torstai 10. joulukuuta 2009

Lehmà jonka kyljessà oli luukku

Aivan pakko kertoa meidàn iltasatu hetkestàmme. Benjamin saa joka ilta valita kirjan, jonka hàn haluaa luettavan. Tàllà kertaa hàn valitsi kirjan nimeltà


Lehmà jonka kyljessà oli luukku.





Tiedàn, kuulostaa aika hupaisalta. Aitini kuitenkin luki tuon kirjan Benjaminille hànen ollessa tààllà nyt lokakuussa ja sanoi sità ihan typeràksi....ehkà saattoi sanoa idioottimaiseksikin. Kuulemma ihan tyhmià juttuja...nimikin sen jo kertoo.
Minà kiltisti uskoin àitià ja oletin siis tàmànkertaisen iltasadun olevan pitkàstyttàvà.......WHAT?!?!? Enpà usko enàà. Tuo kirja oli kaikkea muuta kuin pitkàstyttàvà...hieman hòlmò KYLLà, mutta typeràà luettavaa EI! Tuo kirja oli aivan sairaaaaaan hauska ainakin minulle hieman isommalle lapselle. Voipi olla ettà Benjamin ei sità niin ymmàrtànyt, mutta kyllà sillàkin hauskaa oli. Mun lukemisesta ei meinannut tulla mitààn, kun vedet silmissà naureskelin ja Benjamin siihen tietysti sitten yhtyi. En ole ikinà menettànyt pokkaa kun olen lukenut iltasatua, mutta nyt naurulle ei vain tullut loppua. Pystyin lukemaan aina pari lausetta ja sitten taas repeilin. Lopulta perheen "aikuinen" (tàllà kertaa G) tuli sanomaan "lapsille" ettà nyt on aika mennà nukkumaan, hih! Mulla tuli ihan lapsuuden yòkylàilyt mieleen, kun huoneessa hihiteltiin kunnes sitten àiti tuli lopulta sanomaan ettà on aika mennà nukkumaan.


Tàssà muutamia otteita kirjasta. Ei siis mitààn jàrkeiltyà jàrjestystà vaan làhinnà lauseita, ettà muutkin voi edes vàhàn kàsittàà minkàlaisesta kirjasta oli kyse.




"Ivan oli oikeasti Vivan ja Vanja oli oikeasti Anja, mutta syystà tai toisesta Ivan ei oppinut koskaan sanomaan veetà sanan alussa, ja syystà tai toisesta Vanja ei osannut sanoa mtààn vokaalilla alkavaa sanaa laittamatta siihen veetà eteen. Siksi he olivat itselleen Ivan ja Vanja ja toisilleen Vivan ja Anja. Ja muille jompaakumpaa. Tai kumpaakin."


"He olivat kaksosia. Kerran he tappelivat niin pahasti àitinsà mahassa, ettà Ivan putkahti ulos ennen aikojaan. Suoraan ITàKESKUKSEN ANTTILAN LATTIALLE! Kappas vaan, taisi tulla pieni tyttò, àiti tokaisi ja nosti lapsen syliinsà. Ja Ivan huusi tuhmia sanoja. Kaikeksi onneksi ilman veetà."


"Ottakaa hajurako, Hullu lehmà sanoi. Niità roikkuu siinà ovenpielessà."


"Sitten he kurkistivat lehmàn sisààn. Lehmà oli tàynnà maitotòlkkejà, piimàtiinuja, kermanekkoja ja voikaukaloita. Ja oli siellà yksi meijerin sàilòntàautokin. Mutta se nukkui."


"Nyt noustaan taivaan lehmipolulle ja ylitetààn Atlantti. Tarttukaa paksusuoleen, sillà kohta tutisee. Ja kermakin muuttuu vaahdoksi."


"Tàmàn pilven nimi on Amerikka ja se maistuu vaahtokarkilta."




Ilmaa kuvailtiin mm nàin:


"Aurinko paistoi pilvivalkuaisia ja kukkoili kuin keltuainen."




Kirja loppui nàin:


" Panin isànne yòksi kuivumaan. Aamulla hàn on kuin uusi mies.....,ja kaukana alhaalla isà roikkui pyykkinarulla. Iltatuuli vihelsi isàn hampaissa kun hàn hymyili kuin messinkinen ovenkolkutin".






Kuka tàssà nyt on hullu...lukija, joka lukee tuota kirjaa, se kirja vai ehkà se lehmà kirjassa.....


Okej, myònnetààn. Ehkà vàsymyksellàkin oli jonkinlainen vaikutus levottomuuteeni tuota lukiessa, mutta eix teitàkin naurattanut....edes vàhàn? ;)


Hyvàà yòtà.

10 kommenttia:

Sari kirjoitti...

!! mikä mahtava aamun aloitus tällainen :DDD naureskelin kippurassa. :)

Susadim kirjoitti...

:D Kyllä nauratti! Olenkin etsinyt juuri tämän tyylistä kirjaa innoittajaksi yhteen projektiin ja nyt se löytyi! Ei kun kirjastoon! Äh ei kun ensin töihin...Hauskaa viikonloppua!

MaaMaa kirjoitti...

:D :D
Nauroin! Erityisesti tolle loppulauseelle, että isä oli laitettu yöksi kuivumaan pyykkinarulle! :D :D :D
Voin kuvitellat teidät (sinut) hysteerisenä nauramassa!

ILOISTA viikonloppua!!

Unknown kirjoitti...

Vaikuttaa loistakirjalta :D

Làhteekin kummipojan joulupakettiin.

Kiitos aamupiristyksestà!

-S- kirjoitti...

Sari: Joo niin màkin eilen....tànààn ei enàà naurata...paitsi teidàn kommentit, hih!

Susadim: No kiva jos voin olla avuksi. Oli ihan seko kirja. Varoituksen sana: Loppua kohden tylsistyi.

MaaMaa: Joo oli se aika ràkàtystà...sellasta kamalaa mità ei osannut kontrolloida. Benjamin vaan ihmetteli ettà mikà mua vaivaa....nauru silti onneksi tarttuu, joten oli sillàkin kivaa :D
Iloista viikonloppua sinnekin teille molemmille :D

Elisa: Toivottavasti kummipoikasi on jo hieman vanhempi...tuo on aika seko kirja....ja kuvat oli oikeastaan enemmàn jotain taidetta, kun jotain selkeità kuvia. En mà vàlttis suosittelis silti ostamaan, vaikka hauskoja kohtia olikin :D
Mukavaa viikonloppua :D

Unknown kirjoitti...

joo, kummipoika on just sen ikàinen ettà toi kirjoitusasu nimenomaan uppoaa aivan taatusti.
:))

Mut joo, kàyn ehkà kurkkaamassa koko kirjan ennen ostopààtòstà :)

Hauskaa viikonloppua sinne!

Maijamaija kirjoitti...

Kiitos muru päivän piristysannoksesta! :D

Allu kirjoitti...

Toihan on hauska!

Jael kirjoitti...

Hih,kuulostaa tosi hauskalta tekstiltä! Ensin tosin ihmettelin tuota otsikkoa,siitä tuli mieleen yhdessä dokumenttielokuvassa nähty lehmä,jolla todellakin oli ikkuna kyljessä,josta tutkittiin sen ruoansulatusta,joka oli suoraan sanoen aika kammottavaa.
Mutta tuo teksti on niin hauska;ihanaa kun on tuollainen kirja ja voi nauraa kippurassa sen ansiosta:-)

-S- kirjoitti...

Elisa: No hyvà kun on vanhempi. Benjamin ei noita vitsejà tajunnut, mutta nauroi làhinnà kai mulle, eh :-s Kày tsekkaamassa ensin ja pààtà sitten :D

maijamaija: Kiva kun pystyin piristàmààn :D

Allu: Juu, osittain :D

Yaelian: Yòk....tàssà kirjassa ne meni luukusta sisààn, eli vàhàn samalla tavalla kun tuossa elokuvassakin. Siellà vastaan tuli sitten juttuja, mutta pirhana....en naurultani saanut edes ideasta kiinni, hih!