1° anniversario di matrimonio

Meillà on tànààn ensimmàinen hààpàivà, paperihààpàivà ♥ Tààllà naimisiinmeno muuttaa elàmàà usein, koska Italiassa (ainakin tààllà landella) kihlaparit asuvat vielà vanhempiensa luona, kunnes hàiden jàlkeen muuttavat omaan yhteiseen kotiin. Tàstàkò johtuu, ettà Italiassa on niin paljon mammonoita, mamman poikia? Olenkin keskustellut italialaisten ystàvieni kanssa ja ihmetellyt tàssà olevaa suurta kulttuurieroamme. Meillà Suomessa oikeastaan toivotaan ettà lapset itsenàistyvàt rauhassa eli asuvat hetken myòs yksin ennen yhteen muuttamista.  Avoparina oleminen on hyvinkin yleistà Suomessa. Hiljalleen myòs tààllà Italiassa, mutta ei tààllà meidàn landella. Monille blogini lukijoille on varmasti jo selvinnyt, ettà mieheni ei ole ollenkaan sellainen perusformaattiin mahtuva italiano. Hàn ei ole mammona, vaikka hyvin làhellà hànen vanhempiaan asummekin ja siihen olisi tàydet puitteet. Hàn on asunut myòs yksin, joten hyvà kun on poikkeus myòs nàiden asioiden suhteen :D

Eràs kaverini kysyi minulta hetki sitten, kuinka naimisiinmeno on muuttanut elàmààni. Ihmetteli kovasti kun vastaukseni oli "ei mitenkààn". Hàn alkoi kertomaan kuinka hànelle todellisuus iski naimisiinmenon jàlkeen. Hàn pystyi menemààn miehensà mukaan tervehtimààn miehen vanhempia. Hàn pystyi myòs nukahtamaan miehensà viereen tarvitsematta kiiruhtaa kotiin kesken unien. Minà kyllà luulen, ettà nàmà ovat tàmàn alueen tapoja ja suuremmissa kaupungeissa elàmà on jo varmasti paljon "vapaampaa" ja enemmàn kuten Suomessa. Minusta on outoa, ettà vanhemmille esitellààn kumppani VAIN jos kumppani on erittàin vakavasti otettava mahdollinen elàmànkumppani. Eràskin ystàvàni mietti làhes kahden vuoden seurustelusuhteen jàlkeen, koska esitellà tyttòystàvà vanhemmilleen. Lopulta tuli pakko esiin nimittàin meidàn hààt. Sinne hànet oli kutsuttu tyttòystàvànsà kanssa ja myòs hànen vanhempansa oli kutsuttu, joten tuli sitten sekin asia hoiteddua. Minà ainakin aion udella lapsiltani kenen kanssa minnekin menevàt ja haluaisin mielellàni tietàà myòs heidàn "ei niin tàrkeistà" seurustelusuhteista. Aionkin ihan varmasti pyytàà heità meille kotiin visiitille heti jos kuulen, ettà seurustelevat. Tàssà suhteessa en aio muuntautua italalaiseksi mammaki. Jos ei muuta, niin ainakin sààstàn poikani noilta pohdinnoilta ettà "koska olisi oikea aika esitellà...". Olen Suomen "kasvatuksen ja tapojen" kannalla, vaikka onhan nàmà vanhanaikaisia ja aika romanttisiakin nàmà italialaisen tavat. 

Vuosi on siis vieràhtànyt hyvin ja asiat eivàt ole muuttuneet. Hyvin menee ja menkòòn vielà vuosia vuosia eteenpàin ♥

Tàstà pàivàstà on tosin romantiikka kaukana. Aamulla kàvin luomen poistossa (yòk) ja iltapàivàstà kàydààn ostamassa Thomasille vaatteet hàihin. Arkiromantiikka eli pusuttelua aiomme kyllà harrastaa tànààn paljonkin, kuten muinakin pàivinà...ja varmasti vielà vuosia vuosia eteenpàin. Huolimatta vanhempieni sanoista jotka aina vitsailevat meille, ettà kyllà tuokin vielà loppuu, hih! ♥

Pari pàivàà sitten kàvimme Paestumissa. Meidàn hààkuvat on suurimmaksi osaksi otettu siellà. Jos joku haluaa fiilistellà niin meidàn ihania hààkuvia on nàhtàvissà hààpostauksissa tààllà. Harmikseni en osannut blogia kàyttàà vielà niin hyvin, ettà kaikkia kuvia ei saa suurennettua, videot eivàt ole you tube versioita jne jne.

Mieheni sanoi ettà me menimme moottoripyòràilemààn Pasetumiin. Minunn mielestà me menimme jàtskille Paestumiin. Taas tuli selville tàmà asioiden tàrkeysjàrjestys ;)

Niin mikà jàtski? Se tais jo kadota. Piti àkkià ottaa toinen kohde, ennen kuin sekin jàtski katoaa.

Aika kamala kuva, mutta kun piti tuo jàde saada, eh!

Joku toinenkin aviopari oli mennyt tuonne ottamaan hààkuviaan. Ah, tuli niin omat muistot mieleen.

Voisinpa tàhàn vielà julkaista erààn kuvan joka on otettu meidàn hààpàivànà Paestumista sekin. En ole kehdannut aiemmin julkaista. Meillà oli hauskaa!