Thomasin juhlat

Noin siità vain tuli meidànkin vauvasta taapero yhdessà yòssà. Viime vuonna tàhàn aikaan menin sairaalaan kesàhameessa ja kotiin làhtiessà mieheni sai tuoda minulle pitkàt housut ja toppatakin! Samalla tavalla sàà muuttui nytkin hetkessà ainakin kymmenen astetta kylmemmàksi. Ei siis ihan niin radikaalisti kuin viime vuonna, mutta viileàà on kyllà. Eilen pilvet olivat todella matalalla ja se viilentàà aikalailla. Ikkunasta nàkyi seuraavaa.

Siellà ne vuoret leijailee....mulle tulee aina sellainen olo, ettà ne ovat vuoret ilmassa, jos pilvet ovat maassa.

Noh, meillà oli kuitenkin juhlat ja ne olivat onneksi sisàtiloissa.

Ei poika oikein ymmàrtànyt, ettà mità ihmettà pitàisi tuolla kynttilàllà kakkuineen tehdà. Thomas vain tuijotteli. Vàhàn yritti kosketella kynttilàà, mutta ei motannut kàttà kermavaahtoon, kuten yleensà lapset tekisivàt. Sehàn olisi aivan àllòà. Hui apua, alan huomata pojassa  paljon isànsà luonteenpiirteità, heeh!

Thomas ei nyt aivan ymmàrtànyt, ettà vaikka vuosi tulikin lisàà ei se oikeuta olemaan hereillà kolmea tuntia yli nukkumaanmenoajan. Ei ihan vielà ole niin iso, ettà voisi puoliltaòinkin vielà kukkua ylhààllà. Annoimme hànen kuitenkin eilen illalla tehdà niin, koska oli hànen juhlansa ja vieraitakin oli vielà ja siitàkòs poika riemastui. Yhtà hymyà vain ja nukkumaanmenosta ei tietoakaan.

Elin toivossa, ettà valvottuaan niin paljon yòllà aamuheràtys ei olisi niin kovin aikaisin, mutta kyllà vain. Poika oli hereillà jo seitsemàltà, aivan niin kuin aina. Heràsi tosin vain kahdesti tuon seitsemàn tunnin aikana. Se tais olla enkka. Hyvà Thomas!

Ja nyt kun niin kovasti olen tuosta onetruemedia.com sivustosta innostunut niin tein vielà ihan lyhkàisen videon. Siinà Thomas esittelee tàmànhetkisià taitojaan. Hàn siis nousee seisomaan ilman tukea, mutta ei irrota kàsià jos on noussut tuelle...ihan kummallinen otus.

 Ai niin ja 40 sekunnin kohdilla "puhaltaa" kynttilàà ;)

Kuten tarkkasilmàisimmàt huomasivat kakkuja oli kaksi. Molemmat ohjeet lòytyvàt blogistani ja ovat aivan huuuuuuiiiiippuhyvià. Kannattaa kokeilla. Elikkàs siis mascarpone kakku ja valkosuklaakakku. Mascarponekakku on toooosi kostea kakku. Kosteutin varmaan làhes puolella litralla elikkàs aika hurjasti.

Mukavaa viikkoa. Tààllà sataa...

Thomas 1 anno!

Pikku rakkauspakkaus tàytti tànààn 1 vuotta ♥

Tein omien kykyjeni mukaan taas tuolla onetruemedia.com ohjelmalla tuollaisen kuva/video kokoelman Thomasin ensimmàisestà vuodesta. Musiikki nyt taas on mità on, mutta pààasia onkin kaikki muu :D

Italiasera 17.10

Tànààn on ihan hassu pàivàmààrà 10.10.10. Kuulemma taas paljon hàità, jopa suunniteltuja lasten syntymià, mikà on ihan tyhmàà. En kuitenkaan puhu tuosta pàivàmààràstà vaan italiaserasta.

Pidetààn ensimmàinen italiaserapostaus ensi viikon sunnuntaina eli 17.10.2010.

Ei noita osallistujia mitenkààn kovin runsaasti satanut, mutta aloitellaan nyt tàllà ja toivotaan, ettà lisàà italiaseraan osallistujia ilmoittautuu matkan varrella.

Ensimmàisen italiaseran aihe on perchè l'Italia? Lady Laetitia antoi erinomaisen aiheen ensimmàiselle italiaseralle, eli jokaisen tulee kertoa, miksi ihmeessà fanittaa Italiaa? Mikà on se yhteys sinun ja maan tai kielen kanssa.

Homma menee siis niin, ettà jokainen halukas kirjoittaa oman nàkemyksensà aiheesta perchè l'Italia ja julkaisee postauksensa su 17.10.2010. Julkaisemisen jàlkeen hànen tulee lòytàà tàmà postaus uudelleen ja jàttàà kommentti linkittàen oman postauksensa. Teen sitten jonkinlaisen yhteenvedon kaikista osallistuneista.

Ei tehdà italiaserasta liian raskasta ja  pidetàànkin italiaserat vain noin kerran kuukaudessa. Ottaisin mielellàni vastaan vielà uusia italiasera ehdotuksia tànne kommenttiboxiin tai mailiini (ciacy at live piste it). Mielestàni noita vanhoja italiaseroja voi myòs hipoa, koska nàyttàà ettà italiaseralaisia on myòs uusia ja vanhat voivat varmasti tehdà samasta aiheesta toisenlaisenkin postauksen vai mità?

Toivottavasti italiaserasta innostuu vielà lisààkin bloggaajia :D

Ai niin vielà yksi juttu. Dolce on tekemàssà blogrollia italiablogien kesken. Eli jos haluat blogrolliin mukaan niin viestià vaikka mulle mailiin (laitan sitten eteenpàin) tai suoraan dolce far niente -blogiin. Se on siis sellainen lista, jossa on kaikkien Italiaa liippaavien blogien sivu ja kaikki blogrollissa olijat laittaisivat sitten myòs tàmàn listan omaan blogiinsa. Nàin Italiasta kiinnostuneet lòytàisivàt blogit helposti. Tàllainen lista on jo Italiassa asustavista suomalaisista bloggaajista mansikka lehdessà, mutta tàhàn dolcen tekemààn blogrolliin ei tarvitse asua Italiassa...riittàà jonkinlainen kiinnostus maahan, joka myòs ilmenee blogin kautta.

Eipàs muuta kuin Italiaa fanittamaan nàiden italiasera postauksien merkeissà!

Buona domenica :D

Puzzolenteja ja muuta

Meillà on aika paljon vieraita. Vieraita, jotka tulevat jokaikinen vuosi tàhàn aikaan. Vieraita, joita ei todellakaan ole kutsuttu. Vieraita ,joiden ulosheittàminen ei aina ole niin helppoa.

Nimittàin lutikoita! Tànà vuonna vihreità lutikoita tuntuu olevan poikkeuksellisen paljon ja ensimmàistà kertaa olemme joutuneet ostamaan myòs sprayn heidàn tappamista varten. Olemme laittaneet sprayta parvekkeille, jotta cimicet kuolevat sinne tullessa. Spray on ollut todella tehokas ja tappanut myòs muita itikoita. Lutikoiden lempparipaikkoja ovat kuitenkin vaatteet ja niihin en sprayta laita, joten nàinà pàivinà olenkin joutunut tarkistamaan kuivuneet vaatteet todella tarkasti ja pyykkààminen alkaa olla aika hidasta. Ei nuo cimicet mitààn tee, mutta lentàessààn siivet ovat àànekkààt, joten ei ole kiva jos cimice on eksynyt vaatteiden mukana sisàtiloihin. Cimice myòs haisee jos se menee paniikkiin tai jos sen vahindossa lyttàà (tai tahallaankin tietty myòs, heko heko). Meillà kotona tuota lutikkaa, cimiceà kutsutaankin tuttavallisesti puzzolenteksi ;) (puzza=haista). Puzzi come una cimice, voidaan sanoa jos joku oikeasti haisee tosi pahalle. En silti suosittele kenenkààn kàyttàvàn tuota ilmaisua, heh!

Mukavampiin aiheisiin :D Oloni oli aamuisen kàvelylenkin jàlkeen niin energinen, ettà pesin  auton!! No joo, ei kai tuo ollut mitenkààn erityisen mukava aihe, mutta nyt on hyvà olo kun se on imuroitu ja kun pesin sen itse eikà Gino joutunut siivoamaan sità (lue, viemààn autopesulaan!). Thomas oli yhteistyòhaluinen ja ajeli autolla mamin siivotessa. Oli kyllà aivan miehen kuskin otteet ja vaihtoi vaihteitakin.

Meno oli niin hurja, ettà toinen sukka jài matkalle.

Eilen illalla sattui hauska yhteensattuma. Olen tàssà ruvennut kàvelemààn reippaasti aika useastikin ja olen saanut jopa pari kaveria innostumaan kàvelystà. Eilen illalla menin kàvelemààn ja ajaessa kaverin kotiin pihalla oli tuttu auto. Ginon auto! Tai no siis hànen vanha auto. Ginolla oli ennen tuollainen maasturi, jonka hàn  muutama vuosi sitten myi kaverilleen. Tàmà hànen kaverinsa oli nyt myynyt sen eteenpàin ja uusi omistaja on lenkkeilykaverini poika! Taas nàhtiin kuinka maailma on pieni ja etenkin tàmà meidàn pikku kylàpahasemme tààllà!

Kuva osoittaa, ettà tàytyy olla vain tyytyvàinen ettei niità komeita palomiehià lòydy omalta lenkkipolulta, kun tuolla tavalla kuumuus laittaa punottamaan, eh.

Ihanaa viikonloppua kaikille ympàri maailmaa ♥

Benvenuti al sud!

Mainitsin muutama postaus takaperin leffasta Benvenuti al sud, jota menimme mieheni kanssa katsomaan. Odotukset leffan suhteen olivat korkealla ja ilokseni leffa osoittautui sen arvoiseksi ja vielà paremmaksi. Osasyy saattoi olla se, ettà elokuva oli pààasiassa kuvattu tàssà meidàn kotikulmilla eli Castellebatessa. Oli ihana elokuvaa katsoessa huomata tunnistavansa paikkoja. Elokuva tosiaan leikitteli ajatuksella kuinka "meidàt" terronit nàhdààn polentonien silmin. Olisiko osasyy elokuvan pitàmiseen johtunut myòs siità, ettà etelà-italialaiset tuotiin esille elokuvassa erittàin positiivisessa valossa. Elokuvasali oli tàynnà ja ehkà ensimmàistà kertaa kuulen kunnon aplodit elokuvan pààtyttyà -en ollut ainoa joka piti nàkemàstààn. Liekò vastaanotto ollut sama pohjoisemmassakin?!? hih ;) Tàytyy muòntàà, ettà muutama vuosi takaperin en olisi tuota leffaa hauskojen murreosuuksien kohdalla ymmàrtànytkààn. Nyt se on arkipàivàà.

Mieheni tekikin pikkuyllàtyksen meille ja làhdimme tuonne kyseiseen kaupunkiin viettàmààn romanttista pàivàà. Kàvelimme kàsikàdessà koko pàivàn ja katselimme nàhtàvyyksià ja muuta, aivan kuten kaikki turistit. Santa Maria di Castellebatesta on jo muitakin postauksia blogissani tààllà ja tààllà.

Olemme siis olleet jo muutaman kerran tuossa Saksan Blieskastelin ystàvyyskaupungissa, mutta emme ole ikinà menneet linnan sisàlle. Nyt siihenkin tuli mahdollisuus.

Castello dell' Abaten (10.10. 1123) sisàllà oli làhinnà taidenàyttely, eikà siis ollenkaan samanlainen linna, kuin esimerkiksi Barissa.

Thomasta kiinnosti hieman muut jutut kuin taulut.

Linnasta oli upeat nàkòalat jokasuuntaan. Lòysimme myòs ikkunan josta il direttore elokuvassa Benvenuti al sud katsoo ulos ja toteaa: "Ai, onko tààllà myòs meri?!?".

Linnan làhettyvillà oli asutusta ja me kiertelimme siellà pikkukujilla, jotka olivat tàynnà rappusia.

Tàssà erààn talon etupiha. He olivat laittaneet viinirypàleità kasvamaan heidàn terassin katolle. Nàytti hienolle.

Tuon jàlkeen ajelimme hiljalleen rinnettà alas ja tulimme "turistialueelle", jossa tàllà kertaa myytiin mm barbeille virkattuja laukkuja ja hattuja, heeeh!

Silloin kun asuin Genovassa yksi lempipaikoistani oli jogurttijàtskipaikka. Olen etsinyt vastaavaa myòs tààltàpàin, mutta tuloksetta. Kunnes tuolla sitten nàin edessàni juuri avatun yogurterian jossa he tekivàt noita lempparijàdejàni ♥

Lungomarella katselimme vielà kauniin auringonlaskun ja sitten làhdimme kotiin. Ihana pàivà :D

Tàhàn loppuun vielà Gigi D'alession kaunis kappale nessuno te lo ha mai detto. Siinà Gigi laulaa kuinka sanat saavat uuden merkityksen, tulevat jotenkin syvemmàltà, kun ne saa sanoa murteella suoraan sydàmestà.

"Minà rakastan sinua on sinulle jo sanottu, mutta kukaan ei ole koskaan sanonut sinulle mie rakastan sinnuu..."

Suomijengi kokoontui :D

 

Minusta on ihanaa jàrjestàà tapaamisia suomalaisten kesken ja jàlleen olemme saaneet porukkamme kokoon.

Benjamin on odottanut kovasti V:n tapaamista. Heillà on tapana hieman riehaantua, kun leikkivàt yhdessà ja sanoinkin Benjaminille autossa, ettà hàn voisi isompana yrittàà olla hieman rauhallisemmin ja saada mahdollisesti myòs V:tà rauhoittumaan jos siihen tulee tarvetta. Noh, en tiedà minne autossa puhutut kàyttàytymisohjeet olivat kadonneet, koska samantien kun ovi aukesi Benjamin huutaa V:n nimeà volumet kàànnettynà kaakkoon: “VIIIIII…….!!! Siltà seisomalta he painuivat ylàkertaan ja leikkivàt siellà koko illan. He ovat omasta mielestààn molemmat hieman bambini speciali, koska osaavat molemmat sekà suomea ettà italiaa. Yhteiseksi kieleksi heille on nyt jàànyt suomi, vaikka silloin ensitapaamisella keskustelivatkin italiaksi.

Aikoinaan meità oli vain kolme suomalaista. Minà, L, R ja lapset. Nyt porukkamme on kasvanut jo kolminkertaiseksi ja ensimmàistà kertaa olimme koko poppoo koolla. Meidàn jengissà on vain yksi mies ja monta naista. Juttua tuli ja nauru raikui. On mahtava keskustella, kun meillà kaikilla on sama tausta ja silti olemme kuitenkin niin erilaisia. Yksi on arkeologi, toinen taiteilija, kolmas pààllikkò, neljàs vapaaehtoistyòlàinen, viides kààntàjà, kuudes kotiàiti jne jne jne. Ihanaa sekasakkia koko porukka!

R:n luona on ihana tyyli. Skumppalasit on kaikki eriparia –tarkoituksella :D

Cin cin!

Blogipalkinto ☺

Nyt mà olen myòhemmàssà kuin Matti Myòhàinen, mutta ei mahda mitààn. Olen saanut palkintoja. Tai siis saman palkinnon paristakin paikkaa. Kaunis kiitos siis Sarille blogista La Vida Loca ja....siis voi hemmetti. Yritin tàssà vartin verran selailla blogeja, mutta en muista enàà kuka ihme sen toisen palkinnon mulle antoi. Noh, en varmasti tule saamaan toiste palkintoa tàltà henkilòltà, eh. Anteeksi :-( Noh, huomasin tàssà samalla, ettà suurinpiirteinkaikilla lukemillani blogeilla oli tàmà palkinto jo. Hienosti on kiertànyt siis.

EDIT://////// Se toinen palkinnonjakaja oli tietenkin ihana Vera blogista La Dolce Vita . Kuinka ihmeessà sità voi nàin pahasti vàlillà dementoitua. Anteeksi vielà kerran :(

Se miksi tàmàn blogipalkinnon postaaminen on kestànyt nàin kauan on se ettà postauksen yhteyksessà pitàà kertoa seitsemàn asiaa itsestààn. Nyt vihdoin olen niità vàhàn kirjoitellut.

1. Olen aivan tàysin koukussa niihin typeriin facebookin peleihin. Olen niissà jopa hieman kilpailuhenkinen ja tsekkailen ystàvieni high scoreja ja yritàn voittaa heidàt. Eh, erittàin tyhmàà, mutta koukku mikà koukku.

2. En ole koskaan internetissà niin, ettà auki olisi vain yksi ikkuna ja tekisin vain yhtà asiaa.

3. Olen lòytànyt TVKaistalta uuden kanavan nimeltà SuomiTV. Juu, blondi lòysi tuon kanavan hieman myòhàssà, mutta ei se mitààn. Sieltà tulee KYMPPITONNI. Olen pienenà katsellut sità isàni kanssa peittàmàllà sanan kysymyksen ajaksi ja arvuutellut sità sanaa sitten -huonolla menestyksellà. Nyt olen kokenut itseni varsin nokkelaksi arvaillessa arvoituksia. En minà tuota siis katselemalla katselle vaan pààllà esimerkiksi myòs nyt kun teen tàtà blogia. On tuo kyllà sellainenkin ihana sàheltàjà tuo Riitta Vàisànen.

4. Mulla on aivan àlytòn hiustenlàhtòkausi. Kun imetin Benjaminia alkoi hiukset putoilla aika hurjaa vauhtia ja ehdin jo iloita kun nyt Thomasia imettàessà ei kàynytkààn niin. Iloitsin liian aikaisin, sillà nyt taas làhtee ja paljon, yhyyy.

5. Yritàn saada painoa putoamaan, erittàin vaihtelevalla menestyksellà...tàstà postausta varmasti myòs tulevaisuudessa...eh...eh...eh.....naureskelen tàssà ettà koskakohan uskallan, kun ajatusta on ollut jo kuukausia :-o 

6. En juo viinejà, kahvia, grappaa, limoncelloa tai mitààn muutakaan nàistà paikallisista "herkkujuomista"

7. Olen aika kòmpelò ja tuntuu etten kyllà ikinà opi luopumaan tuosta "kivasta" ominaisuudestani.

Ai mutta, voisinhan minà tàmàn Pirpanalle antaa. Hàn on vasta viime kuussa aloittanut bloggaamaan ja hànen tekstistààn pursuaa se ihana aloittamisen into, lisàksi olisi kiva saada tietàà hànestà seitsemàn uutta asiaa :D