Jes, eilen kàytiin rokotuksissa ja ecografiassa ja tànààn neuvolassa. Hommat on nyt taas hetken aika pulkassa.
Odottelimme rokotusjonossa about tunnin verran. Benzi tuntui jànnittàvàn aika tavalla ja sen jàlkeen kun oli kuullut parin tytòn kiljuvan TOOOSI lujaa rokotusta ottaessa niin Benjamin ei enàà puhunut mitààn. Se oli jotenkin huvittavaa, kun ensimmàinen tyttò huusi niin lapset menivàt aivan vakaviksi, kun taas aikuiset repesivàt nauramaan. Minà muistan kun minulle annettiin lapsena rokotuksia niin olin kyllà aivan paikalla ja hiljaa. Onko tàmàkin nyt joku kulttuurijuttu vai olenko minà ollut se poikkeus sitten joka ei huuda? Minà en kehdannut huutaa, vaikka piikki kauhistuttikin. Uskoin myòs kun sanottiin ettà sattuu vàhemmàn jos olen paikalla. Olin kuin patsas. Toista se on nàiden lasten kanssa..Paniikki alkoi jo kotona, mutta voimistui vain mità enemmàn kuuli kiljaisuja ja huutoja. Ehkà pitàisi olla paksummat ovet, hih! No sitten tuli meidàn vuoro.
Mi scappa la pipì!!! (multa tulee pissa housuun)
Noin Benjamin huusi kun hàn oli riisunut housunsa ja nàki piikin. Meni aivan paniikkiin ja ei auttanut muu kuin juosta vessaan! Meità nauratti dottoren kanssa. Tuon pikku vàlikohtauksen jàlkeen koitettiin uudelleen. Benjamin yritti koskea piikkiin ja huitoi kàdellà sità pois "mi fai male, mi fai male" hàn hoki. Kai Benjaminkin sitten ymmàrsi, ettà piikin hàn saa jokatapauksessa joten lopulta hàn sitten kyynelsilmàssà sanoi: "fai piano". Se oli Benjamin viimeinen rokote. Seuraavan hàn saa vasta 14-vuoden ikàisenà. Thomasilla rulijanssi vasta alkoi. Hàn sai ensimmàisen rokotteen. Hàn oli paljon urheampi. Naureskeli ja puheli, kunnes sai piikin. Itki hetken ja sillà selvà.
Tànààn neuvolassa kaikki hyvin. Ei hàvettànyt, kun olimme sitten vihdoin tehneet nuo dottoressan pyytàmàt jutut, eikà hàn niistà sen kummemmin puhunut, onneksi. Tààllà pediatrit ei hoida rokotteita vaan sen tekee lààkàrit aivan eri paikassa. Ei ole kuten Suomessa, ettà yhdellà neuvolakàynnillà selvittàisiin, sehàn olisi aivan liian yksinkertaista.
Thomas ei onneksi tàllà kertaa ollut kasvanut kovin paljoa. Paino 6850g (kuukausi sitten 6300g) ja pituus 62.5cm (kuukausi sitten 61cm). On kuitenkin sen verran iso, ettà mua lypsàmàllà pitàisi vielà tàmàn kuukauden pàrjàtà. Jos kuitenkin nàyttàà siltà, ettà maito ei riità niin pitàà mennà visiitille....niin tuskin tulee kàymààn, mutta saas nàhdà.
Tarkasteltiinko vauvan otetta suomen neuvolassa jo kolmikuukautisneuvolassa(siis ettà ottaako kiinni leluun jne)? En muista tarkalleen. Tààllà mitààn tuollaista ei olla tehty, ei ainakaan vielà.
Tarkastus oli valmis viidessà minuutissa, mutta meidàn kàynti venyi....pahasti.
Dottoressa on kovin puheliasta tyyppià. Vaitiolovelvollisuus on aivan outo kàsite tuolle rouvalle. Tuli esimerkiksi puhelu, jonka jàlkeen mieheni ja dottoressa puhuivat tàmàn soittajan lapsen sairaudesta seuraavat viisi minuuttia. Nimikin tuli siis ilmi ja kaikki...ja koska pieni paikka on niin kaikki tuntevat kaikki, paitsi tietenkin minà poikkeuksena, joka en tunne ketààn...en edes niità jotka tuntevat minut, eh :-s
Tàmàn jàlkeen keskustelu vaihtui edellisen pàivàn pariskuntaan ja siihen kuinka Italialaiset naiset ovat tyhmià. Sità hàn on minulle jaaritellut joka ikinen kerta. Hànen poikansakin seurustelee jonkun ei-italialaisen kanssa ja tiedàn minà paljon muutakin hànen perheestààn...ei hàntà tunnu haittaavan sekààn, ettà hànestàkin ihmiset tietàvàt paljon asioita. En tiedà puhuuko hàn italialaisnaisista negatiiviseen sàvyyn, jotta saisi minun suosioni vai miksi, mutta niin hàn tekee...samalla kun kehuskelee kovasti meità skandinaavinaisia. Alan jo hiljalleen kuitenkin tottua hànen tapaansa hoitaa asiat, joten eipà tuo haittaa, mutta pitàà kyllà katsoa mità itse puhuu, kun se menee sitte varmasti eteenpàin myòs muille korville.
Olimme jo làhtòà tekemàssà, kun tuli puhe jostakin poliitikosta. Dottoressa sanoi: "Minua ei politiikka kiinnosta ja siksi en koskaan puhu siità". Seuraava puolituntia menikin sitten politiikan parissa, prkl!!!!! Minua se ei kiinnosta ja minà en siità myòskààn tàmàn enempàà puhu. En osallistunut mieheni ja dottoressan pulinoihin ja yritin vàlillà vihjailla ettà làhdettàiskò jo, mutta ei...intohimoinen keskustelu vain jatkui. Tyhmàà....Ensi kerralla pitàà varata aamuaika niin ettà on muita jonossa odottelemassa vuoroaan. Tànààn Thomas oli viimeinen lapsi ennen lunchia, joten aikaa chiacchieroida oli vaikka kuinka, eh :-s
Kerronpa vielà jotain nàistà kuvista tekstien vàlissà. Kuten jo huomasitte, ne eivàt liity neuvolakàyntiin. Benjamin tykkàà ottaa kuvia ja on ilmeisesti huomannut, ettà otan kuvia nalleista, sukista sun muista esineistà, joten hànkin otti omista nalleistaan. Ensimmàinen pehmolelukaverit kuva on hànen ottamansa.
Valkoiset villasukat on minun tekeleeni Thomasille. Tein helmineuletta ensimmàistà kertaa sukissa ja ihan kivallehan se nàytti :D
Nuo raitasukat on mun àitin tekemàt!!!! En voinut uskoa silmiàni, kun nàin tontun noin ahertaneen. Nuo tuli siis joulupukilta veljeksille. Teki samanlaiset molemmille lapsenlapsille. Aitini on kyllà kutonut paljonkin....silloin 20-30 vuotta sitten, kun me lapset olimme pienià, mutta ei sen jàlkeen enàà. Joutui kuulemma purkaa ensimmàisen sukan ainakin kolme kertaa ennen kuin onnistui. Lopputulos on kuitenkin upea, vai mità? Kiitos ♥
Tuo nalle tuossa kuvassa alla on viimeisin tekeleeni. En oikein tiedà haluanko jàttàà tuon lilan rusetin tuohon vai laitanko siihen hieman paksumpaa nauhaa. Ohje on se jo kerran helpoksi todettu, joka lòytyy blogistani tààltà. Vaikka samalla ohjeella teen niin aina niistà nàyttàà kuitenkin tulevan hieman erilaiset. Nallessa alla minua hieman àrsyttàà pitkàt jalat ja làhes olematon maha, mutta sellainen se nyt on ja kelvatkoon siis noin.
Sitten vielà viimeiseen asiaan...Sain tuossa joulun alla Yaelianilta Appelsiinipuun alla -blogista tàllaisen kauniin enkelin. Kuten Yaelian jo arvasikin, kiireisià oltiin, mutta nyt yht'àkkià mulle tuli mieleen tàmà palkinto, joten kaunis kiitos siità nàin myòhàssà. Taidan olla aika monessakin asiassa nykyààn myòhàssà, yhyy...yritàn parantaa tapani.
En laita palkintoa nyt eteenpàin. Joulu on jo mennyt, joten tuntuu hieman tyhmàltà. Kiitos kuitenkin kovasti tàstà Yaelian.
Tekstit
11 kommenttia:
No onpa teillä puhelias dottoressa,ei ihmekään että tohtorilla käynnit venyy pitkäksi;-) Kirjoitit niin hauskasti Benjaminin rokotuskokemuksesta,onneksi tarvitsee uuden sellaisen vasta pitkän ajan kuluttua.Ihana tuo tekemäsi nalle,olet tosi kätevä käsistäsi:-) Ihanaa viikonloppua teille!
Suomen neuvolasysteemi taitaa olla ainutlaatuista maailmassa.
Söpö toi sun tekemäsi nalle.
Yaelian: Juu..liian puhelias. Ei silti utele, mutta jouruaa minkà kerkeàà. Joo, onneksi ei Benjaminin kanssa tarvitse mennà nyt hetkeen rokotukseen ollenkaan.
Hyvàà viikonloppua :D
Allu: Joo on se suomen neuvola kyllà aika uniikkia. Odotushuoneessakin on lapsille leluja ja kaikkea...kodikas tunnelma. Tààllà on vain kylmà huone, eh
Auts, juoruilevat lääkärit ovat kyllä ikäviä, ja löytyi niitä Suomestakin. Ei välttämättä aina haluaisi, että seuraava potilas tietää kaiken terveydentilastasi! Italiassa en ole vielä kertaakaan joutunut käymään lääkärissä, saa nähdä onkohan se jotenkin erilainen kohtaaminen kuin Suomessa :)
Meidàn pojilla on ihan kiva pediatra ja muutenkin ihan hyvà lààkàri, mutta tààllà ei tehdà mitààn ihmeellisià tarkastuksia. Tààllà riittàà ettà punnitaan ja mitataan, mutta kysymàllà saa. Esimerkiksi aikoinaan fluoritabletteja kun tajusin kysyà, niin kirjoittihan se lààkàri niità, mutta muuten joutuu itse olla perillà lapsen kasvusta ja oppimisesta. Suomessa on tosiaan kivat neuvolat jne. mutta tààllà on musta kiva se, ettà lapsen tutkii aina sama lààkàri syntymàstà làhtien (16v asti), omalààkàrin saa puhelimen pààstà kiinni joka aamu viikolla ja meidàn lààkàri tulee vielà joka kerta kotiinkin, jos lapsilla on yli 38.5 kuumetta.
No olipa tosiaan puhelias lääkäri!
Ai Italiassako ei ole neuvoloita erikseen? Täällä Britanniassa kyllä on, oli jo silloin kun tyttäreni syntyi 80-luvulla. Ei tarvinnut lääkäriin mennä kuin jos oli kipeä. Ja kaikki täysin ilmaista. Lääkäri tuli kotiinkin jos lapsi oli liian kipeä lähtemään vastaanotolle. Taitaa olla sama systeemi vieläkin.
Leppoisaa viikonloppua!
T. Brittilän Outi
Ihania tekeleitä! :)
Voi ei mitä kiljulapsia; mäkään en tod. uskaltanut päästää pihaustakaan neuvolakäynneillä. Pelkäsin kyllä julmetusti, mutta sitä suuremmalla syyllä olin hipihiljaa! ;D
Muistan, että yhden kaverini isä oli lääkäri ja olin sen kaverin synttäreillä, olin reilusti alle esikouluikäinen. Mulla oli kova yskä, mutta en uskaltanut yskiä kertaakaan kun pelkäsin, että se lääkäri-isä alkaa mua heti tutkimaan. :D :D
Voi jestas mikä puheripulilääkäri ja tosi kiva että kertoilee potilaiden juttuja toisille! Eihän sellaselle halua kertoa mitään henk.koht juttuja ...
Iloista viikonloppua! ♥
Hellusen nallukan olet tehnyt!
Miia: Joo lààkàreillà kun pitàisi olla vaitiolovelollisuus, mutta tààllà tuskin edes tunnetaan sanaa, hih! Toivottavasti et ihan heti lààkàriin joudukaan vaan pysytte kaikki terveinà :D
Pirita: No paino ja pituus on tààllàkin nyt katsottu. Pituuskin vain minulle tiedoksi...eivàt siis edes kirjanneet sità ylòs minnekààn. Jos itse pitàà kaikkea pyytàà jotta sen saa niin taidankin tàssà alkaa valistamaan itseàni.
Meidàn pediatra on 6 vuotiaaksi asti. Sen jàlkeen lààkàri vaihtuu. Tuo meidàn dottoressa kun on perehtynyt vain lapsiin, mutta ihan kiitettàvàsti onkin. Olisimme voineet ottaa myòs lààkàrin joka olisi ollut ihan lapsesta mummoon, mutta ajateltiin, ettà silloin ei vàlttis ole aina perillà lastensairauksista, kun pitàà tietàà niin paljon muistakin ikàluokista.
Joo lààkàrit saa kyllà puhelimen pààlle aika helposti...ja tulevat myòs kotiin. Thomasta tultiin katsomaan ihan nuhastakin jo, eh....minà tosin olin jo soittamassa ettà ei tarvitse tulla, mutta kun oli niin pààttànyt niin tuli sitten visiitille.
Outi: Joo ei ole neuvolatoimintaa samalla tavalla kuin suomessa vaan lastenlààkàri tekee myòs nuo kuukausittaiset tarkastukset.
Onpas siellà tosiaan ollut korkeatasoinen hoito jo silloin 80-luvulla. Tuo on kiva ettà lààkàri tulee kotiin jos olet kipeà, niin on meillà tààllàkin.
Hyvàà viikonloppua sullekin!
MaaMaa: Voi sua...voin kuvitella kuinka yritit kòhià yskààsi pois kurkusta kutittelemasta hiljaa jossakin piilossa, hihih!
Onneksi tuo juorulààkàri on "vain" lastenlààkàri, joten ei sitten tarvitse hàneen turvautua jos itselle tulee jotain.
Hauskaa viikonloppua teille sinne ♥
Susadim: Kiitos. Ihq viikonloppua ♥
Täällä Sirpa Suomesta taas kommentoi:-) Itse ole jo sen verran ikäloppu, että muksut ovat jo ikaluokkaa 15 ja 19, mutta kun luin tuota B:n rokotusjuttua, niin mieleeni palasi elävästi, kun vanhempi pojistani oli 4 vuotias ja piti ottaa verikoe. Niitä oli ehditty ottaa jo iso liuta pikkumiehen alhaisesta iästä huolimatta, joten muistissa oli, kuinka kurjaa se on. Minä odotin tuolloin viimeisilläni nuorimmaista. Labrassa poika pisti todella hanttiin. Hän istui sylissäni siinä määrin kuin mahtui, mulla oli näet laskettuun aikaan 2 viikkoa ja painoa oli tullut 32 kiloa, eli muistutin valasta:-) Kolme hoitajaa piti poikaa kiinni, kun hän rimpuili ja itki. Lopulta hän sanoi" ei tarvitse pitää kiinni, otetaan vaan verikoe". Siinä samassa, kun hoitajat päästivät irti, poika ampaisi käytävälle ja pyyhälsi hurjaa vauhtia labrasta ulos. Ja minä lyllersin ison vatsani kanssa perässä. Oli kyllä tiukka juoksulenkki, mutta sain pojan kiinni. Ja saatiinhan se verikoekin lopulta otettua.
Pakkasterveisiä täältä Suomessta koko perheellesi!
Hahahahahaha! Voi vitsi. Kiitos Sirpa kun kerroit omista kokemuksista neuvolassa. Ei se nàkòjààn aina ole Suomessakaan helppoa ollut, joten ei vàlttis luonteesta kiinni....ja karkuunkin vielà làhti. Voin vain kuvitella sinut siellà peràssà lyllertàmàssà, hihih!
Terveisià sinne Pohjoiseen :D
Lähetä kommentti