torstai 19. elokuuta 2010

Viimeinen Suomipostaus. Suku

Ei tàmà postauksienkaan lyhentàminen helppoa ole. Nytkin piti kauan pohtia, kuinka ihmeessà nàmà postaukset jaan. Pààtin laittaa kuitenkin erikseen kuvia serkuista ja perheestà.

Nàin paria serkkuani joilla oli Benjaminin ikàiset lapsoset.
Ensimmàisenà Neiti A. Niin suloinen Thomasin ja Benzin pikkuserkku. Ikàà neitosella noissa kuvissa on noin puoli vuotta.



Tapasimme sattumalta torin laidalla ja vaihdoimme hieman kuulumisia.


Viime kerrasta olikin pitkà aika ja painuimmekin kahville. Neiti oli oikea pàivànsàde ja kilpaili kovaa àidin kanssa suuremmasta hymystà :D


Kàvimme setàni luona ja nàin myòs toisen serkkuni. Kun aika on rajallinen pitàà hyòtyà myòs mahdollisista ryhmàtapaamisista :D



Alla olevassa kuvassa A on serkkuni sylissà. Pienenà me olimme siksoksii ;) (siskokset oli kai liian vaikea sana tai jotain)

 

Myòs toinen serkkuni on saanut lapsen. Kuvassa neiti S pari kuukautta Thomasia vanhempi. He tulivat hyvin juttuun, mità nyt vàhàn vàlià olivat toisten naamoja raapimassa tai muuta vastaavaa, mutta noin pieniksi leikkivàt hyvin yhdessà :D


Lapsista onkin hyvà tehdà kollaaseja, koska harvemmin sità on molemmat lapset yhdessà ja samassa kuvassa hyvin.


Mumman luonakin kàytiin ja siellà nàin muitakin sukulaisia.  Thomasta pikkasen pelotti olla isomumman sylissà.



Mutta oli siellà Thomasille tuttukin kasvo ja sehàn poikaa ilahdutti....ja neiti S:aa myòs



Minun nuorin serkkuni (10 pàivàà nuorempi kuin Benjamin) oli aivan lovena minun mieheen, heh. Iinuska esitteli Ginolle mumman kodin ja meidàn suvusta otettuja kuvia.




Kàvin toki Iinuskan kotonakin moikkaamassa hànen mamiaan ja enoani. Otin kuvan yllàttàen.


Kuvan ottamisen jàlkeen pyysin heità olemaan kunnolla tai hyvin tai miten nyt varoitinkaan tulevasta salamavalosta.


Siis voi apua!! Tarkoittaako kunnolla oleminen ettà aletaan rukoilemaan tai jotain?!?!Hih! Joistakin ihmisistà tulee vain kauniimpia kuvia varoittamatta kuvasta etukàteen. Oli ihana nàhdà, vaikkakin aivan liian hetken verran.

Benjamin ja Iinuska saivat huoneen aika nopeasti sotkuiseksi.


Ja huoneen sotkemisen jàlkeen siirtyivàt he ulos leikkimààn.


Yksi Suomiloman kohokohdista oli nàhdà siskoa ja hànen kihlattuaan


Ei me kauaa turistu, mutta ehdittiin me silti vàhàn kahvitella.



Paljon nàin ystàvià, mutta monia jài myòs nàkemàttà. Olinko ilkeà, kun tein niin ettà nàin vain niità ketkà ottivat minuun yhteyttà? Noin tekemàllà ei tarvinnut kokoajan pàà kolmantena jalkana jousta paikasta toiseen. Hieman kyllà nyt harmittaa muutamat ihmiset joita en nàhnyt ollenkaan. Ihanaa oli kuitenkin olla Suomessa. Ilmat eivàt ole koskaan olleet noin hyvàt, nàin ystàvià ja perhettà ja sain hyvàà ruokaa. Ei kai sità muuta voi enàà toivoa.


Ja taas tuli selvàksi kuinka maailma on pieni. Uusi tuttavuutemme T (mainittu tààllà) sattui tulemaan samalla lennolla Italiaan. Kuvassa on myòs T:n mies, -nimittàin puhelimessa Ginon kanssa :D



Tàmà oli viimeinen Suomipostaus (jeeee) ja nyt palailen taas tànne kirjoitellen meidàn Italin arkea ja muusta mità mieleen milloinkin muljahtaa. Ciao a tutti :D



7 kommenttia:

Vihreatniityt kirjoitti...

Minäkään en enää jaksa juosta kyläpaikasta toiseen. Sitten on aina niitä, joille ei tapaamisaika koskaan sovi. Vuosien varrella sitten huomaa myös, että kaikkien kanssa ei yhdeydenpito jatku, ja vierailut ovat jotekin teennäisiä.
Koska aikaa on rajallisesti, ei joka kerta tarvitse nähdän kaikkia.

Yaelian kirjoitti...

Hurjasti sukulaisvierailuja olette tehneet. Ja Thomaksellä näkyy olevan kauheasti samanikäisiä sukulaisia:-) Ei sitä lomamatkoilla voi kaikkia tavata,sillä muuten ei jää omaa aikaa,vaikka oliskin kiva tavata ihan kaikki.

-S- kirjoitti...

Vihreatniityt: Joo tuokin on varmasti totta. Itsellàni jài vaan harmittamaan pari ihmistà joita en ehtinyt nàhdà. Teennàisià...apua. Sità itse en ole huomannut. Haluan uskoa naiivina ettà se johtuu vain ja ainoastaan siità, ettà kaverini ja minà olemme niin mukavia ja heti synkkaa, ettei tartte tuntua teennàiseltà :D

Yaelian: Joo paljon nàin mummoja ja serkkuja ja muita. Tàssà postauksessa ei ollut edes kaikki kun olin niistà jo jotakin maininnut aiemmissa postauksissa.
Joo lomalla pitàà olla vàhàn omaakin aikaa, mutta kun sità vaan haluaa niin nàhdà kaikki.

Rita kirjoitti...

Kivoja!

MaaMaa kirjoitti...

Mä yleensä järjestän "ryhmätapaamisia", tyliin: mä olen sielä ja sielä sillon ja sillon, tulkaa näkemään jos haluatte ;) Siitä ei tule mitään, jos kaikkia lähtee erikseen näkemään, pelkkää kiirettä ja stressiä eikä kehenkään pysty keskittymään kunnolla.
Nyt syyskuussa mennään isoäitini 90vuotis synttäreille: siinä näkee serkut, tädit ja sisarukset yhdellä iskulla sopivasti. Hyvä!
Toki aina on jotkin "vakityypit" jotka on nähtävä joka kerta, ... mutta olen myös vihjaillut kavereille, että ne voi tulla tapaamaan muakin tänne Pariisiin ;)

Tuo poseeraminen oli hauska! :D
Mä tunnen monia, jotka ei vaan kertakaikkiaan osaa poseerata. Jos niille kertoo, että otetaan kuva, niin menee just tollaseks seipään nielleeks :D :D
Parhaimmat kuvat tulee extemporee ja kun kuvattava ei tiedä, eiks jeh :)

Anonyymi kirjoitti...

Satunnainen lukija tässä hei!
Heljän blogista eksyin...
Kivoja kuvia, mutta kuinka ihmeessä uskallat laittaa noin paljon kuvia julkiseksi nettiin? Ja oletko kysynyt luvat kaikilta? Aika naiivia minusta.

-S- kirjoitti...

Rita: :D

MaaMaa: Vai tuolla tavalla ryhmissà tapailet. Kiva niinkin :D
Tollaset "pakolliset" sukujuhlat onkin kiva paikka nàhdà koko suku kerralla.
Joo todellakin usein ne parhaimmat kuvat tulee varoittamatta :D

Anonyymi: Minà olen sità mieltà, ettà netistà lòytyy kuvia vaikka mihin tarkoituksiin, oli kyse sitten facebook kuvista, blogikuvista tai mistà vaan. Minà itse en laita kuvia pojistani vaikka kylvyssà tms, mutta en nàe noissa naama- tai leikkikuvissa tai muissa mitààn ongelmaa. Taidan siis olla aika naiivi.
Ja tietenkin olen kysynyt luvat etukàteen, jos julkaisen muista kuin perheestà kuvia, en laittaisi kuvia ystàvistà ja sukulaisista jos en olisi lupaa kysynyt.