Hààsuunnitelmia en olekaan pahemmin tànne vielà kertonut. Mità nyt tuo pieni hààmusiikkipostaus. Stressià en ole ottanut ollenkaan, mikà on kyllà hieman yllàtyksellistà. Se vain on niin, ettà G on joutunut hoitamaan kaikki paperiasiat ja minulle on jàànyt tehtàvàksi sitten kaikki kivemmat asiat.
Aluksi kaikki ei todellakaan mennyt niin sujuvasti. Kylàn pappi ei suostunut vihkimààn meità, koska olen luterilainen (mies katolilainen). Pappi sanoikin minulle aika nàtisti: “Sinà et ole mitààn!” Luterilainen ja katolilainen voi mennà kirkossa naimisiin, mutta tàmà pappi ei sità halua tehdà. Ei ole koko pappiuden aikana tàllaista vihkimistà tehnyt, eikà tee nytkààn. Noh, toinen kirkko lòytyi eli tuo kuuluisa San Gerardon kirkko, josta olenkin jo kertaalleen kertonut.
Hyvà stressinlievittàjà on myòs itse juhlapaikka. Olemme hotellissa, jossa hààjuhlia suunnitellaan paljonkin. Ruokalajit olen jàttànyt G:n huoleksi ja niità on sitten PALJON!!! Mielestàni aivan liikaa…ei niità jaksa hullukaan syòdà….paitsi ehkà nàmà hullut italianot sitten, jotka ovat tottuneet tàhàn tapaan ettà hàissà syòdààn ja hyvin. Menen laittamaan myòs hààaamuna hiukset ja meikin tàhàn kyseiseen hotelliin, joten kaikki ovat ihan làhekkàin, taas yksi asia mità ei tarvitse stressata.
Ainut stressinaihe minulle on ollut kirkkohàssàkàn jàlkeen vain kutsukortit, jotka tulivat myòhàssà ja osa niistà teki ylimààràisià maailmanympàrimatkoja, sillà kutsukortit saapuivat suomeen hyvinkin eriaikoina.
Tàssà yksi niistà kansioista joisa kortit valitsimme. Vanhanaikaisesti paperiversioista sai korttivaihtoehtoja katsella.
Hàà”valssia” emme ole vielà edes miettineet. Lempibiisejà kyllà lòytyy, mutta luulen ettà hààvalssi tanssitaan sitten kun niin sanotaan, oli biisi sitten mikà tahansa. Jàrjestàjàt tietàvàt kyllà lempikappaleitamme, joten joku niistà se varmasti on :D
En olisi ikinà uskonut, ettà minà olen se joka ei stressaa vaan se onkin nyt sitten G, hehe! Raukka….hàn on jo kertaalleen vaihtanut meille myòs autoa kaiken tuon pappihàssàkàn jàlkeen. Olen voinut raskauden ensimmàiset 16 viikkoa niin pahoin, ettà paljon jàrjestelyjà on tàmànkin vuoksi jàànyt G:n niskaan. Valitsime yhdessà kukat kirkkoon jne, mutta hàn on yksin kàynyt varmistelemassa asioita jne. Floristi sanoikin, ettà yleensà se on morsian joka soittelee jatkuvasti, mutta nyt ensimmàistà kertaa se onkin sulhanen joka pitàà kukistakin huolen :D Ihana mies!
Nyt kun voin paremmin niin tehtàvàkseni on jàànyt làhinnà ylellisyyksistà nauttiminen. Eilen olin kasvohoidossa. Hiuksiinkin on saatu uutta vàrià. Nàpyttely koneella ei kày enàà kuten ennen. Kàvin kerrankin ihan liikkeessà laitattamassa geelikynnet….ehkà parantelen sitten sillà omalla vekottimella joskus kuukauden pààstà, EHKà! Olen siis elànyt tààllà kuten prinsessa, enkà suinkaan kuten hermorauniolla oleva tuleva morsian :D
Hààkampaus ja –meikki on kokeiltu kertaalleen ja luottavaisin mielin tuota keskiviikkoa odotellaan. Hààpuku on aivan ihana. Elena De Roccan romanttinen hòrhelòmekko. Kermanvàrinen, jossa on kirjailuja helmillà ja svarowskeilla. Hieman vaaleanpunaistakin puvusta lòytyy. Alta vinosti ròyhelòinen ja vatsan kohdalta peittàvà. En viitsi siità kuvaa laittaa, koska haluan puvun sàilyvàn yllàtyksenà.
Tehtiin se anteprimakin, siis siihen hààvideoon tarkoitettu “edellisià pàivià”. Menimme veneilemààn ensin Salernoon ja sen jàlkeen yhteen puistoon. Video kuvasi minkà kerkesi ja me siinà puuhailtiin ja pussailtiin. Lopuksi menimme vielà rannalle ja mitenkàs muutenkaan se olisi voinut pààttyà kun vaatteet pààllà uimaan. Leikimme kuin pikkulapset ja kivaa oli nàin “aikuisenakin” :D
Minulla on aivan sellainen tunne, ettà G suunnittelee jotakin hààyllàtystà tai jotain mikà tapahtuu kuitenkin nàinà pàivinà. Jos ei hàità olisi tulossa niin voisin tàssà epàillà vaikka toisesta naisesta –niin salaperàinen hàn on ollut, hih! Kertoilen sitten osuiko veikkaukseni oikeaan :D
Luottavaisin mielin tààllà siis ollaan. Menen naimisiin maailman ihanimman miehen kanssa, joten voisiko tàssà enàà asiat paremmin olla :D


