tiistai 2. kesäkuuta 2009

Hààsuunnittelua

Keskiviikko (3.6) làhenee eli vajaa viikko suureen pàivààn, JEJ!..Tai siis nàin kirjoittelin vielà viime viikon torstaina, kunnes netti sitten pimahti, eikà ole sen jàlkeen liioin toiminut. Toivottavasti nyt yhteys kestàà.



Hààsuunnitelmia en olekaan pahemmin tànne vielà kertonut. Mità nyt tuo pieni hààmusiikkipostaus. Stressià en ole ottanut ollenkaan, mikà on kyllà hieman yllàtyksellistà. Se vain on niin, ettà G on joutunut hoitamaan kaikki paperiasiat ja minulle on jàànyt tehtàvàksi sitten kaikki kivemmat asiat.

Aluksi kaikki ei todellakaan mennyt niin sujuvasti. Kylàn pappi ei suostunut vihkimààn meità, koska olen luterilainen (mies katolilainen). Pappi sanoikin minulle aika nàtisti: “Sinà et ole mitààn!” Luterilainen ja katolilainen voi mennà kirkossa naimisiin, mutta tàmà pappi ei sità halua tehdà. Ei ole koko pappiuden aikana tàllaista vihkimistà tehnyt, eikà tee nytkààn. Noh, toinen kirkko lòytyi eli tuo kuuluisa San Gerardon kirkko, josta olenkin jo kertaalleen kertonut.

Hyvà stressinlievittàjà on myòs itse juhlapaikka. Olemme hotellissa, jossa hààjuhlia suunnitellaan paljonkin. Ruokalajit olen jàttànyt G:n huoleksi ja niità on sitten PALJON!!! Mielestàni aivan liikaa…ei niità jaksa hullukaan syòdà….paitsi ehkà nàmà hullut italianot sitten, jotka ovat tottuneet tàhàn tapaan ettà hàissà syòdààn ja hyvin. Menen laittamaan myòs hààaamuna hiukset ja meikin tàhàn kyseiseen hotelliin, joten kaikki ovat ihan làhekkàin, taas yksi asia mità ei tarvitse stressata.

Ainut stressinaihe minulle on ollut kirkkohàssàkàn jàlkeen vain kutsukortit, jotka tulivat myòhàssà ja osa niistà teki ylimààràisià maailmanympàrimatkoja, sillà kutsukortit saapuivat suomeen hyvinkin eriaikoina.

Tàssà yksi niistà kansioista joisa kortit valitsimme. Vanhanaikaisesti paperiversioista sai korttivaihtoehtoja katsella.


Hàà”valssia” emme ole vielà edes miettineet. Lempibiisejà kyllà lòytyy, mutta luulen ettà hààvalssi tanssitaan sitten kun niin sanotaan, oli biisi sitten mikà tahansa. Jàrjestàjàt tietàvàt kyllà lempikappaleitamme, joten joku niistà se varmasti on :D


En olisi ikinà uskonut, ettà minà olen se joka ei stressaa vaan se onkin nyt sitten G, hehe! Raukka….hàn on jo kertaalleen vaihtanut meille myòs autoa kaiken tuon pappihàssàkàn jàlkeen. Olen voinut raskauden ensimmàiset 16 viikkoa niin pahoin, ettà paljon jàrjestelyjà on tàmànkin vuoksi jàànyt G:n niskaan. Valitsime yhdessà kukat kirkkoon jne, mutta hàn on yksin kàynyt varmistelemassa asioita jne. Floristi sanoikin, ettà yleensà se on morsian joka soittelee jatkuvasti, mutta nyt ensimmàistà kertaa se onkin sulhanen joka pitàà kukistakin huolen :D Ihana mies!

Nyt kun voin paremmin niin tehtàvàkseni on jàànyt làhinnà ylellisyyksistà nauttiminen. Eilen olin kasvohoidossa. Hiuksiinkin on saatu uutta vàrià. Nàpyttely koneella ei kày enàà kuten ennen. Kàvin kerrankin ihan liikkeessà laitattamassa geelikynnet….ehkà parantelen sitten sillà omalla vekottimella joskus kuukauden pààstà, EHKà! Olen siis elànyt tààllà kuten prinsessa, enkà suinkaan kuten hermorauniolla oleva tuleva morsian :D


Hààkampaus ja –meikki on kokeiltu kertaalleen ja luottavaisin mielin tuota keskiviikkoa odotellaan. Hààpuku on aivan ihana. Elena De Roccan romanttinen hòrhelòmekko. Kermanvàrinen, jossa on kirjailuja helmillà ja svarowskeilla. Hieman vaaleanpunaistakin puvusta lòytyy. Alta vinosti ròyhelòinen ja vatsan kohdalta peittàvà. En viitsi siità kuvaa laittaa, koska haluan puvun sàilyvàn yllàtyksenà.


Tehtiin se anteprimakin, siis siihen hààvideoon tarkoitettu “edellisià pàivià”. Menimme veneilemààn ensin Salernoon ja sen jàlkeen yhteen puistoon. Video kuvasi minkà kerkesi ja me siinà puuhailtiin ja pussailtiin. Lopuksi menimme vielà rannalle ja mitenkàs muutenkaan se olisi voinut pààttyà kun vaatteet pààllà uimaan. Leikimme kuin pikkulapset ja kivaa oli nàin “aikuisenakin” :D


Minulla on aivan sellainen tunne, ettà G suunnittelee jotakin hààyllàtystà tai jotain mikà tapahtuu kuitenkin nàinà pàivinà. Jos ei hàità olisi tulossa niin voisin tàssà epàillà vaikka toisesta naisesta –niin salaperàinen hàn on ollut, hih! Kertoilen sitten osuiko veikkaukseni oikeaan :D


Luottavaisin mielin tààllà siis ollaan. Menen naimisiin maailman ihanimman miehen kanssa, joten voisiko tàssà enàà asiat paremmin olla :D

13 kommenttia:

Jaana kirjoitti...

Siis ymmärsinkö oikein, että teidän Suuri Päivä on jo huomenna?! Hui, jännää! Ihanaa juhlapäivää ja odottelen kuvia juhlista sitten kunhan niistä on toivuttu ;) Paljon onnea jo etukäteen!

MaaMaa kirjoitti...

Voi miten ihanasti puhut tulevasta AVIOmiehestä! Kuule ihan tippa tulee linssiin :)
Onnellisuus ja tyyneys kuultaa tekstistä! Ihana postaus! Ihana kun olet niin rauhallisilla mielin häistä. Pääasiahan on, että saatte toisenne ja läheiset sitä on todistamssa!

Laitathan häistä sitten kuvia paljon näytille, kihisen uteliaisuudesta nähdä kauniisti kuvailemasi häämekko. Ja tanssivideot. Ja anteprima! (vai onko se vain teille itselle tarkoitettu? ;))

Tuntuu, ettei sanat riitä tähän toivotukseen, joten sanon yksinkertaisesti että: ONNEA HUOMISELLE! Teillä tulee varmasti aivan UPEAN IHANAT häät!

Susadim kirjoitti...

Voi mieletöntä mikä onnellisuutta puhkuva postaus!! Ihanaa, nauti! Olet kyllä maailman ensimmäinen morsmaikku joka ei stressaa vaan osaa nauttia täysin siemauksin :D
Ja osaat vielä arvostaakin tuota kaikkea ihanuutta.

Voi hyvin ja pitäkää hauskaa huomenna!! Hali!

Signorina M kirjoitti...

Oi, kuulostaa täydelliseltä. :) Paljon onnea häiden johdosta jo näin etukäteen! Ja totta kai suurtakin suuremmat onnittelut masuasukkaan johdosta!

Paljon terkkuja Milanosta!

Jael kirjoitti...

Siis jo huomenna!-S- ja G, paljon paljon onnea häiden johdosta ja toivotan teille ikimuistoisia ja ihania häitä!

Susa kirjoitti...

Kuulostaa aivan ihanalta! Paljon onnea! :)

Saga kirjoitti...

Onnea hääpäivänäsi!

Tuohon pappiin pitää kommentoida, että meillä oli aikoinaan kaksoishäät miehen siskon kanssa. Minä olen ortodoksi, mies ja hänen siskonsa luterilaisia ja miehen siskon mies katolinen. Meidät vihki ortodoksi ja katolinen pappi ortodoksisessa kirkossa. Oli kuulemma ensimmäinen kerta kun katolinen pappi toimitti vihkimisen Uspenskissa. Mutta Suomessa siis onnistui näinkin erikoinen ratkaisu.

Susadim kirjoitti...

Onnellista hääpäivää!!

-S- kirjoitti...

Jaana: Kiitos. Eilen minusta tuli rouva :D

MaaMaa: Onnellisia tààllà ollaan joo. Kiva jos se on myòs luettavissa teksteissàni. Olen aika huono ilmaisemaan itseàni nàin kirjoitusmuodossa.
Katsotaan onnistuuko antepriman laittaminen tànne. Hieman epàilyttàà, kun on niin pitkà. Kuvia tulee varmasti ainakin muutama.

Susadim: Kiitos ja iso hali. Olin rentona juu...ainakin omasta mielestàni, heh...olen kai oppinut tàmàn italialaisen tyylin vàhàn liiankin hyvin. Pàivà oli tàydellinen ja tàynnà ihania yllàtyksià. Tunnen olevani maailman onnellisin nainen <3

Pippuri: Kiitos onnitteluista. Masuasukki oli myòs hyvin matkassa mukava ja olemassaolostaankin muistutti usein potkimalla :D

Yaelian: Ikimuistoiset hààt olivat, eikà vain meille hààparille. Aivan tàydellinen pàivà oli <3

Kiitos Susa.

Saga: No teillàhàn menikin todella monimutkaiseksi nuo hààt. Ihanaa ettà onnistui silti noin hyvin. Tààllà tuskin oltaisiin tuollaiseen suostuttu. Ihanat tuplahààt. Niità harvemmin suomessa jàrjestetààn.

Muru kirjoitti...

Hipihiphurraa! Auguri gli sposi! Paljon onnea ja rakkautta hääparille näin jälkikäteen. Sekä tietysti pienille juhlijoille, sillä ovathan hekin aivan erityisen tärkeitä tällaisessa juhlassa, siis morsiuspoika ja sankari vatsassa.

Paperina kirjoitti...

ONNEA ONNEA TANTI AUGURI!!! Nyt saa onnitella, kaikki kuulostaa kommenttiesi perusteella menneen hyvin ja olette nauttineet paivasta 110%. Ihanaa! Johan tassa tama mamma ihan herkistyy..... :) Ja naureskelin just siipalle tuota pappi-hommaa, etta siella on oikein tituleerattu luterilainen ei sitten niin miksikaan. Voih voisko taa taas enemman tata maata olla ;D

-S- kirjoitti...

Muru: Grazie. B oli juhlassa suuressa osassa luovuttaessaan sormukset. Lisàksi juhlapaikalla hànelle tuli numero viedà ruusut hààparin àideille. Tuli pikkuherralle nàin tàrkeà olo. Masuasukki otti osaa potkimalla villisti, heh!

Paperina: kiitos. Pàivà oli enemmàn kuin tàydellinen <3
Heh...joo suoria ne ovat papitkin kommenteissaan. Onni onnettomuudessa, ettà tàmà pappi ei meità vihkinyt. sen sijaan meillà oli aivan ihana pappi joka puhui kauniisti sanoja rakkaudesta, kuin ihminen ihmiselle, eikà kuin pappi kuulijoilleen. Hyvà fiilis jài tuostakin ja nyt ainakin tietàà kuka pappi tàmàn masuasukin kastaa ;)

Meltem kirjoitti...

Paljon onnea tuoreelle avioparille! Kirjoituksistasi pursuaa iloa ja onnea. Todella hienoa. Laitahan kuvia niin paastaan ihailemaan :)