-s- / Ciacionia

Tàmà blogi loppuu...toinen alkaa ☺

2010-10-21T23:51:00.003+02:00

Nàin siinà vain nyt kàvi, ettà tàmà blogi on tullut pààtòkseen. Mutta eipàs vaivuta epàtoivoon vaan otetaan purjeille uudet tuulet. Aluksi olin surkuna, kun joudun tàstà luopumaan, mutta eihàn tàmà tààltà minnekààn katoa. Uusi blogi on luotu ja sama homma jatkuu. On siellà muutama uusi juttukin, mutta ihan kivaa kaikki :D Yritin luoda blogin tàmàn saman profiilin alle, mutta se ei ollut mahdollista, koska muisti on tàynnà. En pystynyt lisàilemààn uuteen blogiin yhtàkààn kuvaa, kun sen ensin tànne avastin. Elikkàs nyt on ihan uusi osoite ja kaikki, mutta laitoin silti samat esittelyt itsestàni niin tunnistaa ettà kirjoittaja on sama :D

Eipàs muuta kuin tervetuloa lukemaan uutta blogiani osoitteeseen: http://www.ciacyinitalia.blogspot.com/

Benvenuti al Sud

Apua! Paniikki! Blogger help!!!!

2010-10-19T19:36:00.001+02:00

Nyt se sitten tuli. Paniikki. Blogini menee maksulliseksi tai hàviàà kokonaan ja mità kaikkee mun pààssà nyt pyòriikààn. Hyvà ettei itku tule :( Auttakaa mua...
Ongelmani on seuraava:
Olin àsken tekemàssà postausta ja lisàilemàssà kuvia. Btw, onko teidànkin kuvien lataamissydeemi muuttunut joku pari viikkoa sitten? Mulla on ja en tykkàà siità, se vanha oli parempi. Noh, nyt kuitenkin kuvia ladatessa tuli seuraavanlainen teksti:

Hups! Tallennustilasi loppui. Käytät 100 % valokuville varatusta 1 Gt:n kiintiöstä. Osta lisää tilaa
Kuvat tallennetaan Picasa-verkkoalbumien tiliisi ja ne sisältyvät kuville varattuun 1 gigatavun ilmaiseen tilakiintiöön. Hankkimasi lisäsäilytystila jaetaan Gmailin, Picasa-verkkoalbumien ja Google-dokumenttien kesken. Lisätila lasketaan ilmaisen kiintiön päälle.

Elikkàs elikkàs, tilanne on nyt se, ettà en onnistu lisààmààn kuvia ilman ettà OSTAISIN tuota lisàtilaa?!?!?! Eih, ei se nàin pitànyt mennà.
Onko kenellàkààn muulla tapahtunut vastaavaa? Kuinka hàn toimi siinà tilanteessa? Ei varmasti panikoinut ja hermoillut kuten minà vaan keksi ratkaisun samantien...Minà en kuitenkaan sità onnistu nyt tekemààn, joten teidàn ihanien apu on tarpeen....niin ja NOPEASTI, kiitos :D

Ajattelin jos tekisin uuden google-tilin, jos se on yleensàkààn mahdollista? Minulla ei siis edes tietààkseni ole google tilià vai onko libero maili google tilini (siis se maili, jolla kirjaudun tànne bloggeriin? Onnistuisinko tekemààn siis uuden google tilin ja jotenkin kàyttàmààn sitten sità ja sen tilaa tààllà bloggaillessa?

Mà menin jo paniikissa poistelemaan joitakin kuvia sieltà picasa-verkkoalbumista (jota en muuten tiennyt ettà oli edes olemassa), kunnes sitten luin ettà poistamalla sieltà albumista ne poistuvat myòs blogista. Muutama kuva blogistani tulee siis tàstà syystà nyt seuraavan vuorokauden aikana poistumaan.

En haluaisi tehdà enempàà mokia, joten kàànnyn teidàn puoleen. Toivottavasti ainoa mahis ei ole uuden blogin luominen...Haluaisin niin kovasti sàilyttàà tàmàn ensimmàisen beibini ♥

Auttakaa te pro-bloggaajat ja muut viisaat......

Kiitos ☺

Motoorisia harjoituksia

2010-10-18T15:35:00.002+02:00

Kouluviikko taas alkoi. Benjaminin piti kirjoittaa Pensieri liberi, joten ihan sellaista vapaata tekstià ja hàn kirjoittikin seuraavaa.

(Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla.)

Mielestàni tokaluokkalaiseksi pojaksi ja vielà kaunokirjoituksella kàsiala on siisti. Toki lukemista itsellàni vaikeuttaa nuo oudot tyylit kirjoittaa joitakin kirjaimia, mutta pikkuhiljaa nuo oudotkin kiekurat alkavat tuntumaan tutummilta.

Nyt tulee pitkàstà aikaa resepti. Nàità valkosuklaaneliòità tein Thomasin syntymàpàiville. Ohjeen lòysin KakkuKatrin blogista.

VALKOSUKLAA-MOKKANELIòT

Pohja:

225g pehmeää voita

4 munaa

2,5dl sokeria

3,5dl vehnäjauhoja

3tl kaakaojauhetta

2tl leivinjauhetta

2tl vaniljasokeria

2 rkl vahvaa kahvia

1. Sekoita kuivat aineet astiaan ja lisää siihen muut aineet.

2. Vatkaa käsin tai sähkövatkaimella tasaiseksi. (itse sekotin vain kàsin)

3. Laita taikina suorakaiteen tai neliönmuotoiseen leivinpaperilla vuorattuun vuokaan.

4. Paista 175 astetta ja n.35min. Jäähdytä pohja ennen täytteen valmistusta.

Itse unohdin lisàtà taikinaan kahvin, mutta tuli hyvà pohja ilman sitàkin.

Kuorrutus:

130g valkoista suklaata paloina

50g voita

3rkl maitoa

2-3dl tomusokeria

1. Sulata suklaapalat, voi ja maito pienellà teholla mikrossa ja sekoita välillä niin että saat tasaisen massan.
2. Sekoita suklaamassan sekaan siivilän läpi tomusokeri kunnes kuorrute on sopivan paksuista levitettäväksi. 3. Levitä kuorrutus jäähtyneelle pohjalle. Koristele haluamallasi tavalla, esim. sihdatulla kaakaojauheella, sulatetulla tummalla suklaalla tms. Minà raastin tummaa suklaata pààlle ja ripottelin sen pinnalle, kun kuorrutus oli vielà làmmin.

Leivosten jàlkeen olisi hyvà harrastaa hieman liikuntaa. Esimerkiksi Benjaminin opastuksella hieman motoorisia harjoituksia.

Joo en tiedà mikà poikaan on mennyt. On nyt pari pàivàà tehnyt erilaisia kàdennostoja tai kumarruksia tai muuta vastaavaa. Kutakin liikettà 20 kertaa, joten tuntuu menevàn perille opettajan ohjeet. Opettaja oli sanonut, ettà on hyvà tehdà nàità liikkeità myòs kotona ja poikahan tekee. On tuo heidàn liikunta/motooriset taidot kyllà aika suorastaan sààlittàvàn nàkòistà. Harmittaa kun ei heillà sità kunnon liikuntaa koulussa ole.

ps. Tànààn alkaa Italiassa grande fratello. Ei vedà vertoja suomen BB:lle vaikkeihàn ne kummatkaan mitààn kovin hààvejà ole, mutta tàmà Italian versio ei ainakaan, Jebou!

Perchè l'Italia?

2010-10-17T00:01:00.015+02:00

Italiaseran aiheena on kertoa mikà on oma yhteys Italiaan. Ei kai tàssà voi kovinkaan paljoa lòpistà, ettei kaikki kyllàstyisi jotenka kerronkin nyt vain lyhyesti.

Kaikki alkoi siità, kun pienenà tyttònà seitsemànvuotiaana olin perheeni kanssa viikon lomalla Italiassa. Viikon aikana en ole koskaan saanut noin paljon huomiota osakseni......

Alitajuntani jài tyòstàmààn asiaa, kunnes kolmetoistavuotiaana kirjotin kohtaloni ruotsinopettajalleni (aine lyhykàisyydessààn tààllà ). Minun oli pààstàvà Italiaan miesten takia!!! Itsetuntoni takia!!!!

Noh, lukion pààtyttyà vuonna 2000 koitti vapaus! Nyt voin tehdà mità haluan. Pààtin làhteà Italiaan. Tuossa vaiheessa kiinnostus oli làhinnà làmpò ja aurinko. Pienen Kyproksen kiekuran jàlkeen pààsin kuin pààsinkin Italiaan, Pohjois-Italiaan. Menin sinne au-pairiksi.

Elikkàs siis vuonna 2001 kiinnyin Italiaan oikein kunnolla..aurinkoon, làmpòòn, mieheen, kulttuuriin...kaikkeen. Tulin suomeenkin vàlillà, mutta sydàn oli jossakin muualla.

Jeps jeps, tuo alku oli siis pelkkàà vitsià...tuskinpa itsetuntoni on kovinkaan notkahdellut noiden italialaisten huudahduksista, mutta tuo lukion jàlkeinen osio on totta. Oikeastaan ihan tosi tosi lyhykàisyydessààn olen tààllà miehen ja nykyààn perheen vuoksi. Italian kieli on tullut siinà sivussa. Nyt perehdyn tàhàn paikalliseen murteeseen, joka oli aluksi todella àrsyttàvàà, mutta nykyààn koen sen ajoittain jopa kiehtovaksi.

Tàssà loppuun vielà Tiziano Ferron vanha kappale Perdono, jota kuului soitettavan jopa Suomessa 2000-luvun alussa. Olin hurjan ylpeà kun osasin laulun sanat ulkoa ja kykenin laulamaan sen laulun vauhdissa. Heh, kyllàpàs voi ihminen olla oudoista asioista ylpeà, jeps jeps...mà olin silloin nuori....

Ettà tàmmòttii....Buona domenica a tutti :D

Festa del tartufo

2010-10-14T17:38:00.002+02:00

Tààllà meidàn kylàssà jàrjestetààn joka vuosi tartufo-juhlat eli tryffelijuhlat. Tartufo on yksi maailman kalleimmista ruokalajeista (hinta jopa 5000 euroa kilolta!). Mielestàni todella yliarvostettu ruoka...ehkà en vain sitten ymmàrrà noin "hyvàn" pààlle, boh!

Noh, onhan se toisaalta ymmàrrettàvàà, ettà tartufot ovat kalliita, koska niiden lòytàminenkin on niin vaikeaa. Ne kasvavat nimittàin maan alla. Ennen villisiat haistoivat ne (ja yrittivàt sitten itse syòdà ne), mutta nykyààn etsintààn on koulutettu koiria.

No joo, riittàà tuo tartufo-tietopaketti. Nyt asiaan. Meille tuli Suomalaispariskunta vierailulle ja minà olin luvannut tehdà heille ruokaa. Olenkin ollut anoppilassa ulkohellalla friteeraamassa melanzanet (munakoisot) jo etukàteen ja nyt kokeilin tehdà la parmigianaa ihan ilman nonnan apua. Olen tehnyt ruoan hànen avustuksella kerran ja ohje lòytyy tààltà.

Friteerasin melanzaneja niin paljon, ettà sain laittaa osan pakastimeen tulevia parmigianoja varten :D

Gino puolestaan keitti ricotta raviolit ja teki siihen kastikkeen.

Mieheni tapasi Martinin ja Pàivin ensimmàistà kertaa. Olemme kaikki hyvin sosiaalisia, joten juttu luisti kuin vanhoilla tutuilla :D

Benjamin halusi myòs juttuseuraa.

Pàivi ja Martin eivàt ole ikinà kàyneet meillà kotona, joten kiertelimme myòs hieman meidàn kylàà...Erittàin turistimaisesti, hih!

Illan tartufo-juhlia oltiin jo jàrjestelemàssà ja joiltakin kojuilta pystyi jo tartufoa ostamaan ja hunajaa ja muuta.

Illaksi palasimme kotiin vielà kakkukahville. Oli tosi kiva ettà oli vieraita. Alkuperàiseen suunnitelmaan kuului, ettà olisimme menneet kaikki yhdessà illan juhliin, mutta Martinilla ja Pàivillà oli muuta. Oikeastaan hyvà niin, sillà nukahdin jo kahdeksalta, hih!

Martin kertoi muuten hauskaa tietoa kippiksen yhteydessà, ettà miksi oikeastaan kilistellààn, joten jaanpa tàmàn tiedon nyt muillekin niin pààsette sitten te muutkin joskus kehuskelemaan yleissivistyksellànne, hih! ;)

Eipà tàstà blogista usein mitààn opi, mutta ehkà nyt ainakin joku oppii vàhàn, joku joka ei tàtà ole etukàteen tiennyt.

Elikkàs...Minkà takia kippiksen yhteydessà kilistellààn laseja yhteen?

Jotta pystymme kàyttàmààn kaikkia viittà aistiamme. Viinin voi haistaa, nàhdà, tuntea ja maistaa. Kilistàmàllà saadaan myòs kuuloaisti stimuloitua! Jee jee, nyt ei muuta kuin pròystàilemààn nippelitiedoillamme ;)

Thomasin juhlat

2010-10-13T17:35:00.003+02:00

Noin siità vain tuli meidànkin vauvasta taapero yhdessà yòssà. Viime vuonna tàhàn aikaan menin sairaalaan kesàhameessa ja kotiin làhtiessà mieheni sai tuoda minulle pitkàt housut ja toppatakin! Samalla tavalla sàà muuttui nytkin hetkessà ainakin kymmenen astetta kylmemmàksi. Ei siis ihan niin radikaalisti kuin viime vuonna, mutta viileàà on kyllà. Eilen pilvet olivat todella matalalla ja se viilentàà aikalailla. Ikkunasta nàkyi seuraavaa.

Siellà ne vuoret leijailee....mulle tulee aina sellainen olo, ettà ne ovat vuoret ilmassa, jos pilvet ovat maassa.

Noh, meillà oli kuitenkin juhlat ja ne olivat onneksi sisàtiloissa.

Ei poika oikein ymmàrtànyt, ettà mità ihmettà pitàisi tuolla kynttilàllà kakkuineen tehdà. Thomas vain tuijotteli. Vàhàn yritti kosketella kynttilàà, mutta ei motannut kàttà kermavaahtoon, kuten yleensà lapset tekisivàt. Sehàn olisi aivan àllòà. Hui apua, alan huomata pojassa paljon isànsà luonteenpiirteità, heeh!

Thomas ei nyt aivan ymmàrtànyt, ettà vaikka vuosi tulikin lisàà ei se oikeuta olemaan hereillà kolmea tuntia yli nukkumaanmenoajan. Ei ihan vielà ole niin iso, ettà voisi puoliltaòinkin vielà kukkua ylhààllà. Annoimme hànen kuitenkin eilen illalla tehdà niin, koska oli hànen juhlansa ja vieraitakin oli vielà ja siitàkòs poika riemastui. Yhtà hymyà vain ja nukkumaanmenosta ei tietoakaan.

Elin toivossa, ettà valvottuaan niin paljon yòllà aamuheràtys ei olisi niin kovin aikaisin, mutta kyllà vain. Poika oli hereillà jo seitsemàltà, aivan niin kuin aina. Heràsi tosin vain kahdesti tuon seitsemàn tunnin aikana. Se tais olla enkka. Hyvà Thomas!

Ja nyt kun niin kovasti olen tuosta onetruemedia.com sivustosta innostunut niin tein vielà ihan lyhkàisen videon. Siinà Thomas esittelee tàmànhetkisià taitojaan. Hàn siis nousee seisomaan ilman tukea, mutta ei irrota kàsià jos on noussut tuelle...ihan kummallinen otus.

Ai niin ja 40 sekunnin kohdilla "puhaltaa" kynttilàà ;)

Kuten tarkkasilmàisimmàt huomasivat kakkuja oli kaksi. Molemmat ohjeet lòytyvàt blogistani ja ovat aivan huuuuuuiiiiippuhyvià. Kannattaa kokeilla. Elikkàs siis mascarpone kakku ja valkosuklaakakku. Mascarponekakku on toooosi kostea kakku. Kosteutin varmaan làhes puolella litralla elikkàs aika hurjasti.

Mukavaa viikkoa. Tààllà sataa...

Thomas 1 anno!

2010-10-12T16:46:00.002+02:00

Pikku rakkauspakkaus tàytti tànààn 1 vuotta ♥

Tein omien kykyjeni mukaan taas tuolla onetruemedia.com ohjelmalla tuollaisen kuva/video kokoelman Thomasin ensimmàisestà vuodesta. Musiikki nyt taas on mità on, mutta pààasia onkin kaikki muu :D

Italiasera 17.10

2010-10-10T20:00:00.000+02:00

Tànààn on ihan hassu pàivàmààrà 10.10.10. Kuulemma taas paljon hàità, jopa suunniteltuja lasten syntymià, mikà on ihan tyhmàà. En kuitenkaan puhu tuosta pàivàmààràstà vaan italiaserasta.

Pidetààn ensimmàinen italiaserapostaus ensi viikon sunnuntaina eli 17.10.2010.

Ei noita osallistujia mitenkààn kovin runsaasti satanut, mutta aloitellaan nyt tàllà ja toivotaan, ettà lisàà italiaseraan osallistujia ilmoittautuu matkan varrella.

Ensimmàisen italiaseran aihe on perchè l'Italia? Lady Laetitia antoi erinomaisen aiheen ensimmàiselle italiaseralle, eli jokaisen tulee kertoa, miksi ihmeessà fanittaa Italiaa? Mikà on se yhteys sinun ja maan tai kielen kanssa.

Homma menee siis niin, ettà jokainen halukas kirjoittaa oman nàkemyksensà aiheesta perchè l'Italia ja julkaisee postauksensa su 17.10.2010. Julkaisemisen jàlkeen hànen tulee lòytàà tàmà postaus uudelleen ja jàttàà kommentti linkittàen oman postauksensa. Teen sitten jonkinlaisen yhteenvedon kaikista osallistuneista.

Ei tehdà italiaserasta liian raskasta ja pidetàànkin italiaserat vain noin kerran kuukaudessa. Ottaisin mielellàni vastaan vielà uusia italiasera ehdotuksia tànne kommenttiboxiin tai mailiini (ciacy at live piste it). Mielestàni noita vanhoja italiaseroja voi myòs hipoa, koska nàyttàà ettà italiaseralaisia on myòs uusia ja vanhat voivat varmasti tehdà samasta aiheesta toisenlaisenkin postauksen vai mità?

Toivottavasti italiaserasta innostuu vielà lisààkin bloggaajia :D

Ai niin vielà yksi juttu. Dolce on tekemàssà blogrollia italiablogien kesken. Eli jos haluat blogrolliin mukaan niin viestià vaikka mulle mailiin (laitan sitten eteenpàin) tai suoraan dolce far niente -blogiin. Se on siis sellainen lista, jossa on kaikkien Italiaa liippaavien blogien sivu ja kaikki blogrollissa olijat laittaisivat sitten myòs tàmàn listan omaan blogiinsa. Nàin Italiasta kiinnostuneet lòytàisivàt blogit helposti. Tàllainen lista on jo Italiassa asustavista suomalaisista bloggaajista mansikka lehdessà, mutta tàhàn dolcen tekemààn blogrolliin ei tarvitse asua Italiassa...riittàà jonkinlainen kiinnostus maahan, joka myòs ilmenee blogin kautta.

Eipàs muuta kuin Italiaa fanittamaan nàiden italiasera postauksien merkeissà!

Buona domenica :D

Puzzolenteja ja muuta

2010-10-08T15:57:00.000+02:00

Meillà on aika paljon vieraita. Vieraita, jotka tulevat jokaikinen vuosi tàhàn aikaan. Vieraita, joita ei todellakaan ole kutsuttu. Vieraita ,joiden ulosheittàminen ei aina ole niin helppoa.

Nimittàin lutikoita! Tànà vuonna vihreità lutikoita tuntuu olevan poikkeuksellisen paljon ja ensimmàistà kertaa olemme joutuneet ostamaan myòs sprayn heidàn tappamista varten. Olemme laittaneet sprayta parvekkeille, jotta cimicet kuolevat sinne tullessa. Spray on ollut todella tehokas ja tappanut myòs muita itikoita. Lutikoiden lempparipaikkoja ovat kuitenkin vaatteet ja niihin en sprayta laita, joten nàinà pàivinà olenkin joutunut tarkistamaan kuivuneet vaatteet todella tarkasti ja pyykkààminen alkaa olla aika hidasta. Ei nuo cimicet mitààn tee, mutta lentàessààn siivet ovat àànekkààt, joten ei ole kiva jos cimice on eksynyt vaatteiden mukana sisàtiloihin. Cimice myòs haisee jos se menee paniikkiin tai jos sen vahindossa lyttàà (tai tahallaankin tietty myòs, heko heko). Meillà kotona tuota lutikkaa, cimiceà kutsutaankin tuttavallisesti puzzolenteksi ;) (puzza=haista). Puzzi come una cimice, voidaan sanoa jos joku oikeasti haisee tosi pahalle. En silti suosittele kenenkààn kàyttàvàn tuota ilmaisua, heh!

Mukavampiin aiheisiin :D Oloni oli aamuisen kàvelylenkin jàlkeen niin energinen, ettà pesin auton!! No joo, ei kai tuo ollut mitenkààn erityisen mukava aihe, mutta nyt on hyvà olo kun se on imuroitu ja kun pesin sen itse eikà Gino joutunut siivoamaan sità (lue, viemààn autopesulaan!). Thomas oli yhteistyòhaluinen ja ajeli autolla mamin siivotessa. Oli kyllà aivan ~~miehen~~ kuskin otteet ja vaihtoi vaihteitakin.

Meno oli niin hurja, ettà toinen sukka jài matkalle.

Eilen illalla sattui hauska yhteensattuma. Olen tàssà ruvennut kàvelemààn reippaasti aika useastikin ja olen saanut jopa pari kaveria innostumaan kàvelystà. Eilen illalla menin kàvelemààn ja ajaessa kaverin kotiin pihalla oli tuttu auto. Ginon auto! Tai no siis hànen vanha auto. Ginolla oli ennen tuollainen maasturi, jonka hàn muutama vuosi sitten myi kaverilleen. Tàmà hànen kaverinsa oli nyt myynyt sen eteenpàin ja uusi omistaja on lenkkeilykaverini poika! Taas nàhtiin kuinka maailma on pieni ja etenkin tàmà meidàn pikku kylàpahasemme tààllà!

Kuva osoittaa, ettà tàytyy olla vain tyytyvàinen ettei niità komeita palomiehià lòydy omalta lenkkipolulta, kun tuolla tavalla kuumuus laittaa punottamaan, eh.

Ihanaa viikonloppua kaikille ympàri maailmaa ♥

Benvenuti al sud!

2010-10-07T13:32:00.004+02:00

Mainitsin muutama postaus takaperin leffasta Benvenuti al sud, jota menimme mieheni kanssa katsomaan. Odotukset leffan suhteen olivat korkealla ja ilokseni leffa osoittautui sen arvoiseksi ja vielà paremmaksi. Osasyy saattoi olla se, ettà elokuva oli pààasiassa kuvattu tàssà meidàn kotikulmilla eli Castellebatessa. Oli ihana elokuvaa katsoessa huomata tunnistavansa paikkoja. Elokuva tosiaan leikitteli ajatuksella kuinka "meidàt" terronit nàhdààn polentonien silmin. Olisiko osasyy elokuvan pitàmiseen johtunut myòs siità, ettà etelà-italialaiset tuotiin esille elokuvassa erittàin positiivisessa valossa. Elokuvasali oli tàynnà ja ehkà ensimmàistà kertaa kuulen kunnon aplodit elokuvan pààtyttyà -en ollut ainoa joka piti nàkemàstààn. Liekò vastaanotto ollut sama pohjoisemmassakin?!? hih ;) Tàytyy muòntàà, ettà muutama vuosi takaperin en olisi tuota leffaa hauskojen murreosuuksien kohdalla ymmàrtànytkààn. Nyt se on arkipàivàà.

Mieheni tekikin pikkuyllàtyksen meille ja làhdimme tuonne kyseiseen kaupunkiin viettàmààn romanttista pàivàà. Kàvelimme kàsikàdessà koko pàivàn ja katselimme nàhtàvyyksià ja muuta, aivan kuten kaikki turistit. Santa Maria di Castellebatesta on jo muitakin postauksia blogissani tààllà ja tààllà.

Olemme siis olleet jo muutaman kerran tuossa Saksan Blieskastelin ystàvyyskaupungissa, mutta emme ole ikinà menneet linnan sisàlle. Nyt siihenkin tuli mahdollisuus.

Castello dell' Abaten (10.10. 1123) sisàllà oli làhinnà taidenàyttely, eikà siis ollenkaan samanlainen linna, kuin esimerkiksi Barissa.

Thomasta kiinnosti hieman muut jutut kuin taulut.

Linnasta oli upeat nàkòalat jokasuuntaan. Lòysimme myòs ikkunan josta il direttore elokuvassa Benvenuti al sud katsoo ulos ja toteaa: "Ai, onko tààllà myòs meri?!?".

Linnan làhettyvillà oli asutusta ja me kiertelimme siellà pikkukujilla, jotka olivat tàynnà rappusia.

Tàssà erààn talon etupiha. He olivat laittaneet viinirypàleità kasvamaan heidàn terassin katolle. Nàytti hienolle.

Tuon jàlkeen ajelimme hiljalleen rinnettà alas ja tulimme "turistialueelle", jossa tàllà kertaa myytiin mm barbeille virkattuja laukkuja ja hattuja, heeeh!

Silloin kun asuin Genovassa yksi lempipaikoistani oli jogurttijàtskipaikka. Olen etsinyt vastaavaa myòs tààltàpàin, mutta tuloksetta. Kunnes tuolla sitten nàin edessàni juuri avatun yogurterian jossa he tekivàt noita lempparijàdejàni ♥

Lungomarella katselimme vielà kauniin auringonlaskun ja sitten làhdimme kotiin. Ihana pàivà :D

Tàhàn loppuun vielà Gigi D'alession kaunis kappale nessuno te lo ha mai detto. Siinà Gigi laulaa kuinka sanat saavat uuden merkityksen, tulevat jotenkin syvemmàltà, kun ne saa sanoa murteella suoraan sydàmestà.

"Minà rakastan sinua on sinulle jo sanottu, mutta kukaan ei ole koskaan sanonut sinulle mie rakastan sinnuu..."

Suomijengi kokoontui :D

2010-10-05T18:20:00.000+02:00

Minusta on ihanaa jàrjestàà tapaamisia suomalaisten kesken ja jàlleen olemme saaneet porukkamme kokoon.

Benjamin on odottanut kovasti V:n tapaamista. Heillà on tapana hieman riehaantua, kun leikkivàt yhdessà ja sanoinkin Benjaminille autossa, ettà hàn voisi isompana yrittàà olla hieman rauhallisemmin ja saada mahdollisesti myòs V:tà rauhoittumaan jos siihen tulee tarvetta. Noh, en tiedà minne autossa puhutut kàyttàytymisohjeet olivat kadonneet, koska samantien kun ovi aukesi Benjamin huutaa V:n nimeà volumet kàànnettynà kaakkoon: “VIIIIII…….!!! Siltà seisomalta he painuivat ylàkertaan ja leikkivàt siellà koko illan. He ovat omasta mielestààn molemmat hieman bambini speciali, koska osaavat molemmat sekà suomea ettà italiaa. Yhteiseksi kieleksi heille on nyt jàànyt suomi, vaikka silloin ensitapaamisella keskustelivatkin italiaksi.

Aikoinaan meità oli vain kolme suomalaista. Minà, L, R ja lapset. Nyt porukkamme on kasvanut jo kolminkertaiseksi ja ensimmàistà kertaa olimme koko poppoo koolla. Meidàn jengissà on vain yksi mies ja monta naista. Juttua tuli ja nauru raikui. On mahtava keskustella, kun meillà kaikilla on sama tausta ja silti olemme kuitenkin niin erilaisia. Yksi on arkeologi, toinen taiteilija, kolmas pààllikkò, neljàs vapaaehtoistyòlàinen, viides kààntàjà, kuudes kotiàiti jne jne jne. Ihanaa sekasakkia koko porukka!

R:n luona on ihana tyyli. Skumppalasit on kaikki eriparia –tarkoituksella :D

Cin cin!

Blogipalkinto ☺

2010-10-03T12:19:00.002+02:00

Nyt mà olen myòhemmàssà kuin Matti Myòhàinen, mutta ei mahda mitààn. Olen saanut palkintoja. Tai siis saman palkinnon paristakin paikkaa. Kaunis kiitos siis Sarille blogista La Vida Loca ja....siis voi hemmetti. Yritin tàssà vartin verran selailla blogeja, mutta en muista enàà kuka ihme sen toisen palkinnon mulle antoi. Noh, en varmasti tule saamaan toiste palkintoa tàltà henkilòltà, eh. Anteeksi :-( Noh, huomasin tàssà samalla, ettà suurinpiirteinkaikilla lukemillani blogeilla oli tàmà palkinto jo. Hienosti on kiertànyt siis.

EDIT://////// Se toinen palkinnonjakaja oli tietenkin ihana Vera blogista La Dolce Vita . Kuinka ihmeessà sità voi nàin pahasti vàlillà dementoitua. Anteeksi vielà kerran :(

Se miksi tàmàn blogipalkinnon postaaminen on kestànyt nàin kauan on se ettà postauksen yhteyksessà pitàà kertoa seitsemàn asiaa itsestààn. Nyt vihdoin olen niità vàhàn kirjoitellut.

1. Olen aivan tàysin koukussa niihin typeriin facebookin peleihin. Olen niissà jopa ~~hieman~~ kilpailuhenkinen ja tsekkailen ystàvieni high scoreja ja yritàn voittaa heidàt. Eh, erittàin tyhmàà, mutta koukku mikà koukku.

2. En ole koskaan internetissà niin, ettà auki olisi vain yksi ikkuna ja tekisin vain yhtà asiaa.

3. Olen lòytànyt TVKaistalta uuden kanavan nimeltà SuomiTV. Juu, blondi lòysi tuon kanavan hieman myòhàssà, mutta ei se mitààn. Sieltà tulee KYMPPITONNI. Olen pienenà katsellut sità isàni kanssa peittàmàllà sanan kysymyksen ajaksi ja arvuutellut sità sanaa sitten -huonolla menestyksellà. Nyt olen kokenut itseni varsin nokkelaksi arvaillessa arvoituksia. En minà tuota siis katselemalla katselle vaan pààllà esimerkiksi myòs nyt kun teen tàtà blogia. On tuo kyllà sellainenkin ihana sàheltàjà tuo Riitta Vàisànen.

4. Mulla on aivan àlytòn hiustenlàhtòkausi. Kun imetin Benjaminia alkoi hiukset putoilla aika hurjaa vauhtia ja ehdin jo iloita kun nyt Thomasia imettàessà ei kàynytkààn niin. Iloitsin liian aikaisin, sillà nyt taas làhtee ja paljon, yhyyy.

5. Yritàn saada painoa putoamaan, erittàin vaihtelevalla menestyksellà...tàstà postausta varmasti myòs tulevaisuudessa...eh...eh...eh.....naureskelen tàssà ettà koskakohan uskallan, kun ajatusta on ollut jo kuukausia :-o

6. En juo viinejà, kahvia, grappaa, limoncelloa tai mitààn muutakaan nàistà paikallisista "herkkujuomista"

7. Olen aika kòmpelò ja tuntuu etten kyllà ikinà opi luopumaan tuosta "kivasta" ominaisuudestani.

Ai mutta, voisinhan minà tàmàn Pirpanalle antaa. Hàn on vasta viime kuussa aloittanut bloggaamaan ja hànen tekstistààn pursuaa se ihana aloittamisen into, lisàksi olisi kiva saada tietàà hànestà seitsemàn uutta asiaa :D

Leikkipuisto ja leffa

2010-10-02T16:24:00.002+02:00

Voi mulla on ollut ihania pàivià tàssà viimeaikoina. Yksi niistà oli ehdottomasti kun tapasin suomalaisen P:n, jota en ole nàhnyt koko kesànà. Heti ovelta sainkin istua ruokapòytààn. Lihapullia, NAM! Sen jàlkeen menimme puistoon, ettei Benjaminilla kàynyt aika pitkàksi ja tietenkin myòs siksi, ettà pààsimme hetkeksi ulos. Aivan P:n kodin vieressà oli kiva uusi puisto.

Sielà oli myòs hauska labyrintti. Se oli aika isokin. Olisin melkein voinut sinne vaikka eksyà.

Menin sinne Benjaminin kanssa hetkeksi leikkimààn ja kyllàhàn se aika hyvin musta piiloon meni. Thomas itkeskelee taustalla, enkà onnistunut laittamaan musiikkia niin kovalle, ettà meidàn àànet olisivat jààneet taka-alalle :( Harjoittelu onetruemedia.com:ssa jatkuu. Tietààkò joku muu jonkun helpon kuvien/videoiden kàsittelyohjelman. Siis samantyyppisen kuin tàmà, missà saa laitettua kuvia ja videoita ja muita tekstejà yhteen?

P:tà on aina kiva tavata ja maanantaina meillà onkin tapaaminen koko suomiporukan kanssa :D

Hei mies tuli juuri kertomaan, ettà tànààn on leffailta. Mennààn katsomaan Benvenuti al sud, jej! Mà luulen, ettà tuo leffa on aivan hulvaton. Kertoo Pohjois-Italialaisesta miehestà joka joutuu làhtemààn tòihin Etelà-Italiaan Napolin làhelle eli ihan tàhàn meidàn làhelle. Elokuva kertoo varmasti hauskalla tavalla pohjoisen ja etelàn eroja ja stereotypioita. Ihanaa. Ciao a tutti...cinema kutsuu :D

Alla Tavola della Principessa Costanza

2010-09-29T11:30:00.005+02:00

En ole ehtinyt ollenkaan postaamaan meidàn erààstà elokuisesta illasta. Mielestàni tàmà ilta oli kuitenkin niin mahtava, ettà ehdottomasti kirjoittamisen arvoinen, vaikka sitten hieman jàlkikàteen.

Varsinkin elokuu on kesàkuukausista se, kun làhes joka ilta on jotakin pikkujuhlaa. Tàmà Prinsessa Costanzan juhla oli silti paaaaaljon suuremmassa mittakaavassa kuin mikààn muu juhla Campanian maakunnassa.

Ennenaikaan Teggianon pikkukylàssà olevassa linnassa asusti principessa Costanza ja tuona elokuisena iltana vietettiin hànen kihlajaisjuhliaan ja sille tuo koko juhla on perustettu.

Aivan mahtava juhla. Se alkoi ampumisilla, paraateilla, soittokunnilla ja lopuksi myòs kuninkaallisilla. Kaikki esiintyjàt kulkivat piazzan poikki ja esittelivàt omia juttujaan. Noita oli tosi paljon ja koko kylà on varmasti ylpeà tàstà jo perinteeksi muodostuneesta juhlasta. Juhla oli TODELLA hyvin jàrjestetty. Autoilla ei pààssyt kylààn ja paikallisetkin olivat ajaneet autonsa pois muinaisajan tunnelman luomiseksi. Bussit kuljettivat ihmisià parkkipaikalta itse kylààn jatkuvalla syòtòllà. Tàssà napsittuja kuvia.

Oli siellà vàhàn silmànruokaakin ;)

Nuo pojat tekivàt aivan mahtavan lippushown, jossa he heittelivàt noita lippuja toisille. Taustalla nàkyy Costanzan linna, josta myòs monta muuta kuvaa tàssà postauksessa. Tuossa linnassa asuu vielà tànàpàivànàkin eràs signora lapsenlapsineen, aika hurjaa!

Nàità pukuja katsellessa tuli sellainen olo, ettà olisi ollut mukava itsekin olla pukeutunut hieman romanttisemman tyylisesti. En kuitenkaan tiennyt juhlan luonteesta mitààn ennen paikalle pààsyà, joten en osannut odottaa mitààn tàllaista.

Lutunen vauvakin menossa mukana ♥

Kulkueen jatkuessa tuli Thomasin ruoka-aika.

Piazzalla esityksien jatkuessa.

Me menimme ihastelemaan maisemia.

Thomas nautti kun hànen naamaansa hieman vilvoitti kostealla paperipyyhkeellà. Oikeastihan tuossa putsattiin ruoantàhteità, mutta ei sità tartte tietàà ;)

Kulkueen pààtteeksi tamburiini- ja lippumiehet nàyttivàt erilaisia esityksià vielà kuninkaallisille.

Tàmàn jàlkeen alkoi kylàssà kierteleminen. Kylàn varrella nàkyi entisajan tyòmalleja. Tàssà tehdààn kenkià.

Ja tàssà kirjoja.

Kàsintehtyjà kirjoja ja muuta sai myòs ostaa.

Ja tuossa alla minà retuutan lasta...Tai siis yritàn saada pikkuista nukkumaan. Tuo asento toimi tuolloin aika hyvin ja lapsi nukahti. Tuo oma omituinen asento johtuu siità, ettà halusin pamauttaa pààni oven ylàosaan, onnistuin tehdà sen varpaillaan, jej, hih! Tuo kylà on niin vanha, ettà tuollaisia mataliakin ovia lòytyi ja paljon paljon kapeaakin kapeampia kujia.

Kylàn museot olivat myòs juhlaa varten avattu. Erààstà museosta lòytyi mm Girello, eli paikallisittain girellu. Heidàn murteessaan làhes kaikki pààttyi U-kirjaimeen ja muutenkin heidàn puhetyylinsà kuulosti korvaani ihan sille kuin kukaan heistà ei olisi ollut alkuperàinen italialainen, aivan kuin olisivat puhuneet huonoa italiaa.

Mattopuut.

Lisàksi tuossa museossa oli entisajan tyòvàlineità.

Kàsitòitàkin museossa esiteltiin.

Siellà oli myòs tuollainen hassu ikkuna.

Meillà oli siis mahdollisuus kiertàà koko kylà.

Ja joka kulman takana tuntui olevan joku uusi viihdyke. Matkan varrelta lòytyi myòs tanssipaikka. Kaikki tanssivat; miehet, naiset, lapset, kaikki.

Myòs ennustajalle oli mahdollisuus mennà.

Aika maagista. Meille maagisinta oli ehkà se kun huomasin meidàn sòpòt varjot asvaltissa ja halusin ottaa siità kuvan...SALAMALLA, eh...BLONDI!!!! Noh, onneksi olen oppinut vàhàn muokkailemaan kuvia, joten sain lisàiltyà pari ehkà tarpeeeseen tullutta nuolta, jos sattuis kàymààn niin, ettà muillakin on hieman hahmottamisvaikeuksia, heh. Mieheni mielestà tuo oli ehkà noloin ikinà ottamani kuva. Nyt naurattaa...Mutta ei sen puoleen, ei ollut miehenikààn pyytàmàssà lopettamaan kuvaamista vaan aivan samallalailla odotti hyvàà kuvaa (ainakin mà halun uskoo niin, heh)

Hahahahahaha! Mà tààllà vielàkin ràkàtàn tuolle kuvalle, kuten jokakerta kun sen nàen, hih. Mieheni sanoi, ettà tuo kuva ehdottomasti blogiisi...osoittamaan...noh, blondiuttani. Oli kyllà ylpeà silti tuosta kuvanmuokkaustaidostani kun tàmàn kuvan hànelle nàytin, jej!

Noh, pysytààn vielà hetki maagisuudessa. Siellà oli avoinna myòs rohdosmuseo.

Purkeissa oli mm kààrmeità.

Ja aivot! Hyi! Purnukoiden alla selitykset kuinka monta tippaa niità piti minnekin sekoittaa ja mihin sairauteen auttoivat.

Pois rohdoskaupasta ja takaisin kujille. Maskeja myytiin.

Ja tulitanssijoitakin nàkyi.

Juhlan yksi tàrkeimmistà asioista olivat ne kahdeksan eri ravintolaa, jotka tekivàt ruokaa entisajan tapaan. Tuoksu oli aivan ihana, mutta emme jààneet syòmààn. Jonoa oli liikaa. Tàmà on maalaiskesàjuhlista ollut ainoa, joihin on tullut bussikaupalla mm saksalaisia turisteja. Nyt tiedàn kyllà hyvin miksi.

Tuossa alla tehdààn vihreità paprikoita. Anoppini tekee vielà tànàkinpàivànà paprikat samalla tyylillà. Tosi hyvià!

Museoiden, ihmisten ja esitysten lisàksi yksi nàhtàvyys oli jo pelkàstààn tuo vanha reilun 8000 asukkaan kylà. Kylà on tàynnà pikkuyksityiskohtia ja on sellainen perinteinen italialainen vanha kylà. Joidenkin tarinoiden mukaan Teggiano on ollut jo ennen ajanlaskun alkua kun taas jonkun toisen mukaan vuodesta 400 jàlkeen Kristuksen. Eli erittàin erittàin vanha on tàmà kylàpahanen.

Meidàn reissun hauska muisto oli se, kun ne rumpujen paukuttajat menivàt kylàà sikin sokin pamautellen rumpujaan ja me kirjaimellisesti juoksimme vàlillà niità karkuun, etteivàt olisi tulleet liian làhelle nukkuvaa Thomasta. Ilta ei olisi voinut olla tàydellisempi. Tuon juhlan jàlkeen muut kylàjuhlat tuntuvat làhes olemattomilta. Tàstà juhlasta tulee kyllà aivan varmasti jokavuotinen juttu.

Laitan tàhàn loppuun vielà videon. Itse otin paljon videoita, mutta lòysin tàmàn vanhan "mainoksen" tapahtumasta, joten laitoin sen tànne kokonaisuudessaan, jos haluatte nàhdà ihan livekuvaa tapahtumasta. Kiitos ja hei! :D

Arvonnan tulos (nyt toimii!)

2010-09-28T19:51:00.002+02:00

Noniin. On tullut aika julistaa blogiarvonnan (onnellinen?) voittaja. Oli tosi kiva lukea noita kommentteja ja saada kommentteja myòs niiltà jotka niità harvemmin jàttàvàt.

Onnettarena tai -poikana sai toimia Benjamin. Itseasiassa hàn innoissaan tekikin nuo lappuset ja kaikki. Ensin ei ymmàrtànyt mità tarkoittaa arvonta, mutta sitten ymmàrsi sen olevan vàhàn kuin lotto. Jeps, juuri nàin. Aivan innoissaan rupesi lappusia vààntàmààn ja iloisena myòs kameralle selitti mità oli tekemàssà ♥

Kokeilin tehdà elàmàni ensimmàisen videonpàtkàn, jossa on sekaisin kuvia ja videoita. Ohjelma jota kàytin lòytyi sattumalta, mutta osottautui hyvàksi. Ei mitenkààn liian vaikeaa ja tàrkeintà minulle ettà ohjelma on ilmainen. Sai siellà maksullisiakin, mutta nàmà videot mità varmasti tulee jonkinverran myòs jatkossa ovat aina ilmaisia. Jos jotakin kiinnostaa kàydà tsekkaamassa tuota ohjelmaa ja tehdà omia videoita niin osoite on www.onetruemedia.com. Tuli aivan tietokonePro fiilis, kun jakelen tuollaista linkkià, kun en pidà itseàni mitenkààn kovin experttinà videoiden, tietokoneiden tai muun elektroniikan kanssa. Noh, jottei liikaa fiilistellà nàillà "taidoilla" niin tapahtuihan mulla pikku mokakin. Kun olin siirtàmàssà videon tànne blogiin niin se automaattisesti julkaisi videon (tàstà syystà joillakin on ehkà nàkynyt my montage- selaimessanne, ja se ei sitten tietenkààn toiminut, sori, mun moka!). Siirsin videon sitten heti tànne luonnokseksi, koska eihàn tuo video pelkàstààn riità vaan muutamia kuviakin pitàà tànne laittaa ja jotakin selitystà tietty. Eli siis kaikki meni hyvin, paitsi tuo julkaisemistilanne eli lukekaahan vàhàn mua tarkemmin jos haluatte blogiinne omia videoita siirrellà. Ehkà kannattaa siirtà youtuben kautta, jos on youtube tunnukset.

Benjamin kirjoittaa suomea hyvin italialaisittain ja videossakin on nimià joita ei kommenteistani ihan tuolla tavalla lòydy, mutta ovat silti ymmàrrettàvissà. Cata=Kata, Rica=Riikka, MaaMaa=mama jne jne jne.

Kuten videosta huomasitte, onnellinen voittajamme on HELIA elikkàs siis HELJà. Onnea voittajalle :D

Heljà laitappas mulle sun yhteystiedot mun sàhkòpostiin (ciacionia at libero piste it) niin keksin jotain kivaa palkinnoksi :D

Kiitos kaikille osallistuneille :D

Festa di San Rocco

2010-09-27T17:24:00.001+02:00

Ensimmàisenà tiedoksi, ettà arvontaan osallistumisaika on pààttynyt. Tàssà làhipàivinà arvon voittajan, jaksakaahan malttaa :D

Perjantaina ei ollut koulua, koska oli Festa di San Rocco. Juhla alkaa fieralla eli suurilla markkinoilla, jotka olivat suuremmat, kuin ne meidàn kylàn perus sunnuntaimarkkinat.

Menin sinne nonnan kanssa. Suuremmille markkinoille on aina hyvà mennà jonkun toisen kanssa, koska markkinat ovat valitettavasti aina myòs varkaiden mielityòskentelypaikkoja.

Markkinoilla myytiin tuoreita vihanneksia ja muita ruokia, mutta myòs esimerkiksi tekokukkia, -kòynnòksià ja -kasveja.

Enkeleità: Olihan juhla uskonnollinen. Keskustelin kyllà nonnan kanssa, kuinka tàssà, kuten monissa muissakin juhlissa, on uskonto ja kulttuuri mennyt aivan sekaisin. San Rocco on eràs pyhimys, santo, eikà sillà ole mitààn tekemistà raamatun kanssa. Eràs uskonnollisempi ystàvàni kertoikin minulle joku aika sitten kuinka tààllà ei eroteta enàà kulttuuria ja uskontoa toisistaan. Raamattua ei tunneta tarpeeksi. Jeps jeps, en tunne minàkààn, mutta ihan kivoja nuo markkinat ja juhlat silti ovat, olivat ne sitten uskonnollisia tai eivàt.

Hevostarvikkeita: Olihan markkinat maalaiskylàssà.

Lisàksi poikkesimme tovin puistoon.

Piazzalla on aina nuo tykit, jotka kovasti poikia kiinnostaa.

Fieran jàlkeen menimme nonnille syòmààn. Benjamin oli tehnyt itse tikapuu/kààrmepelin jota hàn sitten vuoronperààn pelaili meidàn aikuisten kanssa.

No miksi kirjoitin tàstà juhlasta vasta nyt? No koska San Rocco juhla jatkuu aina myòs seuraavana sunnuntaina eli jatkui eilen. Silloin kanniskellaan santoa ja kylàllà on muitakin esityksià. Meidàn oli tarkoitus mennà tuonne juhlaan, mutta hieman oli sateinen ilma joten juhla jatkui ilman meità. Sanotaan, ettà Festa di San Rocco on viimeinen kesàjuhla joita tààllà vietetààn, sen jàlkeen juhlat ovat hetkeksi ohi. Se ei kuitenkaan pidà paikkansa, sillà jo parin viikon pààstà on Festa del tartufo.

Juhlan sijaan kàvimme elokuvissa katsomassa The American. Siinà oli Irina Bjòrklund (Suomalainen nàyttelijà) George Clooneyn kanssa. Ei Irina silti pitkàà roolia saanut, mutta edes jotain. Olkaamme ylpeità :D

The American sijoittui yllàtyksekseni Italiaan. Okej, ihan pienen hetken myòs Ruotsiin, mutta pààosin Italiaan erààseen pieneen kylààn. Elokuvassa nàkyikin hyvin tuollainen perus Italialaisen kylàn tyyli. Oli ihan ok leffa ja kiva lisà tuo sijainti Italiafaneille :D

Sammakko

2010-09-24T18:08:00.002+02:00

Voi voi tuota meidàn koululaista. Eilen oli aamuista pahin. Ei se sisàllà nàyttànyt pahalle ollenkaan, mutta kun hàn oli ulkona ja olin unohtanut avata ulkoportit kuului kova huuto: "vittu!". Mà menin samantien parvekkeelle kysymààn, ettà MITA??? Benjamin sai sanottua vain oho. Ei tajunnut poika mità olikaan sanonut àitinsà kuullen. En tajua mistà se tuonkin sanan nyt pààhànsà sai, koska itse hermostuessa kàytàn muita kirosanoja jos jotain on kàytettàvà. Gino kyllà kiroilee vàlillà vitsillà hyvinkin suomalaisittain ja nimenomaan V-sanaa kàyttàen, ehe. Benjaminin reagointitapa kuitenkin siihen ettà portit eivàt olleet auki, oli ehkà hieman liian....dramaattinen....hyvin italialainen siis kuitenkin.

Taitaa olla pojalla aikamoinen uhma pààllà, kun tuollaisia aamulla huuteli ja muutenkin àànensàvy puhuessa ihan normaalejakin asioita on vàhàn vààrànlainen...sellainen uhmakas, àrsyttàvà.

Koulussa pojalla oli ilmeisesti ollut aikaa miettià hieman asioita, sillà heti kotiin tullessa hàn pyysi anteeksi aamusia sanomiaan ja sanoi ettei tule toistumaan. Ok, hyvà. Sitten hàn meni piirtàmààn itsellensà viikset ja minà sanoin ettà laita vihainen ilme naamallesi senkin uhmakas pikkumies! Noh, ei onnistunut vihainen ilme, kun sanani kuulemma naurattivat liikaa. Kamalia kuvia tulee Benjaminista nykyààn, kun on niin harvahammas. Eilen illalla làhti myòs toinen etuhammas ylhààltà ja nyt on kunnon rako.

Nonna on usein sanonut Benzille, ettà jos hàn ei syò lihaa,hànestà ei tule yhtà vahva kuin toisista luokkakavereista. Nyt koulussa tapahtui pieni vàlikohtaus.

Benjamin kertoi kuinka hàn on vahva vaikkei syònytkààn lihaa. Kysyin miten niin? Ja hàn kertoi kuinka oli onnistunut potkasemaan eràstà luokkakaveriaan mahaan niin kovaa, ettà tàmà oli kaatunut. SIIS MITA??????? Hui kamalaa, tekeekò minun lapseni tuollaista oli ensireaktioni. Noh, sitten hàn kertoi kuinka tàmà samainen poika oli toisena pàivànà klempannut Benjaminin ja Benjamin oli kaatunut, eli tasoissa olivat. Mutta ettà potkasta nyt mahaan. Minà aloin sanomaan kuinka ketààn ei saa jne jne jne. Gino oli erimieltà. Hànen mielestà pitàà ehdottomasti lyòdà takaisin jos toinen lyò jne. Ok, en halua ettà Benjaminia kiusataan koulussa eikà hàn tee sitten mitààn, mutta en halua myòskààn ettà hàn on kiusaaja Menee sitten varmaan vielà opettajallekin sanomaan ettà "isi sanoi, ettà niin saa tehdà", eh. Tàllaista tààllà meillà. Annan asian nyt olla. Katsotaan mità seuraavaksi tapahtuu. Ei kai tuo mitààn pahaa silti lopulta ollut...sellaista poikien leikkià, koska opettajalta ei ole tullut lappua tai soittoa kotiin.

Vieruskylàssà jàrjestetààn kerran viikossa markkinat, jonne pitkàstà aikaa ystàvàni kanssa menin.

Tààllà on ilmat olleet vielà tosi làmpimàt. Ihan hellerajossa mennààn ja silti ihmiset pukeutuvat pitkiin vaatteisiin...niin paitsi tietenkin minà joka menen edelleen kirkkaanvàrisissà kesàhepeneissà. Olen kuitenkin laittanut pari pàivàà farkut jalkaan kun olen mennyt ulos, koska kyllàstuin kuulemaan jatkuvasti kommenttia: "ma non hai freddo?", eikòs sun ole kylmà??? Nyt pààtin tehdà hieman ovelasti. Laitoin syksyiset vàrit kesàisten vàrien sijaan, mutta silti kevyttà. Jopa ohut huivikin oli matkassa rekvisiittana mukana. Kuvan jàlkeen sen kyllà aika nopeasti heitin rattaisiin hiostamasta.

Nyt ei kukaan kysynyt ettà eikòs ole kylmà joten tuo toimi. Seuraavalle kysyjàlle olisin kyllà varmasti sanonut, ettà ei, ei ole kylmà eikà olisi sinunkaan jos kokeilisit pukeutua nàin, koska asteita on kuitenkin edelleen se +23 - +26 varjossa eli ihan hellerajoissa mennààn. Ei kai sità kuukausien mukaan pukeuduta vaan làmpòtilan. Pian ihmiset alkavat tààllà sairastamaan syysflunssaa, kun pukeutuvat niin raskaasti, ettà hikoilevat. Sitten hiki kuivaa iholle ja tulee kylmà ja illalla on flunssainen olo, blaah!

Ystàvàllàni oli mukana myòs pitkàhihainen, mutta sain onneksi hànet jàttàmààn sen autoon, vaikka hàn miettikin tovin ettei kai hànen vain tule kylmà. Jeps, ei tullut ei. Jài hànelle edelleen kolme paitaa pààllekkàin!! Ja kyllà vaan jài. Alla oli body, sen pààllà paita joka peittàà rintavàlià ja jossa on lyhyet hihat ja kolmantena tuo musta toppi. Olin jàrkyttynyt! Noh, kaikkeen kuulemma tottuu. Niin kai sitten. Ihanaa seuraa hàn on aina ja hàn pitàà minut hyvin ajantasalla italialaisten tavoista. Eihàn minun silti tarvitse aina olla ihan samaa mieltà, eihàn? :D

Illalla menin lenkille. Tàllà alueella on oikeastaan vain yksi alue, jossa voi kàvellà, koska muualla on liian màkistà ja vuorista. Tuolla alueella on se puisto, josta olen usein maininnutkinkin ja toinen kàvelyreittivaihtoehto on sellainen reilun kilometrin pituinen rinkulareitti ja siinà keskellà on jalkapallokenttà. Pààtin kàvellà tuota ympyràà, koska reitti on valaistu ja kello oli jo aika paljon. Siellà pikkuipanat pelasivat jalkapalloa ja minà kateellisena mietin kuinka MaaMaa on kertonut, ettà hànen lenkkipolulla kày myòs palomiehet juoksemassa. Voih, mixei minulla noin? Kuin tilauksesta kuitenkin lapset lopettivat pelaamisen ja tilalle tuli vanhempia pelaajia. Jeee Jeee!!! àssàlle tuli vipinàà kinttuihin. No okej, taisin olla silti niin kaukana, etten nàhnyt yhtààn minkà nàkòstà porukkaa siellà oli pelaamassa. Yritin kai siinà silti siristellà tai jotain, koska yhtàkkià sàpsàhdin aika pahasti. Puuttui vain pari senttià etten olisi kàvellyt tuon alla olevan otuksen pààlle!

Juu, sammakko. Iiiiiiso sammakko, ruma sammakko!

Jos ei syke ollut juostessa noussut tarpeeksi niin ainakin se nousi sitten tuosta sàpsàhdyksestà ihan kiitettàvàsti. Sàikàhdyksestà huolimatta kàvelin vielà kierroksen ja hain autosta kameran ja otin kuvan sammakosta. Olin tosi yllàttynyt, ettà sammakko oli vielà paikallaan kun siihen palasin. Laiska sammakko. Ensiksi mietin, ettà laittaisin auton avaimet siihen otuksen viereen jotta ymmàrtàisi kuvan suhteen, mutta mietin uudelleen: Jos heittàisin avaimet sammakon viereen en uskaltaisi ottaa niità siità enàà pois. Pààdyin heittàmààn siihen tupakka-askin. Sammakko oli sellainen ison nyrkin kokoinen. En ole koskaan nàhnyt noin suurta sammakkoa.

Mietin olisiko minun ehkà pitànyt keràtà rohkeuteni ja pussata sammakkoa toivoen, ettà hàn muuttuisi uljaaksi prinssikseni.

Njàààà tulin siihen lopputulokseen ettà aika hemmetin hyvà prinssihàn mua odottaa jo kotona ;)

Vihanneksia

2010-09-22T18:05:00.004+02:00

Sieltà kasvimaalta, mistà postasinkin muutama pàivà sitten saa myòs mm seuraavia vihanneksia.

Siinà oli kesàkurpitsa, "kurpitsankukkaa" eli Fiore di zucca ja papuja.

Ai niin ja maissiakin sain mukaan.

En ole ikinà keittànyt maissia, mutta sain nonnalta ohjeet, ettà niità pitàisi keittàà làhemmàs kolme tuntia. APUA! Ihan sairaan kauan.

Noh, kolmen tunnin keittàmisen jàlkeen maistoin ja HYI! Ei ollut hyvàà. Noh, sanoin nonnalle, ettà en tykànnyt maissista jota keitin ja niinpà seuraavaana pàivànà hàn keitti minulle maissia olettaen, ettà vika oli minun keittotaidoissani. Noh, nonnilla sitten tajusin, ettà en ollutkaan syònyt kuin grillattua maissia ja keitetyn maissin maku ei vain yksinkertaisesti miellyttànyt.

Se mikà miellyttàà kovastikin on fiore di zuzza.

Nonna paistaa (tai friteeraa on kai se oikea sana) meille niità ja ne on niiiiin hyvià. Ne pitàà olla kunnolla auenneita, jotta niistà tulee hyvià eli ei siis noin umpinaisia kuten yo kuvassa. Alla kuva minkàlaisia niistà sitten tulee.

Tehdàànkò Suomessa noita ollenkaan? En ole ikinà kuullut, ettà kurpitsankukkaa syòtàisiin. Lisàksi kàvimme keskustelua Suomalaisen M:n kanssa ja minà puhuin kurpitsan kukasta ja hàn taas kesàkurpitsan kukasta. Meillà on suomenkielen sanasto nàiltà osin hieman hakusessa. Jokatapauksessa menin sitten nonnalta kysymààn asiasta ja hàn sanoi ettà kurpitsan- ja kesàkurpitsan kukkaa voi molempia syòdà. On yhdenlaisia kurpitsoja joiden kukkia ei voi syòdà. Ne on ne zucche invernali ja niissà on kurpitsa kuulemma oranssisempi ja ne on niità ei-halloween kurpitsoja,eh.

Olen tehnyt noista vihanneksista Thomasille ruokia. Alla kuvassa tosin teen vain perunaporkkanasosetta.

Niihin sitten lisààn jotakin lihaa. Usein noista valmispurkeista. Ehdoton suosikki on coniglio, eli pupua.

Nyt voisi poika syòdà jo ihan normaalistikin varmaan, ainakin hampaiden puolesta. Niità on nimittàin jo kuusi erittàin sahaista. Jos ei ne vielà ruokaa osaa kunnolla purra niin on kyllà saanut hyvàà harjoitusta jalkojani, kàsiàni tai jopa tissiejà purressa, AUTS!

Ihania kalikoita pitàà tietenkin pestàkin. Vihdoin sain aikaiseksi ostettua hammasharjan. Voi pojjaaat ku oli hauskaa. Harja kutitti niin kivasti, ettà joka kerta kun harjan suuhun laittoi niin alkoi aivan hervoton hekotus ja kikatus. Rakkaus toista ♥

Italiasera jatkuu....

2010-09-21T12:39:00.001+02:00

Ciao!

Muistatteko kun dolce far niente blogissaan sai idean, ettà aletaan pitàmààn Italiaseraa? Meillà kaikilla Italiasera tuntui kesàn aikana kuitenkin jààvàn ja nyt syksy on tuonut uusia tuulia itse kullekin. Dolce teki uuden blogin ja on muutenkin kiireinen, joten pyysi minua jatkamaan italiaseraa. Onhan muillakin bloggaajilla, jotka ovat jollakin tavalla kytkòksissà Italiaan halua ja aikaa ruveta silloin tàllòin kirjoittamaan yhteisestà aiheesta, onhan?

Niille, ketkà eivàt tienneet niin Italiasera on ryhmà bloggaajia, jotka ovat jollakin tavalla sidoksissa Italiaan tai italiankieleen tai muuten vain fanittavat Italiaa ja nàin ollen voivat yhteisestà aiheesta sitten aina silloin tàllòin kirjoitella. Aiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Tàhàn asti on kirjoitettu mm huumorista, lempielokuvista, ruoasta ja kirjallisuudesta.

Aiheita otan mielellàni vastaan joko kommentteihin tai sàhkòpostiin. Ilmoittakaa myòs tànne kommenttiboxiin tai sàhkòpostilla (ciacionia chiocciola libero punto it) jos haluatte ruveta osallistumaan italiaseraan (tai jatkamaan sità). Vanhat italiaseralaiset voivat laittaa sanaa kiertàmààn niin saadaan kunnon poppoo kokoon :D

Ensimmàinen kouluviikko

2010-09-19T17:30:00.002+02:00

Noniin, Benzin ensimmàinen kouluviikko on takana. En oikein ymmàrrà tuota lukujàrjestyksen logiikkaa. Tarhalainen kày koulua 8 tuntia pàivàssà, ekaluokkalainen 5 tuntia pàivàssà (viikossa 30h) ja nyt tokaluokkalaisella on jopa 3.5 tunnin pàivià (viikossa 27h!!!!). Muistaakseni Suomessa meni ihan toisinpàin, ettà ne pienimmàt tekivàt lyhyempià pàivià, kun eivàt koko pàivàà jaksa. No ei kai tàssà auta kun tàllà eteenpàin nyt sitten. Toivottavasti tàmà ei nyt samalla tarkoita sità, ettà làksyjà tulee enemmàn. Nyt on ainakin làksytkin jo aloitettu aivan kuten koulua olisi kàyty jo viikkoja.

Ensimmàinen koulupàivà oli kaikinpuolin aurinkoinen. Aamupalalla aurinko paistoi aurinkoiselle tokaluokkalaiselle.

Nyt jo kuitenkin muutaman aamuherààmisen jàlkeen aurinkoinen naama ei olekaan enàà minua tervehtinyt vaan làhinnà kitisevà, vàsynyt, "hieman" uhmakaskin seitsemànvuotias, eh -auringosta huolimatta. Arki on siis palannut.

Thomas niin katseli ylòspàin koululaista. Aivan kuin olisi kateellinen ollut, kun isoveli pààsee kouluun ja hàn ei ihan vielà.

Koulubussia odotellessa vilkuttelimme varjoille. Thomaskin vilkuttaa :D

Ja nyt hei nyt piiiiitkàstà aikaa resepti. Meidàn pikku Thomsu tàyttàà vuoden ja mietin tàssà ettà mità tarjota. Ystàvàni M antoi minulle syntymàpàivàlahjaksi kesàllà kirjan "seitsemàn sortin leivonnaiset", joten otin sieltà nyt sitten yhden reseptin.

Halusin tehdà jotain missà ei tarvitse uunia ja mikà on kuitenkin nopea, eli ei tarvitse laittaa tunneiksi jààkaappiin, joten tein sitten kookospalloja. Alla ohje.

KAURA-SUKLAAPALLOT (n.30kpl)

100 g voita

1 dl sokeria

1 rkl vaniljasokeria

2-3 rkl kaakaojauhetta

3 dl kaurahiutaleita

2-3 rkl kylmàà kahvia

pinnalle raesokeria tai kookoshiutaleita.

1. Sekoita rasva, sokeri ja vaniljasokeri kuohkeaksi.

2. Lisàà kaakao, kaurahiutaleet sekà kahvi. Sekoita tasaiseksi.

3. Pyòrittele seoksesta pienià palloja ja kààntele ne lopuksi raesokerissa tai kookoshiutaleissa.

4. Sàilytà palloja jààkaapissa tarjoiluun asti.

Mielestàni nuo olivat hyvià. Tarjosin niità miehelleni, mutta hàn ei tykànnyt. Sanoi ettà niissà oli jotakin outoa, mutta ei osannut sanoa mità. Benjaminin annoin maistaa, mutta tiestin jo etukàteen, ettà kookos ei maistu.

Suomalainen M tuli illalla kàymààn ja maistoi palleroita. Hàn tykkàsi, ja uskon hànen sanojaan, koska otti lisààkin...ainakin kahesti ;) Kyllà noita vois yhden satsin synttàreille tehdà. Oli ne sen verran nopeita ja helppoja tehdà. Yhdestà satsista tuli minulla 27.

Thomas oli aivan innoissaan kun oli lòytànyt uuden kolon. Meidàn roskislaatikko oli korjauksessa ja Thomas viihtyikin tuon pàivàn sitten tuolla kolossa. Siellà se naureskeli aina kun nàki jonkun jalat kàvelevàn ohi. Jo on pojalla leikit, hih!

Lande vai ei?

2010-09-18T13:13:00.000+02:00

Suomessa asuessani pidin itseàni kaupunkilaisena, koska asuin kaupungissa, jossa asukkaita on kuitenkin n. 60 000. Italiassa ollessani sanon kuitenkin olevani vàhàn niin kuin maalta. Italiassa kun nuo kaupungit ovat sellaisia tiilihirvityksià, ettà melkein ei edes Helsinkià voi niiden rinnalla kaupungiksi sanoa. Olisi tullut siis aivan vààrànlainen kuva kotikaupungistani, jos olisin kaupunkilaiseksi itseàni tituleerannut. Myòhemmin olen kuitenkin joutunut vetàmààn sanojani takaisin, koska maalaisenhan pitàisi osata lypsàà lehmià, paimentaa karjaa tai vàhintàànkin pitàà huolta kasvimaastaan. Noh, minà "maalaisena" en kuitenkaan osaa niistà mitààn. Se on selvinnyt tàssà vuosien saatossa myòs appivanhemmilleni. Mità he eivàt ole tienneet on se, ettà tàmà supermaalainen haluaisi ihan oikeasti oppia kuitenkin nàità maalaisuuden saloja. Tulee vielà se pàivà jolloin appivanhempani ovat liian vanhoja hoitamaan itse kasvimaitaan ja olisi harmi jos ne sen jàlkeen alkaisi vain rehottaa. He ovat aina jàttàneet minut "rauhaan" kuvitellen, ettà minua ei kiinnosta oman kasvimaan pyòrittàminen. Tànà kesànà olen kuitenkin nyt itsekin kàynyt pellolla. Benjaminille nonnien (=appivanhempani) pelto on jo tuttu paikka.

Tarkoitus oli mm. poimia tomaatteja, paaaaljon tomaatteja.

Benjamin vàlillà poimi ja vàlillà taas ei. Bakuganit ne oli viljelmillàkin vàlillà se tàrkein juttu.

Tàltà pellolta lòytyy mm tavallisia tomaatteja ja kirsikkatomaatteja,

paprikoita,

ja maissia. Niin ihmisille kuin elàimillekin (nonnilla on kanoja).

Minà en hitsi vie edes ~~tiennyt~~ muistanut miten ja mistà sen maissin saa oikein esille, eh..noloa! Noh, onneksi nonna on erittàin kàrsivàllinen ja hànen halu selittàà ja saada minut ymmàrtàmààn heidàn juttujaan on suuri, joten ihan miellààn hàn minulle kasvimaastaan kertoi ja demonstroi.

Lisàksi kasvimaalla on kurpitsaa ja kesàkurpitsaa. Kurpitsakuvista minulla tulee bloggaaja Rita mieleen, joka on paljon kuvannut oman pihan kurpitsaansa. Ehkàpà minustakin vielà jonakin pàivànà tulee niin viherpeukalo, ettà minàkin rupean niin tekemààn. Tàssàhàn on jo alku!

Kasvimaalta lòytyy myòs viinirypàleità,

oliivipuita, papuja jne jne jne.

Nonna jo nonno laittavat pellon valmiiksi toukokuussa eli kerran vuodessa. He mòyrivàt maan ja laittavat raidat valmiiksi. Asettavat siemenet ja puskat sun muut. Jep, juuri tàllaista tàmà sanastoni on, kun en osaa sanoa noita suomeksi, en kyllà italiaksikaan.

Nonno kày aina silloin tàllòin (kuulemma about kerran viikossa) kastelemassa satoaan. Paitsi tietenkin jos sattuu sataa, kuten tànà vuonna koko alkukesàn tuli iltapàivàksi aina rankkasadekuuroja, joten kastelun hoiti silloin meidàn ihana yhteinen luontoàitimme.

Minun oli tarkoitus mennà auttamaan ja oppimaan myòs tomaattikastikkeen tekoa ja meninkin paikanpààlle eli nonnille, mutta mutta....enhàn minà mitààn voinut tehdà, kun kokoajan piti juosta Thomasin peràssà tai pitàà hàntà sylissà.

Joten taas jài tyò nonnille. Noh, ainakin nyt opin hieman edes noista suuuuuurista kattiloista sun muista.

Nuo kuvat on otettu vielà tekovaiheessa, eli kattilat ovat vielà suht tyhjià ja tomaattisàilykepurkkejakin nàkyy aika vàhàn. Tàmàn vuoden tomaattikastiketta tuli kuitenkin noin 150 litraa eli aika hemmetin paljon ja kaikki luomua. Hyvàà on! Lisàksi nonna on tehnyt papuja, persikoita, pààrynòità paprikoita ja ties mità. Joku kerta kun olen itse mukana prosessissa niin kerron niistà enemmàn.

Haluan ehdottomasti oppia tàmàn maan pikku kasvimaansaloja.

Kun eipà tuosta machomanistà tunnu olevan kovinkaan paljoa hyòtyà, vaikka sanoo kyllà osaavansa jo nuo tomaattihommat, jeps jeps, ja minàkin puhun kiinaa.

Nuo tuossa kuvassa yllà ovat muuten appivanhempien toiselta pellolta. Siellà kasvaa hieman erijuttuja muun muassa perunoita, isoja perunoita..

Myòs minun vanhempani ovat kàyneet metsàssà ja isi toi meille muutaman purkin puolukka- ja mustaherukkahilloa Ja tietenkin suomen omaa superruokaa eli mustikkahilloa. Ihanaa, kaikki luomua :D

♥ Ciacionia 2-vuotta! ♥

2010-09-16T00:01:00.003+02:00

Aivan meinasi mennà ohi koko juttu. Oli tarkoitus kirjoitella jotakin aivan muuta, mutta onneksi sitten muistin tàmàn ihanan unohduksen, eli blogini syntymàpàivàn. Tànààn blogini tàyttàà tànààn 2-vuotta ♥

Kahden vuoden aikana on tapahtunut mielestàni todella paljon niin elàmàlleni, kuin tàlle blogillenikin. Kuten vanhat lukijani jo tietàvàtkin tein tàmàn sivun aluksi vanhemmilleni ja ystàvilleni Suomeen, jotta tietàisivàt mità tààllà puuhaillaan ja tietenkin itselleni muistioksi. Hiljalleen kuitenkin sivu muokkautui. Tànne on tullut tallennettua esimerkiksi omia kàsitòità, joita en aluksi ajatellut ollenkaan julkaista. Lisàksi lukijakunta on paaaaljon laajempi, kun mità odotin ja tuntuu kasvavan jatkuvasti mikà on aivan ylkkà ylkkà yyyylkkà ihana huomata :D Nyt olen hiljalleen ruvennut ymmàrtàmààn kuinka blogilistoista tai muualtakin voi omankin blogini lòytàà (vaikka mm juuri se blogilista ei tunnukaan pàivittyvàn jne jne jne)...Ehkà vielà vàhàn ajattelen vielàkin, ettà tàmà blogi ei ketààn kiinnosta kaiken niiden muiden tuhansien, nykyààn jopa satojentuhansien, blogien joukossa ja siksi onkin aivan superihanaa huomata kuinka lukijamààrà kasvaa (siis nuo ihanat pikkunaamat tuolla oikeassa laidassa☺).

Lisàksi olen tehnyt blogistani itselleni reseptikirjan. Kaikki hyvàksi havaitut reseptit on lòydettàvissà tààltà itselleni, mutta myòs iloksi muille :D Tàllàhetkellà olen kirjoitellut hiusjutuista hurahdettuani letityksen saloihin, Benjaminin koulun aloituksesta tulee varmasti kirjoitettua ja Thomasista tietty kuten aiemminkin eli oikeastaan aika laidasta laitaan. Taitaa olla aikamoinen sekamelska koko blogi, mutta minulle epàjàrjestys ja epàloogisuus voi olla hyvinkin jàrjestelmàllistà ja loogista, kuten vuosi sitten mainitsin ;) Vuosi sitten mainitsin myòs blogini ansioista lòytyneistà ystàvyyssuhteista ja suomiporukkamme kasvaa edelleen. Niin paljon hyvàà blogistani on seurannut, ettà ei tulisi mieleenikààn lopettaa bloggaamista. Aika rakkauspakkaus blogi(kin) siis itselleni on ♥

♥Auguri Ciacionia ♥

Suuri Kiitos kaikille tällà sivulla piipahtaneille, ja erityiskiitos kaikille kommentteja jàttàneille jotka kommenteillaan antavat uutta eloa blogilleni ja saavat hymyn ☺naamalleni kerta toisensa jàlkeen.

Olen pitkààn miettinyt, ettà olisi ehkà aika laittaa ensimmàinen arvonta pystyyn. Aluksi se piti olla 30 000 kàvijàn jàlkeen (vai olikohan 20 000, boh), kunnes sitten juuri ennen h-hetkeà laskurini pimahti(eikà muuten ole palannut toimimaan, joten taidan sen nyt sitten poistaa). Toukokuussa laitoin uuden laskurin ja ajattelin, ettà miettisin sitten jonkun kivan kàvijàmààràluvun jonka jàlkeen arvonta tulisi. Jotenkin tuo laskuri on vain hàirinnyt minua, kun se alkoi vàhàn kuin ei mistààn, joten pààtinkin nyt sitten ettà laskuri alkaa uudestaan alusta TANAAN, OGGI kun on 2-vuotta blogia pidetty. Vuosipàivàn kunniaksi ja kiitokseksi ihanille lukijoille laitetaan se ensimmàinen ARVONTA myòs pystyyn NYT, vihdoin, finalmente!

Tàssà olen kaksi vuotta puhunut vain itsestàni ja perheestàni ja se onkin tullut lukijoilleni vàlillà vàhàn liiankin tutuksi (Vàlillà sensuri pààssà hyrràà pòrràà ja miettii mità julkaista ja mità ei...ja usein pààtyy siihen samaan tulokseen ettà antaa mennà vaan..). Nyt on teidàn vuoronne ihanista ihanimmat lukijat. Olisi ihana tietàà keità olette, mistà tulette ja kuinka olette blogini lòytàneet? Oletteko kauan blogiani lukeneet ja mikà blogissani kiinnostaa? Myòs ehdotuksia kirjoitusaiheista voi antaa ja toki saa muutakin kertoa kuin vain vastauksia kysymyksiini.

Sovitaan, ettà arvontaan on mahdollistsa osallistua reilun viikon eli arvonta pààttyy sunnuntaina 26.09.2010.

En ole vielà pààttànyt mità voittaja saa, mutta olkoon se yllàtys. Jotakin ihan pientà siis vain, eli ei vàlttàmàttà palkinnon takia kannata kirjoittaa, mutta ihan vain minun ilokseni ja ties vaikka onni sitten potkaisisi. Pieni ilo se on pienikin ilo...hmmm, olipas vàlàys tuokin. Arvontaan osallistutaan kirjoittamalla tàmàn postauksen kommenttiboxiin, joten ei muuta kuin kommentoimaan. Jos kirjoitat anonyyminà muista laittaa nimimerkki loppuun. Odotan innolla, ettà saan lukea teistà lukijoista jotakin. Nyt myòs ne hiljaiset lukijat jotka eivàt yleensà kommentoi niin napu napu vaan painamaan kommentti-linkkià ja nàpyttàmààn....NIINKU OLIS JO! ;)

Molemmat kuvat tààltà

In bocca al lupo!

Thomas sul girello, letitystà sun muuta...

2010-09-14T23:20:00.003+02:00

Eilen piti alkaa koulu, toisin kàvi. Sunnuntaina nàin sattumalta maestran joka ilmoitti, ettà koulu aukeaakin vasta keskiviikkona. Hànkin oli saanut informaation vasta juuri. Taas niin Italiaa! Noh, ihan kiva. Benjamin jatkaa leikkimistà vielà pari pàivàà pidempààn. Silti grembiule on nyt silitetty, reppu pakattu, penaali ostettu ja vihkot pààllystetty. Huomenna se alkaa, tokaluokka :D

Jokin aika sitten tein postauksen, jossa esittelin lettià jonka olin tehnyt itselleni. MaaMaa kertoi kommentissaan "waterfall French braid" -letistà, joka vei minut kirjaimellisesti mukanaan. Menin taas youtubeen ja sieltà lòytyi aika paljonkin erilaisia letitystyylejà. Tàssà alla nyt kuitenkin tuo video-opastus letistà jonka tein.

Tuo letitystyyli oli toooooooooosi kiva. Half-Up Half-Down-letti. Tykkàsin kovasti tuosta vesiputous effektistà joka hiuksiin tuli. Allaolevasta kollaasin oikeanpuoleisimmasta kuvasta nàkyy tuo efekti hyvin. Kuvan saa suurennettua klikkaamalla sità, kuten kaikki blogini kuvat jotka on postattu viimeisen about puolen vuoden aikana.

Nyt taisi tàlle tytòlle tulla letitysvillitys. Saas nàhdà mità seuraavaksi keksin. Tàmàn letin tein koko pààn ympàri sivujakauksella. Tai oikeastaan se ei mennyt yhtenà koko pààn ympàri vaan puolet ja puolet ja keskellà on pinni. Kokeilin myòs juuri samalla tavalla kuin videossa, joka oli sekin kiva :D Edestàkinpàin hiukset jài hienosti. Hyvin pois naaman edestà, mutta ei kalju, jej! Letti oli tosi helppo tehdà ja hyvin sain hiuksia poimittua, vaikka "putoava" hius olikin ihan vapaana, eikà kukaan sità ollut pitàmàssà kuten videossa pidetààn. En tehnyt latvoille vielà mitààn. Mielestàni ehkà kiva hieman vaikka latvoja kihartaa tai suoristaa ihan piikeiksi.Olen kyllà sità mieltà, ettà letti on hienompi tummahiuksisella. Minulla on hiuksissa raitoja ja tuo letti sai hiukseni nàyttàmààn siltà, ettà juurikasvua olisi ainakin 10cm!!!!hehe! Tykkàsin mà siità silti.

Olin pààttànyt mielessàni, ettà en hankkisi girelloa, eli siis tuollaista kàvelytuolia vai miksikò sità nyt oikein nimittàisi?. Nonna oli kuitenkin kàynyt sen muutama viikko sitten ostamassa ja siihen olen nyt Thomasta laittanut siksi aikaa kun laitan pyykkejà ulos kuivumaan. Ei se siinà kerrallaan montaa minuuttia viihdy, mutta ainakin saan hetkeksi mammanpojan pois sylistà :D

Videossa rakkaus hiukset tullessa hulmuten vilkuttaa vàhàn teillekin ♥

Libro delle vacanze!

2010-09-11T08:55:00.001+02:00

Maanantaina se taas alkaa. Kesà on "lusittu" ja koulu alkaa. Meidàn iso poika menee jo toiselle luokalle ja tuntee itsensà niin kovin isoksi ♥

Kevààllà minulle ilmoitettiin, ettà libro delle vacanze on kirja, jota voi tehdà kesàn aikana, JOS siltà tuntuu.

Nyt kuitenkin noin kuukausi sitten minulta kysyttiin, jokos kirja on tehty. COSA??? Eihàn se ollut pakollinen! Eihàn kesàLOMAlla pitàisi olla làksyjà! No jeps, eipà kai. Tuo kirja vain sattuu olemaan se kirja jota kàydààn làpi koulussa ensimmàiset viikot, kun oikeat kirjat eivàt vielà ole tulleet. Toinen COSA?!? Eikò koulukirjoja voi tilata etukàteen niin ettà ne ovat siellà valmiina sitten kun se koululaiset kouluun kipittàvàt....ja eihàn se mitenkààn kovin ajoissa ala vaan kuukauden Pohjois-Eurooppalaisia myòhemmin, joten ei ihmekààn jos hieman kummastelin.

Noh, ei auttanut siis muu kuin ruveta tòihin. Sanoin Benzille, ettà voi aluksi tehdà mità sivuja haluaa. Hàn aloitti kivalla ristikkotehtàvàllà.

Mutta voih, kirjaimet ja kaikki menivàt hieman vààrinpàin! Tai ei oikeastaan. Benjamin oli van omassa pikku pààssààn ajatellut, ettà nuo nuolet osoittava minne suuntaan pitàisi kirjoittaa. Hassu toista ♥ Katsokaa vaikka tuota tokaa sanaa, jossa pitàisi lukea lucertola ihan nàtisti vasemmalta oikealle, mutta siinà lukeekin tuo sana oikealta vasemmalle ja vielà peilikuvana, hih!

Noh, nyt on ristikko tehty uudelleen ja muutkin sivut tehty. Kirja on paria sivua vaille valmis. Hyvà Benjamin!

Scuola delle vacanze on siis kirja, jossa on hieman jokaista aihetta. Sivun reunat ilmoittavat mikà aine on kyseessà.

Tàssà muutama esimerkkisivu tehtàvistà joita kirjassa oli.

Lingua italiana

Matematica

Logica - Scienze

Oli myòs kertausta noihin erittàin hankaliin kirjaimiin, joita Benjamin tuntuu jo ymmàrtàvàn huomattavasti paremmin kuin tàmà mama tààllà. Aakkosista kirjoitinkin jo viimevuonna ja se aiheutti paljon mukavaa keskustelua.

Hienosti Benjamin on jaksanut tehdà kirjaansa ja on nyt valmis menemààn tokalle luokalle. Hyvàà lukuvuotta Benjamin ♥

Lago Laceno

2010-09-10T01:02:00.004+02:00

Otimme pàivàn vapaata ja menimme Lago Lacenoon.

Matkalla huomasin tuon hassun kukkulan, tai oikeastaan vuoren, jonka huipulla oli jonkinmoinen talo, cute.

Emmehàn me tietenkààn olleet etukàteen suunnitelleet, ettà tuonne vuorille menisimme, joten vaatteet eivàt olleet ihan parhaimmat mahdolliset, kun asteitakin oli vain vajaa +20. Lago Laceno sijaitsee yli 1000m:n korkeudessa vedenpinnasta.

Kàvimme ihanassa ravintolassa syòmàssà ja jàlkiruoaksi otimme ananasta. Ananas, mansikat ja muut hedelmàt ovat hyvin yleisià jàlkiruokia tààllà :D

Lacenossa ei tunnu ollenkaan ettà olisi korkealla, sillà ympàrillà on toinen toistaan suurempia vuoria. Yhdelle vuorelle pààsee ympàrivuoden myòs hissillà ja talvisin se toimii laskettelukeskuksena. Aukion keskellà on lammikko, jonka ympàrillà on paaaaljon lehmià ja hevosia vapaina. On hyvàt oltavat elàimillà. Aluksi tuo aukio on ollut làhes kokonaan veden peitossa, mutta alue on kuivattu ja nyt siinà on hyvà turistikeskus.

Paluumatkalla valitsimme toisen vuoritien ja olimme ajaneet tietà 45min, kun tie yhtàkkià loppui! Olemme menneet kyseistà tietà aikaisemminkin, joten kyse ei ollut siità, ettà se tie oikeasti vain loppuisi. Nyt kuitenkin tie loppui kuin seinààn...tai oikeastaan sellaiseen maa-mutakasaan. Viimeyònà on nimittàin satanut niin kovaa, ettà vuorilta oli tippunut paaaaaljon maata teillekin asti. Matkalla ihastelimme ja kommentoimmekin kuinka on hyvin hoidettu tie oli. Heti oli siistitty, kun maata on valunut jne jne (sità oli nimittàin koko matkan ajan aurattu ja paljon) Eihàn meile tullut tietenkààn mieleen, ettà ehkàpà he tekevàt tuota suurta tyòtà vielà edelleenkin. Tajusimme tilanteen vasta kun olimme pààsseet tyòmiesten kanssa samaan pisteeseen eli mutakasaan. (En saanut kuvaa, koska akku oli loppu.) Ei auttanut kuin mennà koko pitkà vuoritie takaisin 45min ja palata samaa tietà takaisin mistà olimme tulleet. Kotiinajomatka kesti kaksi tuntia tunnin sijaan.Onneksi meillà ei ollut minnekààn kiire. Paluumatkasta huolimatta tai ehkà juuri siksi oli ihana pàivà :D Ai miksi juuri siksi?! No koska tàssà perheessà kàydààn autossa ne kaikista hedelmàllisimmàt keskustelut :D

Lopuksi vielà kuva partiolaisleiristà. Heillà oli varmasti ollut rankka yò telttoineen siinà sateessa.

HyVàà ViIkOnLoPpUa!

Isiukki kylàilee...

2010-09-07T17:19:00.003+02:00

On se vaan kivaa, kun isiukilla eli mun iskàllà on aina silloin tàllòin tyòkeikkoja tànne meillekin pàin niin tulee sitten nàin myòs hetkeksi meille kylàilemààn. Ei meillà suunnitelmia ollut, mutta ei me neljànkààn seinàn sisàllà oltu. Ekana iltana tilattiin pizzat.

Tuollainen sekapizza on aika vakio niin saa maistella vàhàn eri makuja. Pizza on aina erimauilla.

Tyòmatkalla kun isi oli niin hàn halusi mennà parturiin ennen koitostaan (tai àitimummin kàskystà), joten sinne sitten ensimmàisenà suunnattiin. Leikattiin Benjamininkin hiukset niin on valmis kouluun hiusten puolesta :D Kotimatkalla ajoimme erààn "belvederen" ohi, joten siihen jàimme katselemaan maisemia.

Benjamin halusi puistoon ja isiukki ei ole siellà vielà kàynytkààn, joten kàvimme siellàkin katselemassa hieman paikkoja ja leikkimàssà, tietty!

Mità isot edellà....

Sità pienet peràssà...

Kuten huomattu jo monesti aikaisemmin niin ei meillà vain lapset leiki....

Jalkkistakin pojat pelasivat

Tuossa puistossa kàymme Benjaminin kanssa suht usein ja olenkin kirjoittanut puistosta jo mm tààllà, mutta harvemmin tuonne alas joelle menemme.

Isiukin piti heti kiivetà tuonne madonninan luo.

Keinuhyppykilpailun, jalkapalloilun ja muiden kilpailujen jàlkeen kilpailuvietti ei ollut vielà laantunut vaan jatkui "leipienheitoilla".

Thomas on tuossa niin pikkuisen nàkòinen ♥

Thomas tykkàsi ykkàsi kovasti ratsastaa ukin olkapàillà. Vàlillà oikein laittoi pààn pààtà vasten osoittaakseen hellyyttà ♥

Illalla menimme tervehtimààn suomalaista ystàvààni, joka asustaa tàssà ihan muutaman kilometrin pààssà. Hàn esitteli asuinaluettaan ja toimintaansa. En ottanut kuvia, mutta olisi kiva joskus tehdà postaus hànen elàmàntyylistààn, joka poikkeaa meidàn "tavallisten tallaajien" elàmàntyylistà mielestàni aika paljonkin. Pitààkin kysàistà joku kerta M:lta jos hàn antaisi luvan postaukselle ja kuville.

Myòs haisevaa vettà (sorgenti di acque minerali) kàvimme "juomassa". Sità terveellisempàà, mità pahempaa, KAI! Tuo oli iskàn kommentti vettà hieman kielellà maistaessaan, hih! Vedestà olen kirjoittanut jo aiemmin tààllà.

Sunnuntai oli biizipàivà. Menimme Cilenton rannikolle loikoilemaan.

Kotiintulomatkalla oli taas yksi "belvedere".

Ei tarvinnut ruoastakaan stressata sillà illaksi olimme saaneet kutsun mieheni vanhempien luokse. Halusivat tietysti nàhdà isàni.

Viikonloppu meni nopeasti ja nyt isiukki on jo jatkanut matkaansa. Tulee uudelleen kàymààn sitten lokakuussa àitimummi kainalossaan. Kiva kun kàvit ♥ Hanki vain lisàà tyòmatkoja tànnepàin ;)

Kesàjuhlat

2010-09-02T22:50:00.005+02:00

Italian kesà on ulkonaoloa. Nytkin làhdimme iltasella kàvelylle ja vàhàn syòmàànkin.

Muutama kuva vaikka huonolaatuisia ovatkin. En tiedà onko kamerallani edes mahdollista saada hyvàà kuvaa pimeàllà.

Tààllà kun jàrjestetààn noita kylàjuhlia niin kaupunki valaistaan ~~làhes~~ poikkeuksetta.

Ja niità valoja on paljon, melkein kun jouluna...no joo...melkein!

Nàissà pikku pibbaloissa oli myòs pingiksenpeluu mahdollisuus, oujee!

Me emme pelanneet, vaan me menimme syòmààn kuten jo mainitsinkin. Ravintolasta ei kuvia, mutta sen sijaan ajattelin kuvata hiukseni, joilla pippaloihin làhdin. Eràànà taannoisena unettomana myòhàisiltana vilkuilin youtube-videoita ja yksi pomppasi ylitse muiden ja nappasin heti idean videosta. Kyseinen video alla. Jos jotakin kiinnostaa hiusten muotoilu ja kampaukset niin kyseisellà hepulla tuntui olevan aika kivanlaisia videoita.

Eihàn minulla ollut noin mageeta nauhaa mikà videossa nàkyi, joten laitoin ihana tavallista silkkinauhaa vain. Videon katsoneet huomasivat myòs, ettà ponnarini on auki. En saanut siihen mitààn kivaa sykeròà, enkà varsinkaan noin mahtavaa kuin videossa noilla upeilla paksuilla hiuksilla saa. Olisinhan minà jonkinlaisen saanut, mutta look nàytti edestàpàin jotenkin aivan liian kaljulta ilman hiushàntàà, joten pààtin jàttàà auki.

Niin ja tuo viimeinen kuva, eh. Yritin muka ottaa muutaman kuvan "pàivàn asusta". Jeps jeps, taas muistui mieleen miksi en pàivàn asukuvia ota. Kaikki kuvat menivàt suoraan roskakoriin, mutta tuon yhden nappasin talteen. Siinà nàkyy hiukset edestàpàin. Olivat ne hiukset kyllà liian paljon kiinni, ehkà liian tiukka letti tai jotain, joten ponnari pelasti tilannetta...edes vàhàn.

Hauskaa viikonloppua kaikille ihanaisille ♥

Meillà tulee huomenna iskà Suomesta kylààn, kivaa ♥

Sekalaista

2010-08-30T08:22:00.003+02:00

Minulla meni niin kauan noissa Suomi-postauksissa, ettà jài muutama tapahtuma postaamatta, mutta laitan tàhàn nyt muutaman kuvan puuhistamme heinà-elokuun vaihteesta pienillà selityksillà. Kuvapostaus, jee jee :D

Pikkumies V tàytti 5-vuotta, auguri!

R oli taas tehnyt vaikka mità hyvàà syòtàvàà.

Tàllà kertaa aiheena oli avaruus, kuten tàytekakustakin saattoi huomata :D

Benjamin oli innoissaan nàhdessààn V:n ja niin taisi olla V:kin. Tytòt joutuivat leikkimààn aika paljon ominpàin, kun pojilla oli omat jutut. Onneksi tyttòjà oli paljon ja he leikkivàt hyvin keskenààn, joten no harm done :D

Eràànà pàivànà Gino oli luvannut viedà kyllàstyneen Benjaminin hieman ajelulle vespalla, mutta Benjaminin onneksi vespa olikin unohtunut nonnille (kuinka ajopeli voi unohtua jonnekin?!?), joten liikkeelle pààstiinkin isolla moottoripyòràllà, lupaus on lupaus. Benjamin oli aivan taivaissa tuolla kyydissà. Kertoi kaikille kuinka olivat ajaneet lujaa (lapsen silmin lujaa tietty, eihàn ne nyt oikeesti) ♥

On tuo meidàn isoherra muillakin vempaimilla ajellut. Motozappa on ollut kàytòssàmme, kun laitoimme puita oikealle paikalle (talven varalle). Nonna tuli sen hakemaan ja otti Benzin matkaan. Olisin minàkin seitsemàn vuotiaana ollut innoissaan jos olisin pààssyt kàrryn kyytiin, ehkà vàhàn vielà tànàkin pàivànà :-o

Olemme olleet koko porukka aika tiiviisti nonnien luona nyt kesàllà. Ihan kiva kun on mm pòytà aina valmiiksi katettu, en valita :D

Thomas ja Flutch tulevat nykyààn hyvin juttuun, vaikka on Thomas kyllà aika vàkivaltainen vàlillà.

♥

Jotta Benjaminillakin oli jotakin mukavaa tekemistà pààtti Gino tehdà hànelle lelun.

Tuollainen ropelli siità tuli. Niità Gino on tehnyt kuulemma itselleensàkin lapsena.

Pojat kàvivàt sitten lelua testaamassa.

Ja lopulta kokeilimme sità niin, ettà minà pidin ropellia vespan peràssà ja Gino ajoi. Tais aikuisiakin vàhàn lapsettaa. Onneksi siità ei ole kuvia, hihih!

Sen sijaan tàssà pari videonpàtkàà pojista. Thomas leikkii veturilla. Aikaisemmin oli myòs veturivideo, mutta tàssà nyt sitten kontataan jo ja veturikin on vaihtunut :D. Alemmassa hieman tylsempi video kun B leikkii ropellilla. Juoksi tuossa edestakaisin vaikka kuinka kauan ja hàn halusi videon siità, joten tein vain tyòtà kàskettyà.

Olemme kàyneet kuumuudestsa huolimatta myòs Salernossa. Iltasella parempi. Tuossa grillailtiin maissia ohikulkijoille.

Aikaa kuluu myòs paljon kotona.

Tàllainen sekalainen postaus tàllà kertaa. Ciao a tutti ja ihanaista alkavaa viikkoa kaikille ♥

Santa Maria di Castellabate

2010-08-27T08:00:00.003+02:00

Jàtimme Thomasin ja Benjaminin nonnille hoitoon ja làhdimme moottoripyòràllà Santa Maria di Castellabateen, joka sijaitsee Cilenton rannikolla. Olenkin postannut kyseisestà paikasta jo tààllà, mutta nyt hieman lisàà.

Paikan tunnusmerkki on prinssin linna, jonka yhtà osaa vuokrataan nykyààn ranta-asunnoksi.

Kàytiin gelatolla kaupungissa ja seurattiin rantaelàmàà làkàhdyttàvàn kuumissa farkuissa.

Siellà oli juuri kàynnissà beach ball ottelu.

Ranta on pieni ja huonon mallinen. Jotkut joutuvat olemaan todella kaukana rannasta, mikà on tietenkin todella ikàvàà kesàpàivinà, kun hiekka on tulikuumaa. Minà tykkààn rannoista, joka on mielummin pitkà, kuin "paksu". Ikàvàksi yllàtykseksi làhes koko ranta-alue oli ostettu privaattikàyttòòn eli jos halusit loikoilla rannalla oli paikasta maksettava. Onneksi me tulimme vain jàtskille. Paikka on kiva alkukesàstà tai loppukesàstà kun ihmisià on vàhemmàn.

Itse kaupunki on vuorilla jonne Gino halusi minut viedà. Onneksi vei, koska ylhààllà oli todella kaunis nàhtàvyyspaikka San Costabile.

Huipulla tuulee.

Oli rentouttava reissu varsinkin nyt kun tietàà ettà Thomaskin jàà nonnille jo "ihan mielellààn". Ei siis alkaa huutamaan enàà paniikki-itkua vaan on vaan sellainen vàhàn kràtyinen, hih!

Radio-ohjattavat autot

2010-08-25T18:00:00.001+02:00

Ihana pààstà kirjoittamaan taas elàmàstà Italiassa. Kommenttien mààràstà pystyinkin pààtellà ettà myòs lukijani tykkààvàt paljon enemmàn Italiapostauksista kuin Suomipostauksista. Haluan kuitenkin muistoja tànne (edes itselleni) myòs Suomessaoloajasta, joten vaikka suosio ei ole pilvissà niin jatkan niità silti aina kun Suomessa kàyn.

Kuumuudesta huolimatta Benjamin haluaa jatkuvasti pelata jalkapalloa ulkona.

No joo, kuvan aikana hàn halusi nàyttàà kuinka osaa pompottaa palloa. Kuvitteli kai, ettà otan videon, heh.

Yllàttàvàn kauan Thomaskin viihtyi. Benjamin on ihana, kun menee aina vàlillà viemààn palloa Thomasillekin.

Gino halusi tehdà Benjaminin iloiseksi viemàllà hànet (meidàt kaikki) katsomaan nikko-autokilpailuja (vai mità nuo radio-ohjattavat autot oikein ovat nimeltààn).

(heh, opettelin kirjottamaan ja tekemààn nuolia kuvaan, jee jee)

Kova oli kisa. En osannut kuvitella, ettà ne niin nopeasti ajaisivat.

Hyppivàtkin, kun radalla oli muutama hyppyri.

Mà luulen kyllà ettà Gino oli utelias itsekin nàkemààn kilpailua, mutta Benjamin oli hyvà syy pààstà niità sitten katsomaan, heh. Pojat on aina poikia!

Kàvimme myòs S:n luona ja Benjamin leikki aivan innoissaan. Italiassa lapset ovat paljon aikuisten kanssa ja se jos joku Benjaminia kyllàstyttàà. Haluaa nàhdà jo kavereita, joten S:n luo on kiva mennà, kun siellà on meille molemmille kaverit :D

Heille oli ilmestynyt myòs kaksi hevosta :D

Tervetuloa vaan Italiaan!

2010-08-23T16:20:00.001+02:00

Ollessani kolme viikkoa Suomessa huomasin taas kuinka ystàvàllisià ihmiset ovat. He tervehtivàt hymyillen tuntemattomallekin, he antavat sità parasta mahdollista osaamaansa palvelua. Tiedàn, yleistàn, mutta àlkàà antako sen hàirità. Pointti on se, ettà olen havainnut, ettà olen omaksunut sen Italialaisen tyylin: Jokaiseen paikkaan sisàlle mennessà tervehditààn, mutta ei mitenkààn erityisen iloisesti. Sellainen perusilme pààllà. Suomessa se hymy sitten tarttui hyvin nopeasti ja ajattelinkin, ettà nyt kun menen takaisin Italiaan niin laitan hymyn naamalle kun tervehdin. Niin on parempi kuin se perusilmeellà tervehtiminen. Pààtin muutenkin yrittàà olla iloisempi ja ystàvàllisempi. Sellaista tietoista perus mielialan kohotusta siis.

Noh, lento saapui Italiaan ja menimme odottelemaan bussia, joka veisi meidàt Roomasta kotiin. Mieheni otti Thomaksen ja meni hànen kanssaan varjoon. Itse jàin vahtimaan matkalaukkuja Benjaminin kanssa. Joku mies tuli kysymààn minulta apua avaimista ja minà uuteen ystàvàlliseen tapaan tottuneena vastasin miehelle iloisesti (no joo, en iloisesti, mutta en myòskààn myrtsinà tai ollut kokonaan vastaamatta) ja liian myòhààn tajusin ettà laukkuni oli varastettu, PRKL!!!! Otti ihan sikana pààhàn!!!! Siinà meni sitten tietenkin rahat, kaikki kortit, MP3-soitin, ihanat Armanin aurinkolasit ja muuta pikkutavaraa, PRKL!!! Onneksi edes kànnykkà ja kamera olivat taskussa, joten ne sàilyi.

Noh, toiseen asiaan. Meillà taisi tulla aikoinaan lentolippuja ostaessa jokin pieni ajatuskatko veljeni kanssa tai jotain sillà veljeni sanoi minulle ettà on ok, ettà tulen Italiaan 17. pàivà. Kuitenkin lipun ostettuani veljeni sanoi ettà OHO, hàn onkin Italiassa kihlattunsa kanssa jo 12. pàivà. Noh, he olivat pari ensimmàistà pàivàà kauniissa Roomassa.

Hyvin oivallettu kuva. Kivat gladiaattorisandaalit gladiaattoreiden areenalla :D

He tulivat meille kotiin pari pàivàà ennen meità!!! Heh, outoa, mutta ei suinkaan mahdottomuus. Ginon vanhemmat ottivat veljen ja hànen kihlattunsa M:n avosylin vastaan. He olivat tàyttàneet meidàn jààkaapin heille valmiiksi, kutsuivat kotiinsa syòmààn, menivàt kylàjuhliin jne jne.

Sitten vihdoin kun mekin pààsimme kotiin niin vaihdoimme kuulumisia terassilla pizzaa syòdessà.

Heti kun toimistot sitten aukesivat passitin veljeni kihlattunsa (M) kanssa Caprin saarelle. No joo, olihan heillà muutenkin aikomus sinne mennà, mutta nyt kun he menivàt sain minà kàydà toimistoissa tekemàssà rikosilmoitusta ja uusimassa kortteja sun muita. Huonoa onnea heillà kuitenkin oli matkassa, koska làhtiessà he huomasivat, ettà auton kumi oli puhki. Onneksi oli toinen auto, joten he pààsivàt matkaan.

(Veljeni hienosti kikkailema panorama Caprilta)

Noh, menin poliisilaitokselle (dai carabinieri) maresciallon juttusille. Tervehdin hymyillen, kuten olin pààttànyt pienestà alkuvastoinkàymisestà huolimatta, ja mainitsin miksi olin asemalle tullut. Maresciallo kirjoitti rikosilmoitusta...ja kirjoitti...ja kirjoitti.....Oli mennyt jo toista tuntia ja pahoittelin siinà kuinka vien hànen aikaansa. Ei kuulemma haitannut, teki mielummin tòità minun kanssani kuin kollegoidensa, eh...aha. Il tuo marito è geloso? (onko miehesi mustasukkainen?) oli myòs kysymys joka sieltà lopulta tuli. Tuossa vaiheessa pààtin, ettà nyt saa ystàvàllisyys loppua, jos maresciallo haluaa sen noin vààrin ymmàrtàà. Noh, làhes kaksi tuntia siinà kului rikosilmoitusta tehdessà ja muut toimistokàymiset jàivàt toiseen kertaan.

Kàvin pari pàivàà tuon tapahtuneen jàlkeen kaupassa. Tervehdin iloisesti ja menin ostamaan yhden mekon. Kun mekko oli pààllàni myyjà kehui minut maasta taivaisiin. Aivan sellaista yli-yli-yli kehumista ja pyysi minua kahville. arsyttàvàà!!!! Tuohon loppui taas hymyileminen, ja palaan laittamaan naaman peruslukemille kun ihmisià tervehdin. Hymyileminen ei selvàstikààn sovi tàhàn kulttuuriin, kun se ymmàrretààn heti vààrin.

Totesin kuitenkin pari pàivàà mietittyàni ettà haluan silti jatkaa tuota ystàvàllisenà olemista kaiken tàmàn jàlkeenkin. Hymyilen kun tervehdin, ainakin naisia. Toivottavasti eivàt nyt sitten lesboksi heti luule, hihih!

Eh, ja takaisin tuohon veljeni kàyntiin. Oli tosi kiva tulla kotiin kun he olivat kotona meità vastassa. Aivan kuin loma olisi vain jatkunut :D

Menimme rannalle,

shoppailemaan,

ja Salernoon,

Iiiihana kuva ♥

Kàvimme tietenkin myòs koko poppoo Ginon vanhempien luona.

He olivatkin jo antaneet veljeni ja M:n maistaa heidàn tuotoksiaan. Oli hedelmià, viinià, grappaa ja vaikka mità. Miten ihmeessà he olivat ymmàrtàneet toisiaan? Noh, ehkà he eivàt ymmàrtàneetkààn. Ei kai siihen paljon vaadita, jos jotain pitàà syòdà, heh!

Oli tosi kiva kun veljeni oli kàymàssà. Olisi ollut tosi raskasta tulla kotiin, jos ei olisi saanut pitàà myòs hieman lomaa ja olisin stressannut vain varastetuista korteista.

Meni muuten pari pàivàà veljeni làhdòstà, kun kànnykkànikin meni rikki, ettà tervetuloa vaan Italiaan! Oli oikein piste i:n pààlle.

Ihana mieheni kuitenkin yllàtti minut ja kàvi ostamassa minulle uuden kànnykàn. Tykkààn ♥

Viimeinen Suomipostaus. Suku

2010-08-19T16:50:00.002+02:00

Ei tàmà postauksienkaan lyhentàminen helppoa ole. Nytkin piti kauan pohtia, kuinka ihmeessà nàmà postaukset jaan. Pààtin laittaa kuitenkin erikseen kuvia serkuista ja perheestà.

Nàin paria serkkuani joilla oli Benjaminin ikàiset lapsoset.

Ensimmàisenà Neiti A. Niin suloinen Thomasin ja Benzin pikkuserkku. Ikàà neitosella noissa kuvissa on noin puoli vuotta.

Tapasimme sattumalta torin laidalla ja vaihdoimme hieman kuulumisia.

Viime kerrasta olikin pitkà aika ja painuimmekin kahville. Neiti oli oikea pàivànsàde ja kilpaili kovaa àidin kanssa suuremmasta hymystà :D

Kàvimme setàni luona ja nàin myòs toisen serkkuni. Kun aika on rajallinen pitàà hyòtyà myòs mahdollisista ryhmàtapaamisista :D

Alla olevassa kuvassa A on serkkuni sylissà. Pienenà me olimme siksoksii ;) (siskokset oli kai liian vaikea sana tai jotain)

Myòs toinen serkkuni on saanut lapsen. Kuvassa neiti S pari kuukautta Thomasia vanhempi. He tulivat hyvin juttuun, mità nyt vàhàn vàlià olivat toisten naamoja raapimassa tai muuta vastaavaa, mutta noin pieniksi leikkivàt hyvin yhdessà :D

Lapsista onkin hyvà tehdà kollaaseja, koska harvemmin sità on molemmat lapset yhdessà ja samassa kuvassa hyvin.

Mumman luonakin kàytiin ja siellà nàin muitakin sukulaisia. Thomasta pikkasen pelotti olla isomumman sylissà.

Mutta oli siellà Thomasille tuttukin kasvo ja sehàn poikaa ilahdutti....ja neiti S:aa myòs

Minun nuorin serkkuni (10 pàivàà nuorempi kuin Benjamin) oli aivan lovena minun mieheen, heh. Iinuska esitteli Ginolle mumman kodin ja meidàn suvusta otettuja kuvia.

Kàvin toki Iinuskan kotonakin moikkaamassa hànen mamiaan ja enoani. Otin kuvan yllàttàen.

Kuvan ottamisen jàlkeen pyysin heità olemaan kunnolla tai hyvin tai miten nyt varoitinkaan tulevasta salamavalosta.

Siis voi apua!! Tarkoittaako kunnolla oleminen ettà aletaan rukoilemaan tai jotain?!?!Hih! Joistakin ihmisistà tulee vain kauniimpia kuvia varoittamatta kuvasta etukàteen. Oli ihana nàhdà, vaikkakin aivan liian hetken verran.

Benjamin ja Iinuska saivat huoneen aika nopeasti sotkuiseksi.

Ja huoneen sotkemisen jàlkeen siirtyivàt he ulos leikkimààn.

Yksi Suomiloman kohokohdista oli nàhdà siskoa ja hànen kihlattuaan ♥

Ei me kauaa turistu, mutta ehdittiin me silti vàhàn kahvitella.

Paljon nàin ystàvià, mutta monia jài myòs nàkemàttà. Olinko ilkeà, kun tein niin ettà nàin vain niità ketkà ottivat minuun yhteyttà? Noin tekemàllà ei tarvinnut kokoajan pàà kolmantena jalkana jousta paikasta toiseen. Hieman kyllà nyt harmittaa muutamat ihmiset joita en nàhnyt ollenkaan. Ihanaa oli kuitenkin olla Suomessa. Ilmat eivàt ole koskaan olleet noin hyvàt, nàin ystàvià ja perhettà ja sain hyvàà ruokaa. Ei kai sità muuta voi enàà toivoa.

Ja taas tuli selvàksi kuinka maailma on pieni. Uusi tuttavuutemme T (mainittu tààllà) sattui tulemaan samalla lennolla Italiaan. Kuvassa on myòs T:n mies, -nimittàin puhelimessa Ginon kanssa :D

Tàmà oli viimeinen Suomipostaus (jeeee) ja nyt palailen taas tànne kirjoitellen meidàn Italin arkea ja muusta mità mieleen milloinkin muljahtaa. Ciao a tutti :D

Turisteilua

2010-08-15T16:20:00.002+02:00

Huuuuui! Tàmà on nyt melkein viimeinen postaus Suomen lomalta. Johan riittàà!

Me olimme turisteja omassa kaupungissa, jotenkin hassua mutta niin se vain menee. Kàvimme siis turistien tapaan katsomassa raippaluodon siltaa, joka on suomen pisin riippusilta.

Siellà edessà piti tietenkin poseerata, ettà kàyty on. Vaikka toki kaikki tietàvàt ettà siellà on kàyty aivan liiankin monta kertaa, mutta kun nyt kerran turistina ollaan niin ollaan sitten kunnolla :D

Ja sitàpaitsi Thomasille se oli eka kerta Raippiksessa, joten kyllàhàn tuo kuva oli aivan pakollinen vàlttàmàttòmyys.

Kàytiin me siellà lounaallakin, mutta lounas oli pettymys, joten siità ei kuvaa. Sen sijaan otin kuvan kalastajapariskunnasta, joka komeili ravintolan seinàllà, hih!

Myòs Sòderfjàrdenillà piti kàydà syòpòttelemàssà.

Hoviska eli hovioikeus on hieno nàhtàvyys myòs (kròhòm) niin toki senkin kuvasin lenkkipolulla :D

Ja unohtamatta hienoista hienointa keskustan kirkkoa, juupa juu :-o

Itseasiassa tuo kirkkokuva on pòllitty siskon kamerasta. Hàn oli nimittàin kihlattunsa kanssa ensimmàistà kertaa Vaasassa, joten heillà oli se ihan oikea oikea turistikierros.

Meidàn hieman erilaiseen turistikierrokseen kuului mm. ihana vaaleanpunainen skootteri! Nyt kun kesà oli niin làmmin (ja kuulemma vielà jatkuukin làmpimànà ☺ ) niin motskareita nàkyi Suomessakin normaalia enemmàn. Se mikà oli pààssyt tàysin unohtumaan oli kuitenkin autojen tuunaus. Oli amerikanrautoja, erilaisia avoautoja ja paljon paljon madallettuja, erikoisesti maalattuja tai muulla tavalla erikoisesti tuunattuja autoja. Ennen tuokin asia oli itsestàànselvyys eikà siihen kiinnittànyt erityisemmin huomiota. Tààllà Italiassa ei pahemmin ulkoapàin tuunattuja autoja này, joten nyt sitten kun tulin Suomeen tuokin asia pisti silmààn. En kai suun ammotukselta saanut kuviakaan otettua, hòh ja hih!

Sitten piti tietenkin ikuistaa kuvaan uusi Italialainen ravintola, jonka oli tarkoitus avata ovensa kun olimme Suomessa, mutta hyvin Italialaiseen tapaan heidàn avajaisensa myòhàstyivàt, joten emme pààsseet kokemaan kyseistà ravintolaa (saattoi toki olla myòs vààràà informaatiota mità meille oli annettu, boh). Olisi ollut kiva pààstà sisàlle katsomaan kuinka Italialaiseksi ravintola oli saatu sisustettua. Ainakin ulkoapàin paikka on hieman Italialainen. Paljon oli ravintolasta puhetta etukàteen. Liekò sitten vain meille, koska tulimme Italiasta vai oliko tuo koko kaupungin suuri puheenaihe?!?

Mustaa makkaraa piti maistaa. Sità emme olekaan aikaisemmilla kerroilla maistaneet....Oli pahaa! Parempaa sellainen ihan tavallinen perus makkara....Niin ja piti vàhàn editoida tuota ao kuvaa, siinà ihan vaan sità mustaa makkaraa yritettiin kuvata ;) hihihih!

Lomaan kuului myòs elàinten tutkiminen. Terassin alta lòytyi ihan julmetun kokoinen ampiaisten pesà. Amppareita oli varmasti satoja!

Pesà piti poistaa tai jonkun kahvittelut terassilla olisi voinut pààttyà hieman ikàvàsti. Ampparintoukkiakin oli kerroksittain. Yih!

Kàvimme me toki myòs rannalla. Rantareissu meni kyllà hieman plòrinàksi, kun Ginoa niin kovin paarmat hàiritsivàt. Meni vain 10 minuuttia ja Ginoa oli jo toistakymmentà paarmaa pistànyt. Mikà ihme paikka me oikein valittiin?!?!

Noh, Gino odotti autossa sillà enhàn tokikaan voinut kesken unien noin hellusta pikku nyyttià heràttàà, enhàn? ♥

Heti heràttyààn meillekin tuli siis làhtò. Ei menty rantareissulla uimaan (mòkillà menin).

Tehtiin me tietenkin ihan normaaleitakin asioita, kuten hengattiin vanhempieni luona...

ja leikittiin, kuten leikittiin. Ja kyllà, aikuisetkin saavat leikkià. Isiukki oli tehnyt Benzille jousipyssyn ja pojat ottivat samantien kisan. Olikohan tàmà kuitenkin lopulta se paras nàhtàvyys? ;)

Oikein ihanaa alkavaa viikkoa kaikille :D