maanantai 16. helmikuuta 2009

Suomalaisia maisemissa....

Eilen tein jotakin, mitä en olisi ikinä voinut tehdä ilman tätä blogia, joten kiitos blogini :D Tein aikoinani blogin lähinnä lapsuudenperhettäni varten, sekä ystävilleni siellä kotosuomessa. En olisi kuunapäivänä kuvitellut, että tänne tulee ihan tuiki tuntemattomiakin lukemaan tätä blogia. Ajattelin, että ei se voisi ketään kiinnostaa. Toisin kävi, onneksi :)

Eräs suomalainen nainen, joka asuu tässä lähellä otti minuun yhteyttä ja kertoi asuvansa tässä lähellä. Sovittiin tietenkin tapaaminen, ja eilen se päivä sitten koitti :D. Hän oli myös iloksemme kutsunut toisen suomi-italo perheen luoksensa, joten nyt tunnen sitten ainakin kaksi suomalaista tältä alueelta, jeeeeeee!!!! Ja nyt jos joku Suomalainen täällä Salernon alueella lukee tämäm tekstin niin otahan sinäkin yhteyttä niin kasvatamme hieman tätä meidän suomalaisryhmää :D

Menimme siis kaikki tuonne uuden kaverini luokse ja B:n onneksi heillä on myös poika (3v.). Hyvin tulivat pojat heti juttuun. Hupaisinta oli kai se, kun lapsukaiset puhuivat keskenään Italiaa (vaikka kummallakin suomi on vielä vahvempi kieli)!! Ovat luultavasti jo niin tottuneita tapaan puhua lapsille italiaa, että tuo suomenkielen mahdollisuus ei tullut heille edes mieleen.

Kyllä me aikuisetkin tulimme juttuun. Kova pälätys meillä kaikilla päällä ja ilta kului rattoisasti. Nyt jo innolla odotan/odotamme seuraavaa tapaamista. Meillä on nyt tällainen oma pieni suomi-piiri täälläkin, jeeee :D Kiitos paljon mukavasta illasta :D


KIPPIS!

7 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Vautsi!Kyllä tämä nettimaailma on ihmeellinen! Ihanaa kun siellä sunkin seudulla on muita suomalaisia! Onko ne hyvinkin lähellä? Toivottavasti löytyy sieltä vielä lisääkin!

-S- kirjoitti...

Yaelian: Joo, en olisi kyllä uskonut, että minut näin löydettäisiin, mutta hyvä näin :D
Puolisen tuntia menee autolla, eli ei kaukana :D

susadim kirjoitti...

Voi että, kiva kun löysit sieltä pälätys seuraa. Vakituisesti ulkomailla asuvana varmaan kaipaakin suomituttuja -ja juttuja :)

MaaMaa kirjoitti...

Kivskua kun viruaalikavereista on tullut "oikeita" (oikeitahan mekin ollaan, vaikka täällä virtuaalimaailmassa hengaillaankin.)
Mä en ole vielä tavannut ketään blogeissa tutustuttuun (onko tuo sana?!) ihmiseen, mutta parin viikon päästä on treffit yhden irkkulaisen blogittajan kanssa. Kivaa :)

Teillä onkin ollut iso porukka koolla ja kivaa, että lapsetkin on diggaillut. Hauska että tosiaan puhuivat Italiaa keskenään :D

Ciao ciao!

-S- kirjoitti...

Susadim: Joo kyllä sitä jo vähän kaipaa ja tosi kiva,että B:llä on kaveri joka on samanlaisessa tilanteessa.

MaaMaa: Hyvinkin oikeita, mutta tuntemus vain näin virtuaalisesti. Tämä uusi tuttavuuteni ei tee blogia, mutta lukee niitä ja näin minut löysi.
Meitä oli kolme naista ja meidän italomiehet ja B ja tämä 3-vuotias, joten kyllähän siitä jo ihan kiva ryhmä syntyi.

Ei haittaisi ollenkaan, vaikka joskus jonkun bloggaajankin tapaisin. Tsemppiä sinun blogitreffeillesi :) Kerro sitten kuinka meni :D

Paperina kirjoitti...

Hienoa, lohduttavaa ajatella, etta taalla etelassakin meita on ainakin muutamia :) Tuntuu, etta seuratoiminta ja muu on niin aktiivista Milanon, Rooman ja muiden pohjoisimpien alueiden suunnalla.

Janna, etten Irlannissa asuessani kovinkaan kaipaillut mitaan Suomi-seuraa, mutta siella tosin tyoskentelinkin osittain skandinaavien kanssa. Mutta enemman se tosiaan korostuu taalla Italiassa...

-S- kirjoitti...

Paperina: Eikö olekin kiva kuulla. Sinä olet kyllä valitettavasti aika kaukana säännöllisiin tapaamisiin, mutta en pidä ollenkaan mahdottomana ottaa yhteyttä, jos tulen Casertaan päin...ja ota sinäkin jos tänne päin jostain syystä eksyt :D
No ei minullakaan kaipuuta suomalaisia kohtaan ole ollut, mutta kun kuulin että siihen on mahdollisuus niin tottakai halusin tavata :D