaispullia, kiitos R ☺
Tein myòs mun favourite valkosuklaakakkua. Laitan siità reseptin ihan nàinà pàivinà tànne myòs :D
Oli mukava ilta, vaikka Thomas oli tooooodella itkuinen. Hàn ei ole koskaan itkenyt noin paljon kuin tuona iltana, ei rauhoittunut edes sylissà, blaaah!
_________________________________________
San Valentinokin oli ja meni.
Thomas itki kokopàivàn minkà kerkesi. Meidàn oli tarkoitus mennà ulos syòmààn. Ei mitààn sen kummempaa kuin pizzalle. En kuitenkaan kehdannut viedà nonnilla tuota huutavaa ipanaa, joten jàimme kotiin.
Mieheni pààtti kuitenkin hakea meille pizzat tànne ja sillàvàlin Thomas vihdoin nukahti. Pààtin siinà sitten pikapikaa laittaa hieman atmosferaa iltaan. Niinpà kun mieheni tuli kotiin odotin hàntà "pikkumustassa" ja kynttilànvalossa ♥
Lopulta oli ihan mukava rakkaudenpàivàkin....tai oikeastaan vain se ilta.
Tekstit
9 kommenttia:
Tuollainen on just yksi bloggailun kivoja puolia,että voi tavata ihmisiä,joita ei muuten tapaisi.Ja kiva,kun sielläpäin on muitakin suomalaisia!
Olitpas järjestänyt romanttisen San Valentino-yllätyksen miehellesi;-)
Yaelian: En osannut kuunpàivànà kuvitellakaan, ettà bloggauksen ansioista tàllà tavalla tutustuisi. En odottanut kyllà kommenttejakaan tai muuta, joten vàhàn tàssà kaikki on tullut yllàtyksenà...erittàin positiivisena sellaisena kuitenkin :D
Tuo romanttisuus oli ihan viiden minsan pààhànpistojuttu, eh.
Kävipä teille kivasti kun tutustuitte! Minä tapasin Yaelianin livenä viime kesänä ja tapaan toivottavasti tänäkin kesänä :)
_____________________________________________
Zorrokin oli joskus pieni, joten menee täydestä!
Onnittelut tulokkaasta! Näyttää samanikäiseltä kuin meidän poju. Hauskaa, että blogin kautta voi löytää uusia tosielämän ystäviä. :-)
Rita: Jeps, kiitos kuuluu kaikki hànelle :D
Muistankin kun kerroit ajastanne Yaelianin kanssa :D
Hehe, joo kai ne supersankaritkin on ollut joskus vàhàn heikompia.
Helena: Kiitos :D 4 kk:tta tuli juuri tàyteen :D
Joo on todella kiva, ettà nàinkin voi saada ystàvià :D
Onko Thomas saamassa hampaita kun pientä niin itkettää? :(
Hauskaa että sinulla on Suomi-seuraa, varmaan kiva jutustella omalla kielellä muillekin kuin lapsille. :) Ja mukavaa että pojillakin on seuraa toisistaan.
Minä en ymmärrä ystävänpäivästä mitään koska täälläkin se on St. Valentine's Day, joka on rakkauden pyhimys. Suomessa se on vain jotenkin väännetty ihan eri aiheiseksi.
T. Brittilän Outi
Outi: Jeps, hampaita mità ilmeisemmin itkeskelee, kun niin kuolaakin.
Joo on kyllà kiva, ettà toisellakin suomalaisella perheellà on lapsi. Ja hyvin tulevat juttuun myòs lapset.
Muakin harmittaa, kun Suomessa ollaan niin ei-romanttisia ettà jopa se yksi kerta kun voisi jotenkin erityisesti juhlia rakastavaisia niin se onkin sitten "vain" ystàville. Kai se jurossa Suomenmaassa on kaupallisestikin kannattavampi noin ystàvànpàivànà, kuin rakastavaisen pàivànà.
kiva kun benkullakin on siel joku kaveri jonka kans voi puhua suomea ja leikkiä. Benkku näyttää niiiiin pitkältä tos yhes kuvas ja on niin hellunen zorro. t. äitimummi
mainiot super sankarit! :) Ja onneksi saitte romskultua valentinon iltana kuitenkin ...:)
Ois aivan ihana tavata lisää blogikavereita. Varsinaisesti olen tavannut vain yhden, vaikka blogeissa on kyllä sellaisia tuttuja jotka olen tuntenut jo etukäteen.
Ehkä maailman matkaajana joskus tupsahdan teitä moikkaamaan, sillä Google Streetview kuvalla voin suunnistaa teille yllätykseksi ;) ;) Tunnistaisitko, jos pimputtaisin ovikelloa?! ... luulis! :)
Lähetä kommentti