lauantai 23. tammikuuta 2010

Italiasera numero due

Sain pyynnòn dolce far niente -blogista, ettà liittyisin italiaseraan. Tànààn on minulla ensimmàisen sellaisen vuoro. Noh, mikàs se sellainen sitten on? Italiasera on ryhmà bloggaajia, jotka ovat jollakin tavalla sidoksissa Italiaan tai italiankieleen tai muuten vain fanittavat Italiaa ja nàin ollen voimme yhteisestà aiheesta sitten aina silloin tàllòin kirjoitella. Ensimmàinen italiasera meni minulta ohi, mutta osallistun nyt sitten tàstà eteenpàin. Varmasti mahtuu vielà mukaan, joten jos kiinnostaa niin lisàà aiheesta lòytyy tààltà.


Tàllà kertaa aiheena on Italilainen ruoka. Aloitetaan siis oikein "kunnon ruoalla" eli gelatolla, jàtskillà.


En muuten lòytànyt kuvaa jàtskistà ja jostakin meistà. Johtunee siità, ettà nautimme jàdestà niin, ettà kaikki muu unohtuu.

Minà vuonna 2001 Genovassa olisin voinut vaikka elàà gelatolla. Ja ei, se ei olisi ollut liian yksitoikkoista, sillà makujahan on vaikka kuinka! Italiassa jààtelò on aivan parasta. Ihmetyksekseni kuitenkin huomaan silloin tàllòin ikàvòivàni ingmannin litran lakritsijààtelòà ja valion litran perus vaniljajààtelòà, joka Italiassa on siis maitojààtelò fior di latte enemmànkin kuin vanilja ja jota ei lòydy tààllà helpolla eikà varsinkaan eurolla! (hehe...viimeinen lause oli kieliopillisesti todella oikein kirjoitettu. Eihàn siinà ollut kuin 34 sanaa, ooops!)

Genovassa on jotakin niin hyvàà ettà en sitten ihan pelkàllà jàtskillà elellyt, nimittàin focaccia. Aitoa focacciaa lòytyy vain Genovasta, tarkemmin sanottuna (muistaakseni) Reccosta. Sità lòytyy ihan pelkistettynà eli suolaa ja òljyà pààllà, mutta myòs kaikkea maan ja taivaan vàlillà olevista variaatioista. Focaccia col formaggio ja kaikkien mahdollisten pizza-ainesten kanssa, mutta myòs focaccia con nutella, patatine, smarties, rucola etc etc etc. En ole tààltà tai mistààn muualtakaanpàin Italiaa lòytànyt niin hyvàà focacciaa kuin Genovasta, mutta siellàkin pitàà tietàà mistà ostaa. Paljon on siis quality eroja.

Hyvin myòhààn, oikeastaan vasta tànne etelààn tullessa opin syòmààn erilaisia pastoja. Tarkoitan nyt siis jotain muuta, kuin spaghetti bolognesea tai lasagnea. Sinne pastan sekaan voi laittaa paaaaljon muutakin kuin vain jauhelihaa tai kinkkua. Minustahan on tullut làhes expertti, kun olen sen pastankin ihan itse kàsin pariin otteeseen jo vààntànyt, jihuu!






Raukka nonnaa, taisimme olla àitin kanssa vielà aika lapsen kengissà tuon puuhan kanssa, hih!
Mutta mutta, sehàn on kuin lastenleikkià!




Aluksi minun oli vaikea oppia syòmààn pastaa, jossa ei ollut tarpeeksi kastiketta tai vain con sugo semplicellà, eli tomaattikastikkeella. Nykyààn yksi lemppareistani on pasta con aglio olio e peperoncini dolci più pomodori secchi! Katsoin kerran tvstà jotain kokkiohjelmaa, jossa tehtiin tuota kyseistà pastaa ja opettelin sen siità. Kun kysyin mieheltàni miksi hàn ei ole koskaan tehnyt kyseistà pastaa hàn vain tokaisi "mà luulin ettet sà tykkàis siità". Toisin kàvi. Itsekin tosin luulin, ettà ei vàlttàmàttà miellyttàisi nimenomaan siksi, koska kastikkeessahan ei ole oikeastaan mitààn. Tàmà pasta on erittàin helppo ja nopea tehdà, mutta kannattaa miettià mità suunnitelmia on loppupàivàksi, sillà pààraaka-aineena on valkosipuli.



PASTA CON AGLIO, OLIO D'OLIVA, PEPERONCINO E POMODORI SECCHI




Pastaa
vajaa desi oliiviòljyà
2-3 valkosipulin kynttà
kuivattua makeaa paprikaa
muutama aurinkokuivatun tomaatin pala
(persiljaa)


Tàtà pastaa tehdààn monella eri tavalla. Jotkut laittavat kokonaisia valkosipulinkynsià ja siivilòivàt ne lopulta pois, minà pilkon ne pieniksi. Oikeaan reseptiin tulisi peperoncinoa eli chilià, mutta minà laitan kuivattua paprikaa, joka ei siis ole tulista. Aurinkokuivattu tomaatti ei reseptiin kuulu, mutta se tuo paljon makua, joten tykkààn sitàkin sinne hieman lisàtà.


1. Pilko valkosipuli, kuivattu paprika (puolikas riittàà hyvin) ja aurinkokuivatut tomaatit pieniksi paloiksi1.
2 Laita òljy pannulle kuumenemaan.
3. Kun òljy on kuuma lisàà sinne valkosipulin palat, paprikan palat ja aurinkokuivatun tomaatin palat. SAMMUTA liesi HETI sen jàlkeen tai muuten valkosipuli palaa.
4. Lisàà pastan joukkoon, sekoita ja nauti.

5. Ripottele persiljaa pààlle. (Tààllà sanotaan "sei come il prezzemolo", jos ihminen ànkee nenàànsà jokapaikkaan. Persilja on yrttinà sellainen, jota àngetààn tààllà (làhes) jokaruokaan, eh)


Tuon tekemiseen menee aikaa siis tasan sen verran kun pastan keittàminen kestàà, koska kastike on valmis parissa minuutissa.

Jos joku haluaa kokeilla muita Italialaisia pastareseptejà niin yksi yksinkertainen ja helppo kesàkurpitsaresepti nàytti ilmestyneen pippurin italiaseraan. 


Pastatyypeistà en ala tàssà edes puhumaan. Italialaisten mielestàhàn erilaisille kastikkeille on erilainen pasta. On esimerkiksi pastaa, joka sitoo kastiketta paremmin.Tuollaisesta minà en ollut ennen tànne tuloa kuullutkaan. Kuultu on, mutta pitààkò siità silti neuvoa ottaa? Minà laitan sità pastaa edelleen mità kaapista sillà hetkellà lòytyy.


Ruokakulttuuri on Italiassa jotakin aivan omaa luokkaansa. Siinà missà Suomalainen miettii: "ketà kiinnostaa mità toinen edellispàivànà sòi" esittàà Italialainen jo kovaa vastakysymyksià ja on oikeasti kiinnostunut tietàmààn mità toinen sòi antipastoksi, primoksi, secondoksi, contorniksi, dolceksi puhumattakaan viineistà. Nàin keskustelu ruoasta siis jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu.....kyllàstymiseen asti...Olen siis vielà Suomalainen :D

Italialainen on myòs hyvin sesonkiruokainen. On kesàkurpitsakaudet, tomaattikaudet, munakoisokaudet jne.
Tuoreus on se sana. Tààllàhàn ei lòydy mitààn saarioisten makaroonilaatikoita (taas asia mità huomaan joskus kaipaavani) tai muita valmisruokia vaan kaikki on tuoretta. Kyllà minà silti heitàn edellispàivàn ylijààmàkastikkeen nàtisti jààkaappiin ja tarjoilen sità sitten seuraavanakin pàivànà hyvillà mielin. Tuoreus nàkyy myòs mausteissa. Tàssà on ravintolan pòydàssà otettu kuva chilistà. Voiko enàà tuoreempaa olla, kun saa suoraan puusta sen poimia?!?




Tàllainen oli ensimmàinen italiaserani, toivottavasti tykkàsitte. Mistàkòhàn aiheesta seuraavaksi kirjoitellaan....Pysykààhàn kanavalla niin nàette ;)

ps. Paljon reseptejà ja muuta Italiasta on tietenkin luettavissa aikaisemmistakin postauksista. Tunnisteet ovat tàllà hetkellà hieman vinksin vonksin. Olen laittamassa niità uuteen uskoon. Toivottavasti muutaman pàivàn sisààn on jokseenkin valmista :D

16 kommenttia:

Noora kirjoitti...

Hihihihi! Oon huomannut saman ongelman tuon aglio, olio e peperoncinon kanssa, että pitää pikkasen miettiä päivän menoja, ehkä jopa seuraavankin. Sen verran tuhtia kamaa se valkosipuli on :D

...ja Genovan foccaccia on parasta...

Yaelian kirjoitti...

Tätä italiaseraa oli kiva lukea:-)

-S- kirjoitti...

Noora: Ikàvà focacciaa!

Yaelian: No kiva kuulla, vaikka kuvat oletkin jo joskus kertaalleen nàhnyt :D

Pippuri kirjoitti...

Oi, kiitos ihanasta reseptistä! Aglio, olio e peperoncino on yksi minunkin lemppariruuistani! Täytyypä kokeilla paprikan ja tomaattien kanssa, varmasti tosi hyvää!

Rita kirjoitti...

Ihana postaus johon sinulla meni varmasti paljon aikaa!

Hieno idea tuo italiabloggaajia yhdistävä blogi. Kävin vilkaisemassa, pitää mennä myöhemmin uudelleen. Buona domenica!

-S- kirjoitti...

Pippuri: Prego. Aurinkokuivatut tomaatit sopivat melkeinpà kaikkiin ruokiin. Minà kàytàn paljon, kokeile sinàkin :D

Rita: Joo sinàhàn voisit itsekin osallisuta siihen. Tiedàn kyllà ettà olet kovin kiireinen. Jos joku kerta aiheena on kielen opiskelu niin silloin ainakin "vaadin" osallistumaan niin saataisiin yksi postaus myòs opettajan nàkòkulmasta :D
Buona domenica ♥

Anna kirjoitti...

Mukavaa, etta laitat enemman resepteja tanne blogiin. "Aitoa" italialaista ruokaa on niin vaikea loytaa, ettei aina ymmarrakaan, mita se oikein on.

Tehdaanko siella yleensa siis tuoretta pastaa vai kaytetaanko kaupan pastoja?

Miten muuten itse jaksat syoda koko italialaisen ruoan, jos tuo pasta on tosiaan vain alkuruoka?

-S- kirjoitti...

Anna: Aitoa...noh, niin aitoa, kun suomalaiselta voi tulla. Tuohon reseptiin laitoin nyt silti ihan perus reseptin kuinka tulisi tehdà ja sitten sen kuinka itse sen toteutan, heh...tarpeeksi làhellà aitoa italialaista siis, hih ;)
Me kàytetààn todella paljon tuorepastaa, mutta kyllà ne ihan normipastatkin kelpaa. Ystàvàni kàvi tààllà ja mainitsi jo perus pastankin maistuvan aivan erilaiselle, kuin Suomessa. Tiedà nyt sitten, kun Italiastahan moni pasta Suomeenkin tulee.

Aluksi ruoan mààrà tuotti suuria ongelmia ja se tuntuikin aivan tyhmàlle. Nyt olen ikàvàkyllà tottunut jo tàhàn, joten kyllà tànne mahaan mahtuu!!! Yrità nyt sitten aloittaa painonpudotus tàllaisessa ympàristòssà, eh :-s
Kotona me kuitenkin syòmme vain yhden ruoan eli ei mitààn primoja ja secondoja erikseen vaan aika pitkàlle suomen lautasmalli, tosin pastaa pastaa pastaa eikà niinkààn perunaa.

*~SL kirjoitti...

Hyvä ja kattava postaus! no valmispitsoja kyllä löytyy Italiastakin, mutta muita valmisruokia ei juurikaan

Maijamaija kirjoitti...

Hei muru!

Kävin PIIIIIIIITKÄSTÄ aikaa lukemassa teidän kuulumisia. :)

Ihanaa, että jaksat kirjottaa. :)

Pushal!

Bucky 'n' Co. kirjoitti...

Oo, tästä postauksesta mun tuli ikävä Italiaa. :) täytyykin kokeilla tota reseptiä. Focaccia con nutella hmmm.. Nam oonkin jo unohtanu. ( sain Italiassa ekan vuoden aikana 10kiloo, mut ruoka oli niin hyvää et se kannatti !) ja gelato on ihan parasta ja muistan Roomassa ainakin oli yks gelateria auki klo 3-4 aamuyöllä, eli nightclubilta ei menty nakkikiskalle vaan jäätelölle :) !!

Bucky 'n' Co. kirjoitti...

Oo, tästä postauksesta mun tuli ikävä Italiaa. :) täytyykin kokeilla tota reseptiä. Focaccia con nutella hmmm.. Nam oonkin jo unohtanu. ( sain Italiassa ekan vuoden aikana 10kiloo, mut ruoka oli niin hyvää et se kannatti !) ja gelato on ihan parasta ja muistan Roomassa ainakin oli yks gelateria auki klo 3-4 aamuyöllä, eli nightclubilta ei menty nakkikiskalle vaan jäätelölle :) !!

-S- kirjoitti...

Bucky 'n' Co. : Ehehe...Minàkin "sain" ekana vuonna sen kymmenen kiloo ja tokana vuonna toiset kymmenen ku tulin paksuksi, hehehe! Genova aikoina elin jàdellà, silloin en lihonut...Pitàiskòhàn kokeilla uudestaan, hih!
Aika hyvà tuo ku nakkikiska vaihtu jàdekiskaan :D

-S- kirjoitti...

maijamaija: Iiiiso hali sinnekin. Tuuhan nyt joskus samaan aikaan mun kans facebookiin tai meseen..tahtoo jutella!

Allu kirjoitti...

Mun kaveri on aina väittänyt, että Genovassa saa parasta focacciaa. Taitaa sitten pitää paikkansa.

-S- kirjoitti...

Allu: Todellakin pitàà paikkansa. Kaverisi on oikeassa! Tààllàkin saa focacciaa, mutta on se niin erilaista kuin Genovassa, ettei melkein focacciaksi voisi edes kutsua. Jotenkin outoa, ettà resepti voi muuttua niin paljon kun samassa maassa tàssà kuitenkin ollaan.