keskiviikko 14. tammikuuta 2009

Voi ei, mä teen sen jo italiaksikin!!!

Iällä ei ole väliä, mutta sen "osaa" tehdä vain naiset. Itse emme huomaa sitä ja usein siinä on pienenpieni ketjureaktio myös huomattavissa. Ok, mä kerron sen teille enkä jännitä enempää, koska on mahdotonta arvata mistä puhun. Kuten sanoin -me emme huomaa sitä.



G teki hassun huomion tällä kertaa Suomessa ollessa. Me Suomalaiset naiset puhumme myös sisäänhengittäessä! Eli puhumme normaalisti, kunnes jossakin vaiheessa sanomme sanan tai lauseen samalla kun hengitämme sisään. Niin hassulta kun se kuulostaakin, mutta näin se vain on. Itse tajusin asian vasta, kun G pysäytti keskustelumme aina tällaisen ilmiön tullessa....ja se tapahtui (liian) usein!!! Noh, nyt sitten tuli todistettua sekin että se ei liity mitenkään suomenkieleen, sillä äsken minä sitten tein tuon myös italiaksi!!! Voi hemmetti...mutta hassua, hih! Joo ja jos sitä kokeilee tietoisesti tehdä, niin se ei onnistukaan tai on ainakin todella vaikeaa.





Joululomalla luin Kirsi Pihan kirjan Medicien naapurissa, jossa kirjailija-poliitikko kertoilee osuvasti havainnoistaan Italialaisten elämäntavoista. Kuinka apella kulkevat ovat keski-iältään 85, kuuroja ja sokeitakin. Kuinka liikennesäännöt tulee Italiassa unohtaa tai saat jäädä risteykseen odottelemaan seuraavaan päivään jne. Oli tosi hauska, vaikka oli siinä pari typerääkin asiaa, kuten että oliivit ovat aina vihreitä ja mustat oliivit ovat vain värjättyjä. Noh, anyways, paljon sain nauraa ja G:llekin kerroin monta yksityiskohtaa....





Noh, G ei sitten halunnut hyväksyä kaikkia kirjoituksia ihan noin yleistäen ja alkoi latelemaan lisää huomioitaan meistä Suomalaista. Yksi noloin havainto oli ehkä se, kun nousimme ulos laivasta ja menimme liukuhissiä alas. Kerroin G:lle jo etukäteen, että tuossa alhaalla on sitten ruuhka kun ihmiset ei tajua liikkua hissistä tulijoiden edestä pois. (Suomalaiset ovat aivan älyttömän huonoja liikkumaan tungoksessa. Ehkä eivät ole tarpeeksi tottuneita siihen) Noh, niinhän siinä sitten kävi, että hissistä oli lähes mahdotonta poistua. Joku vartija oli siinä sitten opastamassa erittäin tylsistyneellä äänellä: "tulkaa edemmäs, jotta muutkin pääsevät hissistä pois.....tulkaa tänne oikealle, liikettä...." G sanoikin osuvasti:


"Suomalaiset ovat kuin lampaita. Tarvitsemme paimenta kertomaan minne on mentävä."


Lisäksi oli muitakin outoja havaintoja, kuten se kuinka jouluun liittyvissä asioissa on usein kaksoismerkitys esim PIPARIT, karjalanPIIRAKKA, jouluTORTTU, jouluPUKKI jne.



Juu ja ei, G ei inhoa meitä Suomalaisia vaan tykkää kovastikin (aivan vallan rakastaakin). Oli vain sitä mieltä, että kyllä se kirja meistä Suomalaisistakin irtoaisi ;)

11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Omiakin italialaisia kavereita jututtaneena, semmoinen kirja olisi kiva saada, jossa italialainen kertoilee suomalaisista!

-S- kirjoitti...

Ciao Tiina, ei hätää. G tuon kirjan vielä joku kaunis päivä sanoi tekevänsä. Kutsun sut sitten kirjanjulkistajaistilaisuuteen, hihihi!

Anonyymi kirjoitti...

Hauska blogi sulla ja mukava kuulla millaista se elämä oikeasti on Italiassa.

Tuli vain tuosta hissiruuhkasta mieleen, että oma kokemukseni italialaisista on taas se, että jos ollaan laivamatkalla jollain kantosiivellä tms. pienellä laivalla ja tullaan perille niin laivasta on lähes mahdotonta päästä ulos, koska kaikki laivaan menijät ovat tukkeena ovella ja odottavat milloin laivaan pääsee.

Ja jonottaminen on mahdotonta Italiassa, ilman numerolappuja ainakin.

Ja tätä en sano pahalla, vaan vain huomiona, jonka olen useasti paikan päällä tehnyt.

Hauskaa lopputalvea sinne Italiaan teidän perheelle!

-S- kirjoitti...

Heippa Suski, kiva kun tykkäät blogistani :D Onhan nuokin kommentit ihan totta. Usein kyse ei tosin ole henkilöiden osaamattomuudesta vaan organisoinnista. Nykyään mielestäni suht hyvin kyllä tajuavat pitää kaksi sisääntuloa (toiset sisään ja toiset ulos). No juu, onhan täällä paljon paljon asioita jotka ei toimi. Siis PALJON!!! Mutta tämä teksti oli nyt G:n huomioista meistä Suomalaisista....ja tietenkin kärjistettynä ;)

Oikein mukavaa talvea sinnekin :D

Anonyymi kirjoitti...

Vihdoin ja viimein vastavierailulla. Kyllähän tuo suomalainen ja italialainen tapa elää ja toimia eroaa aikalailla, hauskoja huomioita.

Anonyymi kirjoitti...

Joo onhan tuollainen kirja suomalaisista (varmaan useampiakin) jo tehtykin, tosin ei ehkä italialaisen tekemänä... :)

Ihana oli taas lukea kuulumisia!

Herrasväki Hetunen lähtee kohta syömään pitkän kaavan kautta Fondikseen ja sitten ehkä venytetään vielä kaavaa ja mennään Barreliin...saa nähä. :)

Pushal ja terkut!

-S- kirjoitti...

Maijamaija....elossa olet vielä :D:D:D:D Ai on tuollaisia kirjoja olemassa, en tiennytkään:-o
No ei ainakaan italialaisten kirjoittamana tai olisin siitä jo tietoinen ;)
Oikein mukavaa viikonloppua teille sinne.
ps. Taas uus tukka.......laita sit naamakirjaan kuvia ;)

Anonyymi kirjoitti...

Hei, lòysin sattumalta blogisi. Ihana!!! Kauan olet saapasmaassa asunut? Minà asustelen Pugliassa vuodesta '97 ja meillà on kaksi poikaa (7 ja 4v).
Kyseinen kirja on jo kirjoitettu ja minulla on se molemmilla kielillà. Kirjoittaja on toimittaja Dino Satriano ja kirja kertoo hànen elàmàstààn ja yli 40 vuotta kestàneestà avioliitosta Ursulan kanssa. Suomeksi kirjan lòytàà nimellà: Eràs avioliitto suomi-italia 2-1 (kustantaja LIKE). Italiaksi kirjaa voi etsià nimellà: L'italiano e la finlandese, Cronaca di un matrimonio (kurtantaja IRIDE). Suomeksi kirja sai erittàin hyvàt arvostelut ja se on todella hauska!

-S- kirjoitti...

Heippa Pirita! Kiva kun löysit blogini. Siis tuollainen kirja on jo, WOW, mun pitää heti saada se käsiini, hihihih! Kiitos kun annoit noin selkeät ohjeet ja kaikki :D En olis kyllä uskonut, että tuollainen kirja on jo italialaisen silmin kirjoitettunaa, hienoa...voin sanoa miehelleni, että ei tarvitse vaivautua, hihihih!
Mä oon asunut täällä vasta puolisen vuotta.

-S- kirjoitti...

Ai niin ja maijamaija....olin väärässä... (katso aiemmat kommentit)

piccolina kirjoitti...

Tuo puhuminen-samalla-kun-hengittää-sisään särähti "minunkin G:n" korvaan, kun se kävi ensimmäistä kertaa Suomessa:-) Miten sitä ei osannutkaan pitää erikoisena saati huomionarvoisena asiana sitä ennen:-D